Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Juha MetsäläKimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Lue loppuun

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Jani KemppainenSamaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset. Lue loppuun

Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi, mutta minkälaisiksi?

Jani KemppainenEnsi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla. Lue loppuun

Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Luottamus syntyy kokemuksista

Tuula RåmanLuottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.

Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua? Lue loppuun

Rakentajat vastatkoot virheistä – omista ja kaikkien muiden!

 

Merja VuoripuroTilaan ompelijalta mekon, johon toimitan itse kankaan, mitat ja kaavat, joiden mukaan toivon sen tehtävän. Kun mekko on valmis, se on vähän liian kireä ja saumat risahtavat kiskoessani sen päälleni. Pesussa mekko värjäytyy riemunkirjavaksi ja kutistuu käyttökelvottomaksi. Tämän jälkeen haukun luonnollisesti ompelijan, joka on tehnyt sutta ja sekundaa.

Viime aikojen keskustelu homekouluista ja rakentamisen kosteusvaurioista on paikoin läikkynyt yli äyräiden. Rakentajia ryöpytetään välillä aiheestakin, mutta usein jää näkemättä kokonaiskuva ja se, kuinka asioita voitaisiin ratkaista. Lue loppuun

Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. Lue loppuun

”Harmaa Rakentaja Oy” tuli päivänvaloon

Tapio KariViime viikolla löytyi työntekijämääriltään Suomen suurimpien rakennusyhtiöiden joukkoon yltävä bisnes, joka on tähän saakka onnistunut pysyttelemään piilossa. Tämän myötä rakentamisen vuotuinen palkkasumma kasvoi 300 miljoonalla eurolla ja valtion verotuotot 100 miljoonalla. Tiedot kävivät ilmi, kun Verohallinto julkisti kauan kaivatun selvityksen rakennusalan lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.

Rakennustyömailla jokaisella työntekijällä on nykyisin oltava veronumero. Lue loppuun

3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Tiina KaskiaroAsuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla. Lue loppuun

Meidän pitää oppia rakentamaan kaupunkeja

Mikko Särelä, Aalto YliopistoLiikkuminen on tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.

Liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, pääseekö ihminen (1) minne haluaa ja (2) milloin haluaa, ja onko palvelu siihen käytetyn (3) ajan ja (4) rahan arvoista, (5) mukavaa, (6) voiko siihen luottaa ja (7) tarjoaako se vapauden päättää ja muuttaa
suunnitelmia.

Suomen väestö keskittyy kovaa vauhtia muutamiin suuriin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Kahdessa vaalikaudessa seudun väkiluku kasvaa 160 000 asukkaan eli melkein Turun verran. Uudet asukkaat tekevät puoli miljoonaa matkaa päivässä. Lue loppuun