Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen kanssa kannattaa pitää pää kylmänä

Kotien pakkoremontit ja Suomelle koituvat hurjat kustannukset ovat nousseet viime aikoina otsikoihin valmisteilla olevasta energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Kohujutut ovat kuitenkin ennenaikaisia ja todennäköisesti lietsovat turhaa huolta, sillä direktiivi hakee vielä lopullista muotoaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ITREn tekemän ehdotuksen EPBD:n päivityksestä viime viikolla. Työ jatkuu nyt kolmikantaneuvotteluissa eli trilogissa komission, neuvoston ja parlamentin kesken kompromissin aikaansaamiseksi. Pääsiäisen jälkeen alkavat neuvottelut saataneen päätökseen kesällä tai alkusyksyyn mennessä, jolloin tiedämme tulevat vaatimukset. Jäsenvaltioiden täytyy sen jälkeen viedä nämä vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön, jotka astuisivat voimaan noin vuoden 2026 alussa.

Kotitalousvähennyksen kunnianpalautus

Viime päivinä on tuntunut siltä, että samaan aikaan kun Euroopan komissio ja muu Eurooppa pyrkii kaksinkertaistamaan korjausrakentamisen, meillä ollaan laittamassa kapuloita rattaisiin.

Kotitalousvähennys on yksi tukimuoto, jolla kannustetaan remontoimaan omaa kotia ja käyttämään siihen ammattilaisia. Remonttipalveluiden osalta vähennys koskee työn osuutta, ei materiaaleja. Nyt kotitalousvähennyksen perusteita on kyseenalaistettu rankasti.

Rakennusalalle on tarjolla vihreä oksa

Vastuullisuus ja ympäristövastuu, ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Siinä pieni listaus isoista teemoista, jotka olivat pinnalla kaksi vuotta sitten, kun aloitin Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana. Nämä päämäärät ovat itsellenikin tärkeitä, ja niiden takana on ollut helppo seistä.

Päästöt alas rakentamalla

Mikä on kansainvälisten ilmastosopimusten arvo, jos maailman suurimmat valtiot eivät ole sitoutuneita niihin? Tai miten olisi mahdollista saavuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset, jos teollisuus ei sitoudu tavoitteisiin ja edistä niitä tehokkaasti toimillaan? Lopputulos olisi molemmissa tapauksissa huono: ilman suuria toimijoita emme tule saavuttamaan päämääräämme.

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Vaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille.

Miten niin en saa itse remontoida omaa taloani?

Tee se itse -remontoijat törmäävät esteeseen, kun aikovat laittaa kotitalonsa kylpyhuoneen tai vaikkapa julkisivun tai katon uuteen uskoon. Esimerkiksi vanhoissa kaakeleissa, putkieristeissä, julkisivulevyissä ja kattohuovassa saattaa olla asbestia, jonka vuoksi rakenteet on ensin tutkitutettava ammattilaisella eikä niitä saa itse purkaa, jos asbestia löytyy.

Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta, ja tieto uusista pykälistä on tullut yllätyksenä monille remonttireiskoille.

Korjausrakentaminen tarvitsee uutta strategista tarkastelukulmaa

Tuoreet rakentamisen suhdannekatsaukset ennustavat uudisrakentamisen kasvavan lähivuosina korjaamista ripeämmin. Korjausrakentaminen pysynee kuitenkin euroissa uudistuotantoa suurempana. Suomessa on tapahtunut siirtyminen eurooppalaiselle tasolle, jossa korjausrakentaminen on yli puolet talonrakentamisesta.

Viime vuosina on samanaikaisesti patoutunut sekä uusien asuntojen että korjausrakentamisen tarvetta.

Korjausrakentaminen sivuraiteelta pääasemalle

Pitkäjänteinen kiinteistönpito ja osaava korjaaminen ovat avainasemassa, kun 1960 – 1980 -lukujen asuntojen korjaustarpeita ratkotaan. Korjausrakentamisen asiantuntijaryhmä totesikin kesäkuisessa raportissaan, että tarvitaan ryhtiliike, jotta rakennuskannan korjausvaje saadaan kurottua umpeen.

Totta on, että kiinteistöjen ylläpitokulttuuri on amatöörimäistä. Ammattimaisuutta on saatava lisää sekä isännöintiin että kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen.