Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Ilmastopäästöjen leikkaamisen kunnianhimoa olisi varaa kasvattaa reilusti

Rakennettu ympäristömme on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Rakennusteollisuuden vähähiilisyystiekartan mukaan rakennetun ympäristön päästöt ovat vuositasolla noin 17 Mt-CO₂ eli lähes kolmannes Suomen ilmastopäästöistä.

Yksi usein esille nouseva osakokonaisuus on rakennusmateriaalien valmistuspäästöt. Tiekartan mukaan niiden yhteismäärä on noin 2 Mt-CO₂ vuodessa, eli nelisen prosenttia kokonaispäästöistämme.

Puu on kelpo rakennusmateriaali, mutta se ei ratkaise rakentamisen päästöjä

Julkisessa keskustelussa on jälleen viime aikoina julistettu puun olevan ylivoimainen vaihtoehto rakentamisen vähähiilisyyttä edistettäessä. Myös ympäristöministeriö on nostanut puurakentamisen yhdeksi ilmastotavoitteiden ratkaisevaksi tekijäksi.

Ministeriön tavoitteet ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Perusteluksi se nimeää betonia pienemmät päästöt. Näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha.

Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Tekisikö rakennuksen päästökatto määräysten minimistä rakentamisen maksimin?

Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. On sanottu, että kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen. Tämä koskee myös rakentamista. Samalla on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aiotut toimet ovat vaikuttavia ja realistisia.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointi on tärkeää, jotta erilaisten päätösten tueksi saadaan riittävän tarkkaa tietoa. Se, mitä tiedolla tehdään, määrää tarkkuustason, läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden vaatimukset.

Ilmastoselvitys rakentamisluvan ehdoksi

Ympäristöministeriö suunnittelee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vähähiilisyyden arvioinnin ja siihen liittyvien uudisrakennusten rakennustyyppikohtaisten hiilijalanjäljen raja-arvojen sisällyttämistä säännöksiin. Rakennuksen vähähiilisyydestä olisi annettava tiedot hiilijalanjäljen muodossa ilmastoselvityksessä, joka olisi rakentamisluvan saannin ehtona.

Ympäristöministeriön ajama vähähiilisyys on tehotonta ja tähtitieteellisen kallista

Rakennusteollisuus RT on laatinut alkuvuonna tiekartan kohti vähähiilisyyttä. Työn ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin hiilijalanjäljen nykytila. Se osoitti monien jo ennestään tunteman asian: energiankäyttö dominoi. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen 17 megatonnin kokonaispäästöistä vain 2 kertyy talonrakentamisen materiaaleista. Tämä taas kertoo, että alan päästövähennyspotentiaali on eritoten energian tuotannossa ja rakennusten energiatehokkuudessa.

Ympäristöministeriö ajaa kuitenkin yhä voimallisemmin puurakentamista merkittävänä keinona saavuttaa vähähiilisyys.

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Samaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset.

Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi, mutta minkälaisiksi?

Ensi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla.