Autottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.
Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä. Lue loppuun
Mitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.
Varhaiskasvatuksen järjestäminen, homekoulujen korjaaminen, kevyen liikenteen väylien parantaminen vai liikuntahallin rakentaminen? Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin.
Suomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. 
Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.
Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä tarkoittaa.
Asuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, 
Vanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.
Huhtikuussa järjestetään jälleen kuntavaalit. Vaikka tuleva maakuntahallinnon uudistus myllää kokonaisuutta uusiksi, riittää kuntatasolle paljon päätettävää ja parannettavaa. Rakentaminen on yksi asiakokonaisuus, jonka soisi nousevan voimakkaasti keskusteluun.
Kuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta. 