Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Lue loppuun

Hiilipäästöjen ilmoittaminen edellyttää uusia työkaluja

Kaavoitus- ja rakennuslain myötä tulossa oleva vähähiilisyyssääntely on saanut rakentajat kiinnostumaan rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista – käytännössä niiden hiilipäästöistä. Tämä on positiivinen asia. Ongelmia synnyttää se, että työkalumme ovat näiden tietojen kommunikointiin kovin kankeat ja byrokraattiset. Meiltä puuttuu yhteisesti hyväksytty tapa tuotteen hiilipäästön ilmoittamiseen.

Lue loppuun

Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

Rakennusten energiatehokkuutta sääntelevän E-lukulaskennan perustukset horjuvat, kun sähkö on kääntymässä pahiksesta hyvikseksi. Myös massiivipuurakentamisen saamat helpotukset muuttuvat entistäkin aiheettomimmiksi, kun ympäristönäkökohtia arvioidaan jatkossa vähähiilisyyden sääntelyn kautta. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen kanssa tulee poistaa energiatehokkuuden ohjauksesta tarpeettomat rangaistus- ja armahduskertoimet.

Lue loppuun

Tukeeko kaupungistuminen kestävää kehitystä?

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta. Lue loppuun

Yhteinen ministeriö sinetöisi kohtalonyhteyden

Suomen rakennettu ympäristö tarvitsee – ja ansaitsee – asiantuntevan ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan hallinnollisen organisaation. Muutokset yhteiskunnassa ovat ajaneet nykyisen, hyvin hajanaisen sääntelykoneiston ohi. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön.

Vastaavasta superministeriöstä löytyy esimerkki läheltä. Yli sata vuotta toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin tiettyjen sisäministeriön tehtävien kanssa vuoden 2008 alussa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Kokemukset ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä, ja yhdistämisen tuomat edut ovat olleet merkittäviä.

Lue loppuun