Nykyisen rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuvuus on koko Euroopan rakennusteollisuuden etu

Topi Paananen ja Thomas Sippel kirjoittivat Rakennuslehden Näkökulma-palstalla rakennustuotteiden CE-merkintään johtavan ETA-menettelyn tehostamisen olevan suomalaisen rakennusteollisuuden etu. Tähän voi yhtyä koko eurooppalaisen rakennusteollisuuden nimissä.

Rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä luotiin aikoinaan, perustuen silloiseen rakennustuotedirektiiviin, motiivina poistaa päällekkäiset kansalliset menettelyt tuotteiden ominaisuuksien osoittamisessa ja tästä seurannut protektionismi. Kaikkien siihen jo alusta asti sisältyneiden ongelmien jälkeenkin voidaan todeta, että CE-merkintäjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa avattaessa koko Euroopan talousalueen laajuiset, yhtenäiset markkinat rakennustuotteille.

Lue loppuun

Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Lue loppuun

Ohjaako vähähiilisyyden tavoite rakentamista viisaasti?

Rakentamismääräyksiin on tulossa kokonaan uutena toiminnallisena vaatimuksena vähähiilisyys ja sen ohjauskeinoksi niin sanottu hiilikatto. Hiilikatolla tarkoitetaan laskennallista enimmäishiilipäästöä (kg- CO2e/m2,a), jota rakennus ei saa elinkaarensa aikana ylittää.

Konseptitasolla vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä kuulostaa yksinkertaisen toimivalta tavoitteelta, mutta on silti paikallaan pohtia, ohjaako se rakentamista viisaasti.

Lue loppuun

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, ulkomaalaislakiin tarvitaan pieni muutos.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi julkaisi tuloksia vuonna 2020 tekemistään tarkastuksista, joista noin neljäsosa kohdistui rakennusalalle. Tulosten osalta on hyvä käydä avointa pohdintaa siitä, onko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tai harmaa talous lisääntynyt Suomessa.

Lue loppuun

Kivestä rakennetaan hyvinvoivia kuntia – kolme kivenkovaa vaaliviestiä

Työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen ja turvallisen lähiympäristön rakentaminen ovat esimerkkejä haasteista, joiden parissa kesäkuussa valittavat kuntapäättäjät eri puolilla Suomea joutuvat lähivuosina työskentelemään – ja joihin kaikkiin kotimaisista kiviaineksista valmistetut rakennusmateriaalit tarjoavat monipuolisia ratkaisuja.

Lue loppuun

Rajat kiinni koronalta

Alkuvuoden ryöpsähdyksen jälkeen koronatilanne on rauhoittunut niin rakennustyömailla kuin muussakin yhteiskunnassa. Jotta virus ei pääse yllättämään uudelleen, meidän on kaikin keinoin estettävä sen leviäminen työmaille. Yksi olennainen kysymys on edelleen auki: miten pysäyttää virus rajaliikenteessä.

Pahin tilanne työmailla näyttäisi olevan takana. Epidemian huippu ajoittui helmi-maaliskuun vaihteeseen. Helsinki GSE:n ammattiryhmäkohtaiset tartuntatilastot vuoden alkukuukausilta osoittivat, että rakennusalan työntekijöiden tartunnat nousivat silloin listan kärkipäähän. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilastot vahvistavat, että tartuntojen määrä lähti kuitenkin maaliskuussa rakennustyömailla hienoiseen laskuun. Tämän jälkeen ei työmailla ole ilmennyt suuria tartuntaryppäitä.

Lue loppuun

Maankäyttö- ja rakennuslain vastuusääntelyn vaikutukset tulee arvioida

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen kommentoi Rakennuslehdessä (19.3). maankäyttö- ja rakennuslain vastuusuhteiden sääntelyä, jota on valmisteltu hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Mikkonen toteaa haastattelussa, että ”viiden vuoden vastuumallia mietittiin yhdessä alan kanssa.”

On totta, että alaa on kuultu ja pykäläluonnokset ovat menneet alun perin esitetyistä osin parempaan suuntaan. Esityksessä on kuitenkin edelleen merkittäviä epäkohtia, eikä Rakennusteollisuus RT esimerkiksi kannata pakottavaa viiden vuoden vastuuaikaa, jota ollaan tuomassa lakiin.

Lue loppuun

Teräsrakentamisen tulevaisuus näyttää monella tavalla hyvältä

Tällä hetkellä rakentamiseen liittyvät keskustelut ovat enimmäkseen rakennusmateriaalien vastakkainasettelua. Solvataan sitten puuta, betonia tai terästä, niin kaikki tuntuu pyörivän Maankäytön- ja rakennuslain uudistumisen ympärillä ja erityisesti siihen suunnitellussa hiilijalanjälkilaskennassa. Teräsrakenteet rakennuksissa eivät ole maailman vanhin keksintö. Ne alkoivat yleistyä vasta noin sata vuotta sitten. Ensimmäisinä teräksestä tehtiin rautatieasemia ja siitä kehitys jatkui aika pian muihinkin rakennustyyppeihin rinta rinnan muiden materiaalien kanssa. Kautta aikojen rakennusmateriaalit ovat kulkeneet käsi kädessä ja nyt tuntuu, että ollaan vastakkain joka asiassa.

Lue loppuun

Kehitys kehittyy ja jännitys tiivistyy – onko rakentamisen tietomallintaminen vihdoin läpimurron kynnyksellä?

Tietomallintaminen rakennushankkeissa on kulkenut pitkän matkan. Ensimmäisiä malleja tehtiin 90-luvulla ja jo tuolloin puhuttiin tietomallintamisen tuloillaan olevasta läpimurrosta. Siitä asti olemme sitä toiveikkaina odottaneet, mutta ehkäpä nyt pääsemme sitä viimein todistamaan.

Tietomallintamisen kehitys on kulkenut suhteellisen loogisen ja ennalta-arvattavan polun. Ensi alkuun suunnittelijat tekivät siitä työkaluja omaa arkeaan helpottamaan, seuraavassa vaiheessa rakennustuotteiden valmistajat ja rakentajat alkoivat nähdä siinä mahdollisuuksia oman työnsä tehostamiseen sekä logistiikan ja hankintojen parempaan hallintaan. Nyt ollaan ottamassa seuraavaa askelta, jonka myötä kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät pystyvät hyödyntämään tietomallien sisältöä rakennusten ylläpidossa ja huollossa.

Lue loppuun

Vuokrasääntely haittaisi työvoiman liikkuvuutta ja pahentaisi asuntopulaa – vastaus on huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä ja riittävästä tarjonnasta

Turun yliopiston tutkijat ehdottavat asuntopoliittisen kehittämisohjelman taustaselvityksessä vuokrasääntelyä keinoksi hillitä vuokrien nousua (KL 17.11.). Tutkijoiden tarjoama lääke on väärä ja perustuu virheelliseen diagnoosiin. Vuokrat nousevat siellä, missä vuokra-asunnoista on pulaa. Vuokrasääntely pahentaisi vuokralaisten tilannetta entisestään.

Taloustieteilijät ovat laajasti yksimielisiä vuokrasääntelyn haitallisista vaikutuksista. Vuokrasääntely vähentäisi vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä pahentaisi asuntopulaa. Tämä taas vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta sekä hidastaisi talouskasvua.

Lue loppuun