Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä. Lue loppuun
Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.
Rakennuslehti herätti henkiin aika ajoin toistuvan keskustelun perustajaurakoinnin kannattavuudesta jutussaan ”Kovat katteet gryndiasunnoissa” (26.4.2019). Juttu pyrki selvittämään uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli kuitenkin tehty puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.
Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.
Demokratia edellyttää oikeutta osallistua. Tuttu juttu, joka pätee myös kaavoituksessa. Kaavavalitukset ovat kuitenkin huono tapa osallistua ja osallistaa. Tuskin on kansalaisten etu tuhlata tuomioistuinten resursseja vailla läpimenomahdollisuutta olevien valitusten käsittelyyn.
Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä. 
”To whom it may concern, fuck you”, Valtteri Bottas lähetti terveisiä epäilijöilleen, kun ylitti maaliviivan. Samalla tavoin olisivat asuntorakentajat voineet kuitata, kun EPSI Rating julkisti riippumattoman laatuindeksinsä tulokset.
Haluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.
Olen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön. 
Kaavavalitukset ovat osa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta niistä koituu kosolti haittaa paitsi rakennuttajille myös kuntalaisille ja kunnille. Nyt maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa on tuhannen taalan paikka arvioida valitusten vaikutuksia ja keinoja niiden vähentämiseksi. Yksityistä sektoria ei saa jättää vuoropuhelun ulkopuolelle, sillä se saa usein kannettavakseen valituksista koituvat suurimmat taloudelliset haitat.