Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitysehdotus on sekava ja lisäisi komission toimivaltaa

Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolessavälissä uuden version rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi on päivittynyt pienin askelin jo aikaisemmin, mutta nyt ehdotettu muutos on selkeästi aivan eri kokoluokkaa.

Suurelle yleisölle tutuin termi nykyisestä direktiivistä lienee ”lähes nollaenergiarakennus”, NZEB (nearly zero-energy building). Tämän rinnalle ja vielä pidemmälle tullaan nyt tuomaan uusi käsite ”päästötön rakennus”, ZEB (zero-emission building). Suurimmat muutokset koskevat energiantarvetta, jolle komission toimesta on nyt ensimmäistä kertaa ehdotettu ylärajaa.

Vasikkapuhelin vai vastuullisuutta? Kolme yleisintä harhaluuloa lakisääteisestä ilmiantokanavasta

Puolustusvoimat otti syksyllä 2020 henkilökunnalleen koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jonka kautta voi ilmoittaa laillisuusvalvonnalle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lain rikkomisesta vaikka nimettömänä.

Ilmoituskanava ehti jo ennen käyttöönottoaan saada liikanimet ”vasikkapuhelin” ja ”käräytä kaveri” -puhelin. Huolia oli herättänyt myös se, että valtava ilmoitustulva söisi resursseja.

Lukiessani uutisointia aiheesta huokaisin. Kaikki kuulosti kovin tutulta. Kun entisessä työpaikassani otettiin käyttöön vastaavanlainen ilmoituskanava, se kirvoitti jonkin verran samantapaisia kommentteja. Kanavan oltua käytössä joitakin vuosia huolet olivat kuitenkin hälvenneet, eikä aihe enää herättänyt intohimoja.

Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Ehdotuksesta annettiin 568 lausuntoa. Aikoinaan sote-uudistukseen niitä tuli vain hieman enemmän.

Määrä kertoo valtavasta kiinnostuksesta ja suorastaan intohimoisesta suhtautumisesta lakiuudistushanketta kohtaan. Se ei ole ihme – rakennettu ympäristöhän vaikuttaa lähes kaikkien elämään ja toimintaan.

Hätähuuto allianssin puolesta

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ollaan kaavailemassa päävastuulliselle toteuttajalle lakisääteistä vastuuta rakennuskohteen toteuttamisesta. Viimeksi käsillä olleiden pykäläluonnosten mukaan päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika.

Ehdotetusta vastuusta tekee elinkeinotoiminnassa täysin poikkeuksellisen se, että lainsäädännöstä suunnitellaan pakottavaa. Vastuunjaosta ei voisi sopia toisin. Tämä sopimusvapauden kaventaminen sitoisi myös ammattimaisten rakennuttajien käsiä sen osalta, miten he saisivat sopia hankkeidensa toteuttamisesta.

Ehdotus on äärimmäisen hankala erityisesti allianssin ja muiden yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen näkökulmasta. Allianssin edistyksellisyys perustuu juuri siihen, että vastuu kannetaan hankkeen sisällä yhdessä. Maailmalla puhutaan niin sanotusta No Blame -periaatteesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain vastuusääntelyn vaikutukset tulee arvioida

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen kommentoi Rakennuslehdessä (19.3). maankäyttö- ja rakennuslain vastuusuhteiden sääntelyä, jota on valmisteltu hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Mikkonen toteaa haastattelussa, että ”viiden vuoden vastuumallia mietittiin yhdessä alan kanssa.”

On totta, että alaa on kuultu ja pykäläluonnokset ovat menneet alun perin esitetyistä osin parempaan suuntaan. Esityksessä on kuitenkin edelleen merkittäviä epäkohtia, eikä Rakennusteollisuus RT esimerkiksi kannata pakottavaa viiden vuoden vastuuaikaa, jota ollaan tuomassa lakiin.

Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Samaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset.