Rakennusteollisuudella avaimet varmistaa Suomen kestävä kasvu

Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen. Nämä globaalit megatrendit ravistelevat rajusti myös Suomea. Samalla meitä haastaa Venäjän hyökkäyssodan luoma geopoliittinen epävarmuus.

Muutospaine ja epävarmuus aiheuttavat rakennetulle ympäristölle valtavia haasteita lähivuosina. Tarvitsemme vuosittain 35 000 uutta asuntoa kasvukeskuksiin, korjausrakentaminen tulisi vähintään tuplata sekä varmistaa infrastruktuurin toimivuus ja huoltovarmuus. Samalla tulisi pienentää merkittävästi päästöjä.

Suomi tähtää kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation paalupaikalle

Rakennusalaa ei tunneta kaikkein nopealiikkeisimpänä toimialana, mikä on hyväkin asia. Rakentamisessa on kyse niin mittavista taloudellisista panostuksista sekä pitkäaikaisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, että varovaisuus on usein paikallaan.

Kehityksen vauhti kuitenkin nopeutuu huimasti. Onpa heitetty muutosvauhdin kasvavan tulevana vuosikymmenenä jopa satakertaiseksi edelliseen vuosikymmeneen nähden etenkin niillä aloilla, jotka hyötyvät tiedon muuttamisesta digitaaliseen muotoon.

Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Rakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.