Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Sami PakarinenIdea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi. Lue loppuun

Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

Sami PakarinenVanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.

Rakentamisen käännyttyä kasvuun on hyvä aika tarkastella, miten kasvu on jakaantunut alueellisesti. Lue loppuun

Rakentamisesta vauhtia kuntatalouden rattaisiin

Tiina KaskiaroRakentaminen on kehityksen merkki. Uutta luodaan ja vanha väistyy. Monessa kunnassa taloustilanne on kuitenkin vaikea, eikä rahaa tahdo riittää edes juokseviin menoihin. Miten rahaa riittäisi sitten uuden rakentamiseen ja vanhan kiinteistökannan ylläpitoon ja kunnostamiseen?

Kansantalouden investoinneista leijonanosa menee rakentamiseen. Lue loppuun

On aika ajatella isosti

Tero KiviniemiSuomen talousjuna on saanut rakennusteollisuudesta uuden veturin. Ilman rakentamisen reipasta, lähes seitsemän prosentin kasvua, Suomen talouskasvu pysyisi tänä vuonna pikkupakkasella. Jotta talousjunan veturi ei hyytyisi ensimmäiseen ylämäkeen, on meidän syytä ryhtyä ajattelemaan isosti.

Kauteni Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana on päättymässä muutaman viikon kuluttua, joten on paikallaan tehdä katsaus kuluneeseen kauteen ja sen myötä tulevaan. Lue loppuun

Mistä johtuu uusien ja vanhojen asuntojen hintaero?

Sami Pakarinen 6Otsikon kysymys nousee aina aika ajoin pintaan kun puhutaan asumisen hinnasta. Miksi uudet maksavat selvästi vanhoja asuntoja enemmän? Kuluvana vuonna hintaero euroissa on ollut keskimäärin vajaat 1 500 euroa / m²  (Kuvio 1). Hintaero on kasvanut uusien asuntojen hyväksi viimeisten vuosien aikana.

Lue loppuun

Mitä yhteistä on lyhennysvapaalla ja talouspoliittisella keskustelulla?

Sami Pakarinen 5Asuntolainamarkkinoilla tilanne on mielenkiintoinen. Pankit ovat kuluvan vuoden aikana ryhtyneet myöntämään lyhennysvapaita asuntovelkaisille kotitalouksille. Tilastojen valossa kyseessä ei näytä olevan enää tilapäinen kampanja. Lyhennysvapaat kirjautuvat uusiksi asuntolainasopimuksiksi, joita on tänä vuonna tehty jo selvästi viime vuosia enemmän, kun taas varsinaista lainanottoa kuvaavissa nostetuissa asuntolainoissa ei kasvua ole näkynyt.

Lyhennysvapaiden vaaroista on varoiteltu jo pidemmän aikaa. Lue loppuun

Rakentamisen tilastoista uutta tietoa, mutta paljon on vielä arvioiden varassa

Sami PakarinenTilastokeskus julkisti tänään rakennus- ja asuntotuotantotilastoja kuluvan vuoden tammikuulta maaliskuun loppuun. Tätä ennen tietoja oli saatavilla ainoastaan vuoden 2014 lokakuuhun asti. Rakennus- ja asuntotuotannon tilastointikatkos on Tilastokeskuksen tilastointihistorian pisin. Talouden suhdannetilanne huomioiden tilastointikatkos ei olisi voinut sattua huonompaan aikaan.

Tilastointiuudistuksen ongelmat eivät ole Tilastokeskuksessa, koska uuden pysyvän rakennustunnuksen käyttöönoton myötä kunnilla on vaikeuksia toimittaa rakennustietoja Väestörekisterikeskukseen. Lue loppuun

Lyhennysvapaiden riski piilee vasta vuoden päästä

Pakarinen SamiSuomessa pankit ovat helmikuun alusta alkaen tarjonneet maksutonta mahdollisuutta asuntolainojen lyhennysvapaisiin kuukausiin tai jopa vuoteen. Yksityisen kulutuksen tukemista edistämään tarkoitettu kädenojennus onkin saavuttanut heikossa suhdannetilanteessa huomattavaa suosiota. Suosio ei luultavasti tule hiipumaan, sillä lyhennysvapaiden yleistyminen tarkoittaa kotitaloudelle matalampaa kynnystä hakea joustoa arjen talouteen. Kun lyhennysvapaan hakemisesta muodostuu sosiaalinen normi, eikä se enää ole merkki esimerkiksi työttömyyden kohtaamisesta, voi uudelleen neuvoteltujen asuntolainasopimusten määrä kasvaa huomattavasti myös tulevina kuukausina. Lue loppuun