Kohti yhdenmukaisia ja läpinäkyviä kestävyyden arviointimenetelmiä

Vapaaehtoiset, rakentamisen kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia käsittelevät rakennusten luokitusjärjestelmät ja sertifikaatit ovat yleistyneet hyvinä itsesääntelyn ja eri vaikutuskategorioiden arvioinnin työkaluina. Parhaimmillaan ne edistävät muun muassa rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämistä, kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta sekä terveellisyyttä. Kunnianhimoisiakin tavoitteita asettavina niille on paikkansa myös informaatio-ohjauksessa hitaasti etenevän säädösohjauksen täydentäjänä ja paikkaajana.

Ongelmana ympäristöluokituksissa on kuitenkin ollut kriteerien sekavuus ja arviointimenetelmien yhdenmukaisuuden, eli harmonisoinnin, puute. Tuorein esimerkki on juuri lausunnolla ollut rakennusten Joutsenmerkin kriteeriehdotus. Kriteerit ovat jo niiden ensimmäisestä versiosta lähtien tutut kiinteistö- ja rakennussektorille. Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenet antoivat niihin laajasti kommentteja sekä muutos- ja parannusehdotuksia jo vuonna 2018, kuten nytkin, maaliskuussa jätetyssä lausunnossa.

Tilaajan tuska

Jos haluat olla vastuullinen tilaaja, tuska lisääntyy päivä päivältä. Kilpailija rakentaa itselleen puista toimistotaloa ja saa kaiken mahdollisen mediahuomion kenenkään kiinnittämättä huomiota sinuun. Mitä teet tulevan toimitilahankkeesi kanssa, kun kuitenkin haluat vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja rakentaa kestävästi? Vastaus tähän on luonnollisesti rakennuttajakonsultin palkkaaminen. Hakukoneeseen vaan ”rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta” tai jopa ”hiilineutraali rakennus”. Nyt voit poimia tuloksista järkevimmältä kuulostavan toimijan ja henkäistä helpotuksesta.

Vähähiilisen rakentamisen terminologia laajenee päivä päivältä. Mistä rakennuksen omistaja voi tietää, mitä näiden toinen toistaan hienompien termien takana oikeasti on? Sinällään rakennushankkeeseen ryhtyminen ei rakettitiedettä ole: valitset rakennuttajakonsultin, kerrot arkkitehdille tarpeesi ja pian jo lasketaan arkkitehtikuvista rakennuslupaa varten teknisiä ratkaisuita.

Rohkene rakentaa!

Mistä on nuoret naiset tehty? Sokerista, kanelista ja kukkasista tehdyt pienet tytöt ovat nuoriksi naisiksi kasvaessaan täynnä terävää älyä, monenlaista lahjakkuutta ja päättäväisyyttä. Monta kertaa vain käy niin, että yhdessä elämän tärkeimmistä taitekohdista, peruskoulun päättövaiheessa, aidosti omat mielenkiinnon kohteet jätetään taka-alalle ja suuntaa elämälle haetaan tutusta ja turvallisesta – tai ainakin turvalliseksi koetusta.

Omalle sukupuolelle perinteisesti tyypilliset valinnat ohjaavat usein edelleen ammatinvalinnan kynnyksellä olevaa nuorta. Mekanismi on vahva ja se pitää tiukasti yllä työelämän sukupuolittumista.

KIRA-kasvuohjelma tavoittelee toimialan uudistumista ja kasvua

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) toimijat ovat laatineet yhteisen arvolupauksen ja siihen perustuvan KIRA-kasvuohjelman. Tavoitteena on vauhdittaa toimialan tavoitteellista kehittämistä vihreän siirtymän, tuotannollisen tehokkuuden ja elinkaaren läpäisevällä arvonluonnilla. Ohjelma on luotu kehityksen tiekartaksi ja perustaksi kaikille alan toimijoille.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelma julkaistiin tiistaina 8. helmikuuta. Ohjelmassa esitetty alan yhteinen lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030.

Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Ehdotuksesta annettiin 568 lausuntoa. Aikoinaan sote-uudistukseen niitä tuli vain hieman enemmän.

Määrä kertoo valtavasta kiinnostuksesta ja suorastaan intohimoisesta suhtautumisesta lakiuudistushanketta kohtaan. Se ei ole ihme – rakennettu ympäristöhän vaikuttaa lähes kaikkien elämään ja toimintaan.

Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Miten hallita asuinkerrostalojen sisälämpötiloja ilmaston muuttuessa?

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Laskurista apuja päästöjen vähentämiseen

Hiilijalanjälkeen ja ympäristöasioihin liittyvältä kirjoittelulta, keskustelulta ja uutisoinnilta ei ole mitenkään voinut välttyä viime vuosien aikana. Erityisiä ennustajan lahjoja ei tarvita oivaltaakseen, että asia tulee pysymään otsikoissa myös tulevaisuudessa, yhä enenevässä määrin. Ja miksipä ei pysyisi – aihe on kiinnostava ja asiaan halutaan hanakasti tarttua, mutta millä keinoilla? Konkretiaa on vielä varsin vähän. Mielipiteiden, uutisten ja näkökulmien viidakossa monelle voi olla vaikeaa kiinnittää huomiota olennaiseen, eli siihen, mitkä olisivat niitä ”matalalla roikkuvia hedelmiä”.

Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.