Rohkene rakentaa!

Mistä on nuoret naiset tehty? Sokerista, kanelista ja kukkasista tehdyt pienet tytöt ovat nuoriksi naisiksi kasvaessaan täynnä terävää älyä, monenlaista lahjakkuutta ja päättäväisyyttä. Monta kertaa vain käy niin, että yhdessä elämän tärkeimmistä taitekohdista, peruskoulun päättövaiheessa, aidosti omat mielenkiinnon kohteet jätetään taka-alalle ja suuntaa elämälle haetaan tutusta ja turvallisesta – tai ainakin turvalliseksi koetusta.

Omalle sukupuolelle perinteisesti tyypilliset valinnat ohjaavat usein edelleen ammatinvalinnan kynnyksellä olevaa nuorta. Mekanismi on vahva ja se pitää tiukasti yllä työelämän sukupuolittumista.

Tieto on nyt valttia ja rohkeita päätöksiä tarvitaan

Koronavirusta on luonnehdittu näkymättömäksi viholliseksi ja torjuntatoimenpiteiden kohdistamista liikkuvaan maaliin tähtäämiseksi. Näin ollen tarvitaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustavaa vakaata harkintaa, kykyä tarvittaessa nopeasti tarkistaa strategiaa ja tehdä rohkeasti ennakoivia päätöksiä.

Maan hallitus on edennyt päätöksissään ihmisten terveys edellä.

Rakennusala pienentää poikkeustilan taloudellista iskua yhteiskunnalle

Huoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.

Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Rakennusalasta on tullut oman maineensa vanki

Rakennusalalla on huono maine, myös kansainvälisesti ja historiallisesti. Maine syntyy aina jostain, mutta se jää myös usein elämään ilman perusteita.

Olen seurannut rakennusalaa työni kautta vuosien ajan hyvin läheltä, nyt myös Rakennusteollisuus RT:n mainetalkoiden yhteistyökumppanina. Ulkopuolisena viestinnän ammattilaisena osaan katsoa asiaa sekä alan toimijoiden, median että suuren yleisön näkökulmasta. Huono maine on syntynyt ihmisten todellisista kokemuksista, sitä ei käy kiistäminen. Mutta kuten armeija- tai synnytystarinatkin, huhupuheet ja kokemukset eivät kerro kaikkea. Vain hurjimmat tarinat kerrotaan.

Rakennusalalla tapahtuu valtavan paljon positiivisia asioita tälläkin hetkellä.

Legendaariset grynderin katteet ovat legendaa

Rakennuslehti herätti henkiin aika ajoin toistuvan keskustelun perustajaurakoinnin kannattavuudesta jutussaan ”Kovat katteet gryndiasunnoissa” (26.4.2019). Juttu pyrki selvittämään uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli kuitenkin tehty puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.

Laskelmissa oli käytetty vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja ja vähennetty niistä Ara-rakentamisen keskimääräiset kustannukset ja tontin hinta. Näin saatu erotus tulkittiin rakennusliikkeen katteeksi.

Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Rakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.