Työpaikoilla tapahtuva oppiminen antaa suunnan uralle

Työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus opiskelijan urapolkuun – hyvin toteutuessaan se avaa suotuisan väylän työelämään. Polku kohti tulevaa uraa alkaa varhain, usein jo yläkoulussa. 8. ja 9. luokilla suoritettavalla työelämään tutustumisjaksolla on tutkitusti vaikutusta jatko-opintopaikan valintaan. Tilastojen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista hakeutuu alalle, jolla TET-harjoittelu on suoritettu.

Omassa työssäni luupin alla ovat työpaikoilla oppimisen monet eri muodot opiskelun kaikissa vaiheissa. Viikon ja kahden mittaisille TET-jaksoille kiinteistö- ja rakentamisalalla päätyvät useimmiten ne, jotka ovat alasta jo valmiiksi kiinnostuneita. Kiinnostusta puolestaan pääsee herättelemään esimerkiksi Avoimet työmaat -tapahtumissa. Niissä ammatinvalintaikäisille avautuu oiva mahdollisuus päästä näkemään, mitä alan hommissa ihan oikeasti tehdään. On ollut upeaa seurata, millaisia ahaa-elämyksiä nuoret tapahtumissa saavat: tämä voisi olla juuri minullekin sopiva ala!

Lue loppuun

”Raksaduunit” ja muut kapeakatseiset mielikuvat

Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?

Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.

Lue loppuun

Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan

Jani KemppainenLähes viikoittain saa lukea, että kosteudenhallinta on pettänyt rakentamisessa tai jossakin rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmaa. Perusteltua tai ei – käytännössä lähes aina syyttävä sormi osoittaa rakentajan suuntaan. On inhimillistä yrittää löytää vastuullinen taho, joka tieten tahtoen olisi halunnut tehdä huonoa laatua ja kosteusongelmaa. Ahne urakoitsija sopii monien mielestä hyväksi syylliseksi.

Joskus tilanne voi myös olla niin, että rakentaja on tehnyt jonkin rakenteen väärin, koska suunnitelma on ollut puutteellinen tai sen sisältöä ei ole ymmärretty tai suunnitelmien mukaan ei ole pystytty rakentamaan. Lue loppuun

Tolkkua rakennusalalle

Juha MetsäläRakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista: Lue loppuun

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Lauri PakkanenRakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen: Lue loppuun

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Heikki Lonka, ISS ProkoMitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi. Lue loppuun

Aurinko nousee Itä-Helsingistä

Lauri PakkanenMyllypurossa muurattiin peruskiveä koko itäisen Helsingin tulevaisuudelle viime vuoden syyskuussa. Sen varassa voi levätä pitkälti myös Uudenmaan alueen rakentamisen kohtalo. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääkampus tuhansine opiskelijoineen on alkua Itä-Helsingin uuden ajan kaupunkikehitykselle ja mahdollisesti myös uraauurtavalle ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kytkemiselle.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta infrastruktuuria ja asuntoja suuren suomalaisen kaupungin verran. Haasteena on kuitenkin jo nyt löytää rakennusalalle tarpeeksi tekijöitä ja osaajia, jotka veisivät läpi vaativat hankkeet. Lue loppuun

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii erityisosaamista

Heidi Husari, RATEKOKosteus- ja homevaurioiset rakennukset ja näiden epäonnistuneet korjausyritykset ovat yleistyneet sitä mukaa kun suuri osa kiinteistökannastamme on tullut peruskorjausikään. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen rakennusbuumissa käytettiin monia rakenneratkaisuita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Etenkin kuntien omistuksessa on lukuisia vuosien saatossa vaurioitumaan päässeitä rakennuksia. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavatkin noin joka neljättä suomalaislasta. Lue loppuun

Yhteistyötä kehitettävä yli oppilaitos- ja yritysrajojen

Jukka PekkanenKiinteistö- ja rakennusalan koulutusta vaivaa tällä hetkellä näköalattomuus ja alalta puuttuu yhteinen koulutus- ja osaamisstrategia. Raja-aidat alan eri koulutustasojen välillä ovat paikoitellen epäselvät ja pelkona on, riittääkö kaikille osa-alueille ammattilaisia. Samaan aikaan kiinteistö- ja rakennusala monipuolistuu ja yhä syvällisemmän osaamisen tarve esimerkiksi rakennusfysiikassa, energiatehokkuudessa ja johtamisessa kasvaa jatkuvasti.

Lue loppuun