Järkevä kunta investoi tehokkaasti myös kriisiaikoina

Jos rahoitusta pannaan nyt liiaksi jäihin, on vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle.

Ukrainan sodan aikaansaama energian ja raaka-aineiden hinnannousu kurittaa vahvasti rakennusalaa. Työkonevaltaisessa infrarakentamisessa polttoöljyn ja dieselin ennennäkemätön hinnannousu luo valmiiksi hyvin kilpaillussa markkinatilanteessa ison loven yritysten kassaan.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Vaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille.

Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Koko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.

Esimerkiksi Valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta.

Parhaissa kunnissa katse on jo kaduissa

Sekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?

Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.

Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen.

Näköalattomuus ja jäykkä rahoitus infrainvestointien esteinä

Pääministeri Juha Sipilän keväällä julkistetussa hallitusohjelmassa valtion väyläverkoston kunto sai erityishuomiota. Väylien kunnossapidon määrärahoja lisättiin, vaikka valtion talouteen haettiin samaan aikaan merkittäviä säästöjä. Uusista liikenneinvestoinneista uudessa hallitusohjelmassa jouduttiin vastaavasti tinkimään. Investointeja kuitenkin tarvitaan Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Valtion rooli infrastruktuuri-investoinneissa on keskeinen.

Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, infrainvestointeihin tarvittaisiin rohkeampia suunnitelmia sekä joustavampia kokeiluja rahoitusratkaisuiksi.

Uskonto kymppi, matikka kuutonen?

Pomollani on vitsikäs nimitys väylälobbareiden sitkeälle ydinryhmälle. He ovat ”tosiuskovaisia”; ihmisiä, joille väyläinfran pelastaminen on, ellei päivätyö, niin vähintäänkin elämäntehtävä.

On paljon lehtiä, blogeja ja Twitter-tilejä, joita vahtaavat vain tosiuskovaiset. Seuroja ja seminaareja, joissa kohtaavat herätyksen saaneet. Niissä kuullaan todistuksia siitä, miten tien kuntoon laittaminen on nyt halpaa.

Korjausrakentaminen sivuraiteelta pääasemalle

Pitkäjänteinen kiinteistönpito ja osaava korjaaminen ovat avainasemassa, kun 1960 – 1980 -lukujen asuntojen korjaustarpeita ratkotaan. Korjausrakentamisen asiantuntijaryhmä totesikin kesäkuisessa raportissaan, että tarvitaan ryhtiliike, jotta rakennuskannan korjausvaje saadaan kurottua umpeen.

Totta on, että kiinteistöjen ylläpitokulttuuri on amatöörimäistä. Ammattimaisuutta on saatava lisää sekä isännöintiin että kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen.