Luottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.
Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua? Lue loppuun
Tilaan ompelijalta mekon, johon toimitan itse kankaan, mitat ja kaavat, joiden mukaan toivon sen tehtävän. Kun mekko on valmis, se on vähän liian kireä ja saumat risahtavat kiskoessani sen päälleni. Pesussa mekko värjäytyy riemunkirjavaksi ja kutistuu käyttökelvottomaksi. Tämän jälkeen haukun luonnollisesti ompelijan, joka on tehnyt sutta ja sekundaa.
Suomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. 
Viime viikolla löytyi työntekijämääriltään Suomen suurimpien rakennusyhtiöiden joukkoon yltävä bisnes, joka on tähän saakka onnistunut pysyttelemään piilossa. Tämän myötä rakentamisen vuotuinen palkkasumma kasvoi 300 miljoonalla eurolla ja valtion verotuotot 100 miljoonalla. Tiedot kävivät ilmi, kun Verohallinto julkisti kauan kaivatun selvityksen rakennusalan lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.
Asuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, 
Liikkuminen on tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.
Suomi on kansantaloutena hitaan kasvun uralla. Maan hallituksen ajamat uudistukset yrittävät vauhdittaa taloutta, mutta varmuutta tuloksista ei tietenkään ole. Tarvitaan myös ymmärrystä Suomen ominaispiirteistä.
Vanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.
Huhtikuussa järjestetään jälleen kuntavaalit. Vaikka tuleva maakuntahallinnon uudistus myllää kokonaisuutta uusiksi, riittää kuntatasolle paljon päätettävää ja parannettavaa. Rakentaminen on yksi asiakokonaisuus, jonka soisi nousevan voimakkaasti keskusteluun.
Rakentaminen on kehityksen merkki. Uutta luodaan ja vanha väistyy. Monessa kunnassa taloustilanne on kuitenkin vaikea, eikä rahaa tahdo riittää edes juokseviin menoihin. Miten rahaa riittäisi sitten uuden rakentamiseen ja vanhan kiinteistökannan ylläpitoon ja kunnostamiseen?