Ilmanvaihdolla tärkeä rooli koronan torjunnassa

Pese kädet, yski hihaan, pidä yli kahden metrin etäisyys muihin ja käytä maskia. Nämä ovat usein toistetut ohjeet koronatartunnan välttämiseksi. Hyviä ohjeita, mutta jotain oleellista puuttuu.

Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate; epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa.

Lue loppuun

Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Juhani HyvärinenRakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Lue loppuun

Jo muutaman sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä

Ilkka SaloCOVID-19-pandemia on tuonut lisätarvetta ilmanvaihdon ohjeistuksiin ja tutkimukseen. Kuitenkin jo muutama sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä jokapäiväisessä sisäympäristössämme. Sisäilman epäpuhtauksien hallinnassa on tärkeätä rajata epäpuhtauslähde ja näin vähentää ympäröivän ilman pitoisuutta. Riittävällä ilmanvaihdolla ja oikealla ilmanjaolla laimennetaan tilan ilmassa oleva epäpuhtauspitoisuus hyväksyttävälle tasolle. Oikein suunniteltu suodatus taas puhdistaa tuloilman.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeastaan onkin sitä. Lue loppuun

Toimiva ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman

Ilkka SaloViime aikoina on julkisuudessa haikailtu painovoimaisesta ilmanvaihdosta helpotusta sisäilmaongelmiin. Koneellisen ilmanvaihdon yleistymiselle on kuitenkin syynsä.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla sisävessa ja -sauna olivat harvinaisuuksia ja pyykki kuivatettiin ullakolla. Kodinkoneitakaan ei juuri ollut. Kosteus- ja lämpökuormat olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Huoneistoissa oli yleensä myös puu-uuni tai -keittoliesi, joka lisäsi ilman vaihtuvuutta.

Ilma ei vaihdu itsestään. Lue loppuun

Korjausrakentaminen tarvitsee uutta strategista tarkastelukulmaa

Jari Syrjälä3Tuoreet rakentamisen suhdannekatsaukset ennustavat uudisrakentamisen kasvavan lähivuosina korjaamista ripeämmin. Korjausrakentaminen pysynee kuitenkin euroissa uudistuotantoa suurempana. Suomessa on tapahtunut siirtyminen eurooppalaiselle tasolle, jossa korjausrakentaminen on yli puolet talonrakentamisesta.

Viime vuosina on samanaikaisesti patoutunut sekä uusien asuntojen että korjausrakentamisen tarvetta. Lue loppuun