Kybervaikuttaminen ei uhkaa pelkästään puhelimia ja läppäreitä, vaan myös rakennuksia – ja sitä kautta koko arkeamme

Yhteiskunnan häiriötön toiminta on rakennetusta ympäristöstä riippuvainen, sillä asumisen lisäksi siinä toimivat huoltovarmuuden kannalta kriittiset logistiset palvelut ja verkostot. Digitaalisen teknologian laajeneva hyödyntäminen lisää rakennetun ympäristön haavoittuvuutta kybervaikuttamiselle. Kybervarautuminen on Ukrainan sodan vuoksi juuri nyt entistäkin ajankohtaisempaa.

Suurin osa fyysisestä tuotannostamme, varastoinnistamme ja palvelutuotannostamme tapahtuu sisätiloissa, joiden olosuhteita on ylläpidettävä vaadituissa rajoissa. Näiden olosuhteiden hallinta toteutetaan pääasiassa digitaalisten säätöjärjestelmien avulla, jotka ovat usein laajasti verkotettuja. Kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) kyberriskit kohdistuvat siis myös tuotantoon, jonka häiriöttömästi toimiva rakennettu ympäristö mahdollistaa.

Green dealilla kohti muovien kestävää kiertotaloutta

Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu askeleita kohti uudenlaista, kestävää muovin kiertotaloutta. Rakennusala voi omalta osaltaan viedä eteenpäin tiekartan tavoitteita, sillä viidennes kaikesta muovista käytetään sen toimialoilla. Yrityksille ja organisaatioille ensimmäinen askel tarkoittaa green deal -sitoumuksen tekemistä. 

Muovitiekarttaa on toteutettu loppuvuodesta 2018 lähtien osana Marinin hallitusohjelmaa. Muovitiekartalla haettiin konkreettisten toimien käynnistämistä muovin kestävän kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tämä työ jatkuu päivitetyn ohjelman Muovitiekartta 2.0:n myötä. 

Tavoitteeksi on asetettu muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään vähentämällä ympäristön roskaantumista, välttämällä turhaa kulutusta ja edistämällä uudelleenkäyttöä, tehostamalla kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä sekä korvaamalla fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia vaihtoehtoisesti kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Materiaalikiertojen onnistuminen edellyttää arvoketjussa mukana olevien toimijoiden yhteistyötä ja selkeitä rooleja. Esimerkiksi pelkkä muovin kerääminen ei asiaa edistä, jos kerätylle muoville ei ole jatkokäyttöä. Samoin uusioraaka-aineesta valmistetun kalvomuovin tulee päätyä käyttöön ja korvata pelkästä ensiöraaka-aineesta valmistettua kalvomuovia, jotta sellaisen valmistus edistäisi kiertotaloutta. 

KIRA-kasvuohjelma tavoittelee toimialan uudistumista ja kasvua

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) toimijat ovat laatineet yhteisen arvolupauksen ja siihen perustuvan KIRA-kasvuohjelman. Tavoitteena on vauhdittaa toimialan tavoitteellista kehittämistä vihreän siirtymän, tuotannollisen tehokkuuden ja elinkaaren läpäisevällä arvonluonnilla. Ohjelma on luotu kehityksen tiekartaksi ja perustaksi kaikille alan toimijoille.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelma julkaistiin tiistaina 8. helmikuuta. Ohjelmassa esitetty alan yhteinen lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030.

Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Puu on kelpo rakennusmateriaali, mutta se ei ratkaise rakentamisen päästöjä

Julkisessa keskustelussa on jälleen viime aikoina julistettu puun olevan ylivoimainen vaihtoehto rakentamisen vähähiilisyyttä edistettäessä. Myös ympäristöministeriö on nostanut puurakentamisen yhdeksi ilmastotavoitteiden ratkaisevaksi tekijäksi.

Ministeriön tavoitteet ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Perusteluksi se nimeää betonia pienemmät päästöt. Näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha.

Rakennusteollisuuden tiekartta ohjaa vähähiiliseen rakennettuun ympäristöön

Osana hallitusohjelman mukaisia vähähiilisyyden toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT julkisti oman työnsä tuloksia kesäkuun alussa. Nyt laadittu tiekartta tähtää mahdollisimman pieniin rakennustoiminnan ja rakennusten käytönaikaisiin hiilipäästöihin. Tavoitteena on ollut tunnistaa toimialan päästölähteet, keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, päästövähennysten esteet sekä vähähiilisyyden mahdollistavat toimintamallit. Rakennusteollisuus RT:n tiekarttaa täydentää sen kanssa rinnan tehty Raklin työ, jonka tulokset julkaistaan syyskuun alussa.

Poukkoileva vuosi vaihtui kestävän kasvun vuosikymmeneen

Rakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus.

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Haluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli.

Valituksia ehkäistään vuorovaikutuksella – ja usein ihan livenä

Olen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön.