Rakennusalan digitalisaatio on koodeista kiinni

Hukka ja odotusajat alas, tehot ylös – mutta miten? Yksilöivän tuotekoodin laaja käyttö mahdollistaisi standardimuotoisen tuotetiedon hyödyntämisen niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Tämä mullistaisi rakennusalan sellaisena kuin sen nyt tunnemme.

Jokaiseen rakennustyömaan tehtävään kytkeytyy yksi tai useampi toimitusketju. Yksilöivällä digitaalisella tunnisteella rakennustuotteeseen voidaan kytkeä eri tietovarastojen tuotetieto automaattisesti. Perustietojen lisäksi käyttäjälle voidaan tarjota asennus- ja käyttöohjeita tai käyttöturvallisuustiedotteita.

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

Rakennusten energiatehokkuutta sääntelevän E-lukulaskennan perustukset horjuvat, kun sähkö on kääntymässä pahiksesta hyvikseksi. Myös massiivipuurakentamisen saamat helpotukset muuttuvat entistäkin aiheettomimmiksi, kun ympäristönäkökohtia arvioidaan jatkossa vähähiilisyyden sääntelyn kautta. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen kanssa tulee poistaa energiatehokkuuden ohjauksesta tarpeettomat rangaistus- ja armahduskertoimet.

Teräsrakentamisen tulevaisuus näyttää monella tavalla hyvältä

Tällä hetkellä rakentamiseen liittyvät keskustelut ovat enimmäkseen rakennusmateriaalien vastakkainasettelua. Solvataan sitten puuta, betonia tai terästä, niin kaikki tuntuu pyörivän Maankäytön- ja rakennuslain uudistumisen ympärillä ja erityisesti siihen suunnitellussa hiilijalanjälkilaskennassa. Teräsrakenteet rakennuksissa eivät ole maailman vanhin keksintö. Ne alkoivat yleistyä vasta noin sata vuotta sitten. Ensimmäisinä teräksestä tehtiin rautatieasemia ja siitä kehitys jatkui aika pian muihinkin rakennustyyppeihin rinta rinnan muiden materiaalien kanssa. Kautta aikojen rakennusmateriaalit ovat kulkeneet käsi kädessä ja nyt tuntuu, että ollaan vastakkain joka asiassa.

Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Asuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla.

Kiertotalous – ketjun jokainen lenkki kuntoon

Joka vuosi alkusyksystä vietetään maailmanlaajuista ylikulutuspäivää. Tuona päivänä kulutuksemme ylittää kyseisen vuoden osalta maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä.

Viime vuonna ylikulutuspäivä oli jo 8. elokuuta.