Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Yhteiskunnan eri osa-alueiden digitalisoituminen ja sähköistyminen ovat hyviä työkaluja vähentämään energiankulutusta ja tätä kautta mahdollistamaan hiilineutraali tulevaisuus. Mutta ennen kuin olemassa oleva rakennuskanta pystyy näistä työkaluista hyötymään, on tehtävä paljon eri asioita.

Rakentajat ja hyvä sisäympäristö

Julkisuudesta saa lukea lähes päivittäin kirjoituksia rakennusten huonosta laadusta. Koulujen huono sisäilma, vuotavat katot tai homeessa olevat alapohjat näkyvät usein otsikoissa. On kyseessä uusi tai vanha rakennus, syyttävä sormi osoittaa lähes poikkeuksetta rakentajaan.

Niissä tapauksissa, missä asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan usein, että vika voi löytyä jostain ihan muualtakin. Reilut kaksi vuotta sitten tilasimme selvityksen VTT:ltä sisäilmaongelmien syistä. Sen mukaan ongelmia löytyi rakennushankkeen kaikista vaiheista. Rakentamisen lisäksi tilaamiseen, suunnitteluun, sekä rakennuksen käytön aikaiseen ylläpitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta kokonaisuus toimii, selvityksessä todetaan.

Tieto on nyt valttia ja rohkeita päätöksiä tarvitaan

Koronavirusta on luonnehdittu näkymättömäksi viholliseksi ja torjuntatoimenpiteiden kohdistamista liikkuvaan maaliin tähtäämiseksi. Näin ollen tarvitaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustavaa vakaata harkintaa, kykyä tarvittaessa nopeasti tarkistaa strategiaa ja tehdä rohkeasti ennakoivia päätöksiä.

Maan hallitus on edennyt päätöksissään ihmisten terveys edellä. Hallituksen toimille viruksen leviämisen hillitsemiseksi on annettu elinkeinoelämän selvä tuki, mutta epidemiatilanteen pitkittyessä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös ympäröivän yhteiskunnan ja teollisuuden mahdollisimman normaalin toiminnan turvaamiseen.

Rakennusala pienentää poikkeustilan taloudellista iskua yhteiskunnalle

Huoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.

Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Rakennusalasta on tullut oman maineensa vanki

Rakennusalalla on huono maine, myös kansainvälisesti ja historiallisesti. Maine syntyy aina jostain, mutta se jää myös usein elämään ilman perusteita.

Olen seurannut rakennusalaa työni kautta vuosien ajan hyvin läheltä, nyt myös Rakennusteollisuus RT:n mainetalkoiden yhteistyökumppanina. Ulkopuolisena viestinnän ammattilaisena osaan katsoa asiaa sekä alan toimijoiden, median että suuren yleisön näkökulmasta. Huono maine on syntynyt ihmisten todellisista kokemuksista, sitä ei käy kiistäminen. Mutta kuten armeija- tai synnytystarinatkin, huhupuheet ja kokemukset eivät kerro kaikkea. Vain hurjimmat tarinat kerrotaan.

Rakennusalalla tapahtuu valtavan paljon positiivisia asioita tälläkin hetkellä.

Uusi valtioneuvoston asetus kiristää rakennustyömaiden pölynhallinnan vaatimuksia

Uusi valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tuli voimaan 1.1.2020. Aikaisemman kolmen aineen sijaan uusi asetus listaa nyt 22 ainetta, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Nyt listassa on mukana myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä rakennustyömaan näkökulmasta? Mikä on muuttunut?

Poukkoileva vuosi vaihtui kestävän kasvun vuosikymmeneen

Rakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus.

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

Rakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta.

Voiko rakentamisen äkkijarrutuksen sulkea pois?

Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä.

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.