Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Rakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.

Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme

Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä.

Mistä johtuu uusien ja vanhojen asuntojen hintaero?

Otsikon kysymys nousee aina aika ajoin pintaan kun puhutaan asumisen hinnasta. Miksi uudet maksavat selvästi vanhoja asuntoja enemmän? Kuluvana vuonna hintaero euroissa on ollut keskimäärin vajaat 1 500 euroa / m²  (Kuvio 1). Hintaero on kasvanut uusien asuntojen hyväksi viimeisten vuosien aikana.

Rakentamisen jäte – uhka ympäristölle vai tuhlattua raaka-ainetta?

Kiinteistö- ja rakennussektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen keskiössä. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista. Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita annettaneen, kun komissio joulukuun alussa julkaisee uuden lempilapsensa kiertotalouden toimenpideohjelman.

Tervetuloa Neuvosto-Suomeen

Viime perjantaina vetäisin iltapäiväteen väärään kurkkuun lukiessani YLE:n verkkouutisista Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän haastattelua. Juttu oli otsikoitu ”Kimppa-asumisesta ratkaisu pääkaupunkiseudun asuntopulaan?”. Kimppa-asumisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta siinä väläytettiin kolhoosia radikaalimpaakin vaihtoehtoa asuntotilanteeseen, jota pakolaisten maahantulo entisestään kiristää.

Toimittaja kirjoitti: ”Siihen, pitäisikö rakennusliikkeet pakottaa antamaan asuntojaan nykyistä edullisemmin käyttöön, Penttilä ei suoraan halua ottaa kantaa vaan siirtää pallon hallitukselle.”

Rakennusten ilmanvaihdon keskeyttäminen ruokkii homeongelmia

Rakennusten ilmanvaihdon keskeyttämisellä on huomattava vaikutus sisäilman laatuun sekä kosteus- ja homeongelmiin. Yleisilmanvaihdon jaksottainen käyttö tai vähentäminen on kuitenkin hyvin yleistä sen suuren energiankulutuksen vuoksi.

Aiheesta on vastikään julkaistu tutkimus, jonka mukaan rakennukset alipaineistuvat yleisilmanvaihdon ollessa pois päältä. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että sisäilman mikrobipitoisuudet ja kosteus kasvavat korvausilman huuhtelevan vaikutuksen poistuessa.

Yhteistyötä kehitettävä yli oppilaitos- ja yritysrajojen

Kiinteistö- ja rakennusalan koulutusta vaivaa tällä hetkellä näköalattomuus ja alalta puuttuu yhteinen koulutus- ja osaamisstrategia. Raja-aidat alan eri koulutustasojen välillä ovat paikoitellen epäselvät ja pelkona on, riittääkö kaikille osa-alueille ammattilaisia. Samaan aikaan kiinteistö- ja rakennusala monipuolistuu ja yhä syvällisemmän osaamisen tarve esimerkiksi rakennusfysiikassa, energiatehokkuudessa ja johtamisessa kasvaa jatkuvasti.

Osaaminen takaa laadun – ja koulutus takaa osaamisen

Koulutussäästöihin liittyvä ehdotus lakimuutoksesta ajoi hallituspuolueet ilmiriitaan – eikä ihme, sillä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän, aivan alun perin yhteensä 260 miljoonan euron säästöpaketti enteili kauaskantoisia seurauksia.

Aiheeseen liittyvä yleinen keskustelu on fokusoitunut lähinnä lukioihin ja ammatilliseen perusopetukseen kohdentuviin säästöihin. Niissä toki muurataan yleissivistyksen ja ammatillisen osaamisen kulmakivi, mutta on syytä muistaa, ettei tarve osaamisen kehittämiselle lopu tutkinnon suorittamiseen.  Monien muiden ohella myös rakennusteollisuuden eri aloilla jatkuva kouluttautuminen on laadukkaan työn edellytys. Toteutuessaan lakimuutos olisi vaarantanut myös ammatillisen täydennyskoulutuksen.