Valituksia ehkäistään vuorovaikutuksella – ja usein ihan livenä

hille kaukonenOlen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön. Lue loppuun

Keskusteluun päätyy vain osa kaavavalitusten haittapuolista

Timo Nieminen (SRV)Kaavavalitukset ovat osa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta niistä koituu kosolti haittaa paitsi rakennuttajille myös kuntalaisille ja kunnille. Nyt maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa on tuhannen taalan paikka arvioida valitusten vaikutuksia ja keinoja niiden vähentämiseksi. Yksityistä sektoria ei saa jättää vuoropuhelun ulkopuolelle, sillä se saa usein kannettavakseen valituksista koituvat suurimmat taloudelliset haitat.

Päätöksenteossa on pidettävä mielessä, että kaavavalitukset luovat epävarmuutta, jolla on suuret kerrannaisvaikutukset. Lue loppuun

Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan

Jani KemppainenLähes viikoittain saa lukea, että kosteudenhallinta on pettänyt rakentamisessa tai jossakin rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmaa. Perusteltua tai ei – käytännössä lähes aina syyttävä sormi osoittaa rakentajan suuntaan. On inhimillistä yrittää löytää vastuullinen taho, joka tieten tahtoen olisi halunnut tehdä huonoa laatua ja kosteusongelmaa. Ahne urakoitsija sopii monien mielestä hyväksi syylliseksi.

Joskus tilanne voi myös olla niin, että rakentaja on tehnyt jonkin rakenteen väärin, koska suunnitelma on ollut puutteellinen tai sen sisältöä ei ole ymmärretty tai suunnitelmien mukaan ei ole pystytty rakentamaan. Lue loppuun

Olemmeko tulleet johdetuiksi harhaan?

Jussi_MattilaKansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti sai hämmästyttävän paljon julkisuutta siihen nähden, että se ei sisältänyt juurikaan uutta. Raportti nousi otsikoihin ehkä siksi, että se kertoi aiempaa kouriintuntuvammin, että ponteviin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on ryhdyttävä pikaisesti tai viimeinenkin mahdollisuus vaikuttaa karkaa käsistämme. Raportti ja sen pohjalta käyty vilkas keskustelu avasivat silmiäni kolmessa asiassa. Lue loppuun

Laadullisemmalla asuntopolitiikalla parempaa asumista

Anu KärkkäinenAsuntotuotanto on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla ennätyslukemiin. Viime vuonna asuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon – yli 40 000.  Tuotantomäärän kasvattamisen mahdollistanut politikka on siis onnistunut hyvin tavoitteissaan.

Asuntopula kaupungeissa on hallinnut asuntopoliittista keskusteluamme pitkään; siksi kiivainta keskustelua käydään määristä – euroista ja neliöistä. Monestakin syystä myös laadullisiin seikkoihin tulisi asuntopolitiikassa kiinnittää kasvavaa huomiota. Lue loppuun

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Lue loppuun

3+1 kysymystä digitalisaation roolista rakentamisessa

Juha-Matti JunnonenDigitalisaatio vaikuttaa aivan jokaiseen toimialaan. Toisistaan alat eroavat lähinnä siinä suhteessa, miten ja kuinka nopeasti digitalisaatio niissä ilmenee ja etenee. Digitalisaatiota ei voi tarkastella yhtenä, kontekstistaan irrotettuna kokonaisuutena, vaan sen vaikutuksia on tarkasteltava pienempiin osiin pilkottuna. Näin voimme ymmärtää paremmin sen vaikutuksia ja niin ikään sitä, miksi myös rakennusalan on syytä olla kehityksessä mukana. Lue loppuun

Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

Tapio KariRakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.

Yli miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on hyväksynyt yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Julkisen sektorin palkansaajien korotukset poikkeavat yleisestä linjasta vain kertakorvauksen verran. Kertakorvausta on pidetty hyvityksenä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Rakennusliitto haluaa murtaa yleisen linjan, mikään muu ei riitä. Taannoin Rakennusliitto ei suostunut neuvottelemaan lainkaan kiky-sopimuksen toteuttamisesta rakennusalalla. Viesti oli silloinkin selvä: Lue loppuun

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Sami PakarinenRakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen. Lue loppuun

Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Juha MetsäläKimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Lue loppuun