Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Jo muutaman sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä

COVID-19-pandemia on tuonut lisätarvetta ilmanvaihdon ohjeistuksiin ja tutkimukseen. Kuitenkin jo muutama sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä jokapäiväisessä sisäympäristössämme. Sisäilman epäpuhtauksien hallinnassa on tärkeätä rajata epäpuhtauslähde ja näin vähentää ympäröivän ilman pitoisuutta. Riittävällä ilmanvaihdolla ja oikealla ilmanjaolla laimennetaan tilan ilmassa oleva epäpuhtauspitoisuus hyväksyttävälle tasolle. Oikein suunniteltu suodatus taas puhdistaa tuloilman.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeastaan onkin sitä.

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat?

”Jos haluaa tietää mitkä ovat kaupungin kiinteistöjä, niin riittää, kun kiipeää vesitorniin ja katsoo mitkä katot ovat ruosteessa.” Vaikka sanonta on kärjistetty, se ei ole ihan tuulesta temmattu.

Sisäilmaongelmat ovat valitettavan tuttuja niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kunnantaloissakin. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden mukaan ongelmia on erityisesti vanhoissa rakennuksissa ja kuntien kiinteistöissä. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta.

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Mitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi.

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii erityisosaamista

Kosteus- ja homevaurioiset rakennukset ja näiden epäonnistuneet korjausyritykset ovat yleistyneet sitä mukaa kun suuri osa kiinteistökannastamme on tullut peruskorjausikään. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen rakennusbuumissa käytettiin monia rakenneratkaisuita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Etenkin kuntien omistuksessa on lukuisia vuosien saatossa vaurioitumaan päässeitä rakennuksia. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavatkin noin joka neljättä suomalaislasta.

Kosteudenhallinta on tahtolaji

Talonrakentamisen kosteudenhallinnan eteen on tehty töitä vuosikymmeniä. Rakennusteollisuus RT on laatinut materiaalia aiheeseen jo 1990-luvulla, samaten esimerkiksi betonin kosteudenhallinnasta on tehty tutkimusta jo pitkään.

Missä on sitten vika, kun ainakin julkisuuden perusteella rakentamisen kosteudenhallinta pettää liki kohteessa kuin kohteessa? Sisäilmaongelmaisia kohteita on paljon, mutta kuinka hyvin voidaan vetää suora johtolanka kosteudenhallinnan ja sisäilmaongelman välille?

Rakennusten ilmanvaihdon keskeyttäminen ruokkii homeongelmia

Rakennusten ilmanvaihdon keskeyttämisellä on huomattava vaikutus sisäilman laatuun sekä kosteus- ja homeongelmiin. Yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö tai vähentäminen on kuitenkin hyvin yleistä sen suuren energiankulutuksen vuoksi.

Aiheesta on vastikään julkaistu tutkimus, jonka mukaan rakennukset alipaineistuvat yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että sisäilman mikrobipitoisuudet ja kosteus kasvavat korvausilman huuhtelevan vaikutuksen poistuessa.