Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Lue loppuun

Miten hallita asuinkerrostalojen sisälämpötiloja ilmaston muuttuessa?

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Lue loppuun

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Lue loppuun

Laskurista apuja päästöjen vähentämiseen

Hiilijalanjälkeen ja ympäristöasioihin liittyvältä kirjoittelulta, keskustelulta ja uutisoinnilta ei ole mitenkään voinut välttyä viime vuosien aikana. Erityisiä ennustajan lahjoja ei tarvita oivaltaakseen, että asia tulee pysymään otsikoissa myös tulevaisuudessa, yhä enenevässä määrin. Ja miksipä ei pysyisi – aihe on kiinnostava ja asiaan halutaan hanakasti tarttua, mutta millä keinoilla? Konkretiaa on vielä varsin vähän. Mielipiteiden, uutisten ja näkökulmien viidakossa monelle voi olla vaikeaa kiinnittää huomiota olennaiseen, eli siihen, mitkä olisivat niitä ”matalalla roikkuvia hedelmiä”.

Lue loppuun

Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.

Lue loppuun

Vähähiilisyyden säädöskehitykseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä

Vähähiilisyyden edistäminen etenee kiinteistö- ja rakennussektorilla. Tiettyjen rakennusmateriaalien valmistuksen ja toisaalta rakennusten energiankäytön päästöjen vähentämisellä on pitkä sääntelyhistoria. Muita toimia on edistetty markkinavetoisesti ja vapaaehtoisilla sopimuksilla. Vähähiilisyyden arvioinnin tueksi on menetelmänä jalkautunut elinkaariarviointi, jossa lasketaan kaikki rakennuksen rakentamisesta, pitkästä käytöstä sekä käytöstä poistamiseen liittyvät CO2-päästöt, pitkälti skenaariopohjaisesti.

Lue loppuun

Nykyisen rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuvuus on koko Euroopan rakennusteollisuuden etu

Topi Paananen ja Thomas Sippel kirjoittivat Rakennuslehden Näkökulma-palstalla rakennustuotteiden CE-merkintään johtavan ETA-menettelyn tehostamisen olevan suomalaisen rakennusteollisuuden etu. Tähän voi yhtyä koko eurooppalaisen rakennusteollisuuden nimissä.

Rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä luotiin aikoinaan, perustuen silloiseen rakennustuotedirektiiviin, motiivina poistaa päällekkäiset kansalliset menettelyt tuotteiden ominaisuuksien osoittamisessa ja tästä seurannut protektionismi. Kaikkien siihen jo alusta asti sisältyneiden ongelmien jälkeenkin voidaan todeta, että CE-merkintäjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa avattaessa koko Euroopan talousalueen laajuiset, yhtenäiset markkinat rakennustuotteille.

Lue loppuun

Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Lue loppuun

Ohjaako vähähiilisyyden tavoite rakentamista viisaasti?

Rakentamismääräyksiin on tulossa kokonaan uutena toiminnallisena vaatimuksena vähähiilisyys ja sen ohjauskeinoksi niin sanottu hiilikatto. Hiilikatolla tarkoitetaan laskennallista enimmäishiilipäästöä (kg- CO2e/m2,a), jota rakennus ei saa elinkaarensa aikana ylittää.

Konseptitasolla vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä kuulostaa yksinkertaisen toimivalta tavoitteelta, mutta on silti paikallaan pohtia, ohjaako se rakentamista viisaasti.

Lue loppuun

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, ulkomaalaislakiin tarvitaan pieni muutos.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi julkaisi tuloksia vuonna 2020 tekemistään tarkastuksista, joista noin neljäsosa kohdistui rakennusalalle. Tulosten osalta on hyvä käydä avointa pohdintaa siitä, onko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tai harmaa talous lisääntynyt Suomessa.

Lue loppuun