Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Paavo Syrjö, INFRA ryKoko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.

Esimerkiksi Valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta. Lue loppuun

Meidän pitää oppia rakentamaan kaupunkeja

Mikko Särelä, Aalto YliopistoLiikkuminen on tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.

Liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, pääseekö ihminen (1) minne haluaa ja (2) milloin haluaa, ja onko palvelu siihen käytetyn (3) ajan ja (4) rahan arvoista, (5) mukavaa, (6) voiko siihen luottaa ja (7) tarjoaako se vapauden päättää ja muuttaa
suunnitelmia.

Suomen väestö keskittyy kovaa vauhtia muutamiin suuriin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Kahdessa vaalikaudessa seudun väkiluku kasvaa 160 000 asukkaan eli melkein Turun verran. Uudet asukkaat tekevät puoli miljoonaa matkaa päivässä. Lue loppuun

Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

Juha MetsäläTampereella ja Turussa on tällä hetkellä suunnitteilla raitiotie. Suunnittelua on jatkunut jo pitkään ja aika-ajoin herää myös epäilyksiä hankkeiden järkevyydestä. Ovatko hyödyt bussiliikenteeseen verrattuna riittävät, jotta suuret investoinnit olisivat perusteltuja?

Kasvavassa kaupungissa raitiotieinvestoinnilla on niin monia hyötyjä, ettei se ole ainoastaan kannattava, vaan suorastaan välttämätön.

Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy katu- ja kaupunkitilaan ja sen tehokkaaseen käyttöön. Lue loppuun

Kehäradan myötä maailmankartalle

RT_blogi_paavosyrjoJuhani Ahon vuonna 1884 ilmestynyt esikoisromaani Rautatie on suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Wikipedian mukaan Rautatien keskeisiä aineksia ovat pieneläjien kuvitelmat ja sekä erot syrjäseutujen ja vauraiden rintamaiden välillä että ”herrojen” ja ”kansanihmisten” välinen sosiaalinen kuilu. Tärkeä elementti on suomalaisessa kirjallisuudessa toistuva hallitsematon alkoholin käyttö turmiollisen tapahtumaketjun alkuunpanijana.

Voiko tuota rautatien merkitystä enää paremmin tiivistää? Lue loppuun

Turha nuukuus ja pieni varkaus ovat sama asia

Teiden kunnossapidon laiminlyönti on uhka turvallisuudelle ja kilpailukyvylle

Teppo MikkolaTie on pelilauta, jolla tapahtuu koko ajan ja tapahtumat vaikuttavat jokaisen ammattiautoilijan työturvallisuuteen. Ratin takana oleva henkilö on jatkuvien päätösten edessä – päätökset liittyvät muun muassa ajokelien, painorajoitusten ja tien pinnassa olevien urien aiheuttamiin haasteisiin.

Työturvallisuuden lisäksi teiden kunto on a ja o myös kilpailukyvyn kannalta, eikä ainoastaan kuljetusyritysten oman kilpailukyvyn, vaan mitä suurimmassa määrin myös kuljetuspalveluita hyödyntävien asiakkaiden. Lue loppuun

Yhteinen ministeriö sinetöisi kohtalonyhteyden

Suomen rakennettu ympäristö tarvitsee – ja ansaitsee – asiantuntevan ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan hallinnollisen organisaation. Muutokset yhteiskunnassa ovat ajaneet nykyisen, hyvin hajanaisen sääntelykoneiston ohi. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön.

Vastaavasta superministeriöstä löytyy esimerkki läheltä. Yli sata vuotta toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin tiettyjen sisäministeriön tehtävien kanssa vuoden 2008 alussa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Kokemukset ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä, ja yhdistämisen tuomat edut ovat olleet merkittäviä.

Lue loppuun