Muutetaan maailmaa rakennus kerrallaan

Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.

Rakentaminen ja kiertotalous RAKI -koulutus tarkastelee rakennetun ympäristön aiheuttamia päästöjä sekä muita ympäristövaikutuksia ja menetelmiä niiden vähentämiseksi. Pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta hyödyntävä verkkokoulutus osoittaa käytännönläheisesti, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa.

Rohkene rakentaa!

Mistä on nuoret naiset tehty? Sokerista, kanelista ja kukkasista tehdyt pienet tytöt ovat nuoriksi naisiksi kasvaessaan täynnä terävää älyä, monenlaista lahjakkuutta ja päättäväisyyttä. Monta kertaa vain käy niin, että yhdessä elämän tärkeimmistä taitekohdista, peruskoulun päättövaiheessa, aidosti omat mielenkiinnon kohteet jätetään taka-alalle ja suuntaa elämälle haetaan tutusta ja turvallisesta – tai ainakin turvalliseksi koetusta.

Omalle sukupuolelle perinteisesti tyypilliset valinnat ohjaavat usein edelleen ammatinvalinnan kynnyksellä olevaa nuorta. Mekanismi on vahva ja se pitää tiukasti yllä työelämän sukupuolittumista.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen antaa suunnan uralle

Työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus opiskelijan urapolkuun – hyvin toteutuessaan se avaa suotuisan väylän työelämään. Polku kohti tulevaa uraa alkaa varhain, usein jo yläkoulussa. 8. ja 9. luokilla suoritettavalla työelämään tutustumisjaksolla on tutkitusti vaikutusta jatko-opintopaikan valintaan. Tilastojen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista hakeutuu alalle, jolla TET-harjoittelu on suoritettu.

Omassa työssäni luupin alla ovat työpaikoilla oppimisen monet eri muodot opiskelun kaikissa vaiheissa. Viikon ja kahden mittaisille TET-jaksoille kiinteistö- ja rakentamisalalla päätyvät useimmiten ne, jotka ovat alasta jo valmiiksi kiinnostuneita. Kiinnostusta puolestaan pääsee herättelemään esimerkiksi Avoimet työmaat -tapahtumissa. Niissä ammatinvalintaikäisille avautuu oiva mahdollisuus päästä näkemään, mitä alan hommissa ihan oikeasti tehdään. On ollut upeaa seurata, millaisia ahaa-elämyksiä nuoret tapahtumissa saavat: tämä voisi olla juuri minullekin sopiva ala!

”Raksaduunit” ja muut kapeakatseiset mielikuvat

Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?

Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.

Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan

Lähes viikoittain saa lukea, että kosteudenhallinta on pettänyt rakentamisessa tai jossakin rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmaa. Perusteltua tai ei – käytännössä lähes aina syyttävä sormi osoittaa rakentajan suuntaan. On inhimillistä yrittää löytää vastuullinen taho, joka tieten tahtoen olisi halunnut tehdä huonoa laatua ja kosteusongelmaa. Ahne urakoitsija sopii monien mielestä hyväksi syylliseksi.

Joskus tilanne voi myös olla niin, että rakentaja on tehnyt jonkin rakenteen väärin, koska suunnitelma on ollut puutteellinen tai sen sisältöä ei ole ymmärretty tai suunnitelmien mukaan ei ole pystytty rakentamaan.

Tolkkua rakennusalalle

Rakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista:

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Rakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen:

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Rakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa?

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Mitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi.

Aurinko nousee Itä-Helsingistä

Myllypurossa muurattiin peruskiveä koko itäisen Helsingin tulevaisuudelle viime vuoden syyskuussa. Sen varassa voi levätä pitkälti myös Uudenmaan alueen rakentamisen kohtalo. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääkampus tuhansine opiskelijoineen on alkua Itä-Helsingin uuden ajan kaupunkikehitykselle ja mahdollisesti myös uraauurtavalle ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kytkemiselle.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta infrastruktuuria ja asuntoja suuren suomalaisen kaupungin verran. Haasteena on kuitenkin jo nyt löytää rakennusalalle tarpeeksi tekijöitä ja osaajia, jotka veisivät läpi vaativat hankkeet.