Miten menee? Rakentajan mielen hyvinvointi tapetilla

Pystyn näkemään omat kykyni. Selviydyn elämääni kuuluvissa haasteissa. Pystyn työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisöni toimintaan.

Omaa mielen hyvinvointiaan voi arvioida edellä mainittujen väitteiden avulla maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan. Suomessa Työterveyslaitos taasen haastaa arvioimaan kuinka usein kokee vaikkapa seuraavia tuntemuksia työssä:

Kun työskentelen, mieleni harhailee muissa asioissa.

Työssäni saatan tahattomasti ylireagoida tunteillani.

En juurikaan palaudu työpäivän jälkeen.

Vain passi puuttuu

Rakennusalan yrityksissä on käytetty kaikki kuviteltavissa olevat ja lain sallimat keinot koronatartuntojen leviämistä ehkäisevässä taistelussa. On toki olemassa esimerkillisiä työmaita, joilla homma on pysynyt hanskassa ja tartunnat minimissä, mutta yleisellä tasolla tilanne on edelleen huono – ja aina huonommaksi muuttuu. Pääurakoitsijoilla on työturvallisuuslain mukainen vastuu yhteisen työmaan turvallisuudesta. Nyt enää puuttuu se viimeinen keino, jolla tämä vastuu voidaan kantaa.

Vastaus pääurakoitsijoiden hätähuutoon on koronapassi. Vain sen avulla voidaan pidemmän päälle varmistua siitä, ettei kenenkään tarvitse työssään altistua tarpeettomille riskeille. Samalla toteutuu yhtinen tavoite rokotekattavuuden nostamisesta.

Rakennusala pienentää poikkeustilan taloudellista iskua yhteiskunnalle

Huoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.

Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Uusi valtioneuvoston asetus kiristää rakennustyömaiden pölynhallinnan vaatimuksia

Uusi valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tuli voimaan 1.1.2020. Aikaisemman kolmen aineen sijaan uusi asetus listaa nyt 22 ainetta, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Nyt listassa on mukana myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä rakennustyömaan näkökulmasta? Mikä on muuttunut?

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.