Suomi tarvitsee strategisen tason infrapäätöksiä ja -investointeja enemmän kuin koskaan

Kiihtynyt kisa vihreän siirtymän teollisuusinvestoinneista, kaupungistuminen, energiakriisi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ajan isot ilmiöt edellyttävät investointeja niin energia- kuin liikenneinfraankin.

Oman lisänsä investointipaineeseen tuo muuttunut geopoliittinen asemamme. Kaivos-, metsä- tai konepajateollisuuden vienti- ja tuontireitit kulkevat tulevaisuudessa vain länteen, ja lähes yksinomaan meriteitse. Vaihtoehtoisia maareittejä on vahvistettava ja maan sisäisiä yhteyksiä modernisoitava, jotta vientitulot sekä Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus pystytään takaamaan jatkossakin.

Tehdään Suomesta uusi Venetsia

Kauppa ja ihmisten kohtaamiset ovat historiallisesti olleet vilkkaimmillaan tavaraliikennereittien risteyskohdissa. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä itsestään logistinen hubi lännen ja idän väliin keskiaikaisten kauppapaikkojen tapaan.

Pikkuruisilla saarilla sijaitsevasta Venetsian kaupungista syntyi merkittävä talous- ja merenkäyntimahti, kun se käytti hyväksi strategista sijaintiaan Adrianmeren pohjukassa. Venetsiasta muodostui myös kirjapainotaidon keskus, ja se kykeni hyötymään eniten alun perin saksalaisten kehittämästä keksinnöstä.

Vastaavasti esimerkiksi Viipuri oli aikanaan Tukholman ja Pietarin välisen kauppareitin varrella, mikä sai seudun kukoistamaan.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

Kuluva vuosi tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole saatu päällystettyä yhtä vähän teitä kuin kuluvana vuonna.
Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, myös eteenpäin vievän välylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun.

Länsimetro on Espoon kaupunkikehityksen ja investointien veturi

Helsingin Sanomat on viime viikkoina ylläpitänyt keskustelua Länsimetron todellisista kustannuksista. On epäilty, että metron kustannuksia on piilotettu esimerkiksi katutöihin. Kaupunginvaltuuston takauspäätöskin mainittiin kustannuksena. On selvää, että metron rakentaminen vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi asemien ympäristön yhdyskuntarakenteeseen, mutta oma kysymyksensä on, paljonko kaupunkiympäristön parantamisen kustannuksista voidaan kohdistaa suoraan metroon.

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen.