Puu on kelpo rakennusmateriaali, mutta se ei ratkaise rakentamisen päästöjä

Julkisessa keskustelussa on jälleen viime aikoina julistettu puun olevan ylivoimainen vaihtoehto rakentamisen vähähiilisyyttä edistettäessä. Myös ympäristöministeriö on nostanut puurakentamisen yhdeksi ilmastotavoitteiden ratkaisevaksi tekijäksi.

Ministeriön tavoitteet ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Perusteluksi se nimeää betonia pienemmät päästöt. Näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha. Lue loppuun

Rakennusteollisuuden tiekartta ohjaa vähähiiliseen rakennettuun ympäristöön

007 Pekka VuorinenOsana hallitusohjelman mukaisia vähähiilisyyden toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT julkisti oman työnsä tuloksia kesäkuun alussa. Nyt laadittu tiekartta tähtää mahdollisimman pieniin rakennustoiminnan ja rakennusten käytönaikaisiin hiilipäästöihin. Tavoitteena on ollut tunnistaa toimialan päästölähteet, keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, päästövähennysten esteet sekä vähähiilisyyden mahdollistavat toimintamallit. Rakennusteollisuus RT:n tiekarttaa täydentää sen kanssa rinnan tehty Raklin työ, jonka tulokset julkaistaan syyskuun alussa. Lue loppuun

Poukkoileva vuosi vaihtui kestävän kasvun vuosikymmeneen

Jouni VihmoRakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus. Lue loppuun

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Lue loppuun

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Aleksi RandellHaluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli. Lue loppuun

Valituksia ehkäistään vuorovaikutuksella – ja usein ihan livenä

hille kaukonenOlen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön. Lue loppuun

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa


Eija Ehrukainen
Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten. Lue loppuun

Pidetään ”maa asuttuna”?

Juha KostiainenMeillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä.

Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi ihmiset ja miten? Lue loppuun

Nopean naisen mahalasku

Merja VuoripuroEilen töistä lähtöni venähti hieman ja kiirehdin tavallistakin ripeämmin tuttua katua kotia kohti. Piti ehtiä vielä tuhat ja yksi asiaa ennen kuin pari ystävääni oli tulossa visiitille. Matkalla olin aikeissa pistäytyä erääseen liikkeeseen hakemaan herkkuja illaksi, kun vauhtini katkesi kuin kananlento.

Olin päässyt sisäänkäynnille saakka pystypäin, mutta astuessani tuulikaapin lasiovesta myymälän puolelle paiskauduin päistikkaa laattalattialle. Polveni rusahtivat ja vasen käsi tärähti ottaessani sillä pudotustani vastaan. Näyttävän sisääntulon kruunasi reppuni, joka liukui selkääni pitkin ja kumahti liitoni lopuksi päähäni. Lue loppuun