Itämeren alueen digiratkaisut ovat talouskasvun kovassa ytimessä

Osaajien saatavuus on tunnistettu lukuisissa selvityksissä yhdeksi yritysten ja organisaatioiden suurimmista kasvun ja kehittymisen esteistä. Koko kansantalouden tasolla työvoiman saatavuus on suoraan talouskasvun ytimessä. Pysyvä taloudellinen hyvinvointi syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kasvusta. Viime vuosikymmeninä tuottavuuskehitys on ollut länsimaissa heikkoa, ja samaan aikaan väestörakenteen kehitys on kääntynyt pysyvästi epäedulliseksi.

Tieto on nyt valttia ja rohkeita päätöksiä tarvitaan

Koronavirusta on luonnehdittu näkymättömäksi viholliseksi ja torjuntatoimenpiteiden kohdistamista liikkuvaan maaliin tähtäämiseksi. Näin ollen tarvitaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustavaa vakaata harkintaa, kykyä tarvittaessa nopeasti tarkistaa strategiaa ja tehdä rohkeasti ennakoivia päätöksiä.

Maan hallitus on edennyt päätöksissään ihmisten terveys edellä.

Rakennusala pienentää poikkeustilan taloudellista iskua yhteiskunnalle

Huoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.

Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Voiko rakentamisen äkkijarrutuksen sulkea pois?

Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä.

Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Idea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi.

Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

Vanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.

Rakentamisen käännyttyä kasvuun on hyvä aika tarkastella, miten kasvu on jakaantunut alueellisesti.

Rakentamisesta vauhtia kuntatalouden rattaisiin

Rakentaminen on kehityksen merkki. Uutta luodaan ja vanha väistyy. Monessa kunnassa taloustilanne on kuitenkin vaikea, eikä rahaa tahdo riittää edes juokseviin menoihin. Miten rahaa riittäisi sitten uuden rakentamiseen ja vanhan kiinteistökannan ylläpitoon ja kunnostamiseen?

Kansantalouden investoinneista leijonanosa menee rakentamiseen.

On aika ajatella isosti

Suomen talousjuna on saanut rakennusteollisuudesta uuden veturin. Ilman rakentamisen reipasta, lähes seitsemän prosentin kasvua, Suomen talouskasvu pysyisi tänä vuonna pikkupakkasella. Jotta talousjunan veturi ei hyytyisi ensimmäiseen ylämäkeen, on meidän syytä ryhtyä ajattelemaan isosti.

Kauteni Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana on päättymässä muutaman viikon kuluttua, joten on paikallaan tehdä katsaus kuluneeseen kauteen ja sen myötä tulevaan.

Mistä johtuu uusien ja vanhojen asuntojen hintaero?

Otsikon kysymys nousee aina aika ajoin pintaan kun puhutaan asumisen hinnasta. Miksi uudet maksavat selvästi vanhoja asuntoja enemmän? Kuluvana vuonna hintaero euroissa on ollut keskimäärin vajaat 1 500 euroa / m²  (Kuvio 1). Hintaero on kasvanut uusien asuntojen hyväksi viimeisten vuosien aikana.

Mitä yhteistä on lyhennysvapaalla ja talouspoliittisella keskustelulla?

Asuntolainamarkkinoilla tilanne on mielenkiintoinen. Pankit ovat kuluvan vuoden aikana ryhtyneet myöntämään lyhennysvapaita asuntovelkaisille kotitalouksille. Tilastojen valossa kyseessä ei näytä olevan enää tilapäinen kampanja. Lyhennysvapaat kirjautuvat uusiksi asuntolainasopimuksiksi, joita on tänä vuonna tehty jo selvästi viime vuosia enemmän, kun taas varsinaista lainanottoa kuvaavissa nostetuissa asuntolainoissa ei kasvua ole näkynyt.

Lyhennysvapaiden vaaroista on varoiteltu jo pidemmän aikaa.