Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa


Eija Ehrukainen
Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten. Lue loppuun

Pidetään ”maa asuttuna”?

Juha KostiainenMeillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä.

Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi ihmiset ja miten? Lue loppuun

Nopean naisen mahalasku

Merja VuoripuroEilen töistä lähtöni venähti hieman ja kiirehdin tavallistakin ripeämmin tuttua katua kotia kohti. Piti ehtiä vielä tuhat ja yksi asiaa ennen kuin pari ystävääni oli tulossa visiitille. Matkalla olin aikeissa pistäytyä erääseen liikkeeseen hakemaan herkkuja illaksi, kun vauhtini katkesi kuin kananlento.

Olin päässyt sisäänkäynnille saakka pystypäin, mutta astuessani tuulikaapin lasiovesta myymälän puolelle paiskauduin päistikkaa laattalattialle. Polveni rusahtivat ja vasen käsi tärähti ottaessani sillä pudotustani vastaan. Näyttävän sisääntulon kruunasi reppuni, joka liukui selkääni pitkin ja kumahti liitoni lopuksi päähäni. Lue loppuun

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Pipatti_AntikainenSuomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Lue loppuun

Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

Juha MetsäläTampereella ja Turussa on tällä hetkellä suunnitteilla raitiotie. Suunnittelua on jatkunut jo pitkään ja aika-ajoin herää myös epäilyksiä hankkeiden järkevyydestä. Ovatko hyödyt bussiliikenteeseen verrattuna riittävät, jotta suuret investoinnit olisivat perusteltuja?

Kasvavassa kaupungissa raitiotieinvestoinnilla on niin monia hyötyjä, ettei se ole ainoastaan kannattava, vaan suorastaan välttämätön.

Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy katu- ja kaupunkitilaan ja sen tehokkaaseen käyttöön. Lue loppuun

Rakentamisen sietämätön kestävyys

PekkaVuorinenRakennusten kestävyyden arviointi on taitolaji. Siitä ovat kiinnostuneita niin lainsäätäjät kuin vapaaehtoisten luokitusjärjestelmien markkinamiehet. Vaikeusastetta kasvattavat rakennuksen pitkä elinkaari, sen osana toimivien rakennustuotteiden vaikutus teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin, eri ympäristövaikutukset, turvallisuuden ja terveellisyyden eri näkökohdat sekä elinkaarikustannukset. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Millä mitata ja lopulta arvioida ja luokitella?

Lue loppuun

Yhteinen ministeriö sinetöisi kohtalonyhteyden

Suomen rakennettu ympäristö tarvitsee – ja ansaitsee – asiantuntevan ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan hallinnollisen organisaation. Muutokset yhteiskunnassa ovat ajaneet nykyisen, hyvin hajanaisen sääntelykoneiston ohi. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön.

Vastaavasta superministeriöstä löytyy esimerkki läheltä. Yli sata vuotta toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin tiettyjen sisäministeriön tehtävien kanssa vuoden 2008 alussa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Kokemukset ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä, ja yhdistämisen tuomat edut ovat olleet merkittäviä.

Lue loppuun