Mineraalit ja kaivosjätteet pitää kierrättää yhä tehokkaammin

Maailmassa ei välttämättä ole tarpeeksi vihreään siirtymään vaadittavaa materiaalia. Ratkaisua voidaan hakea kiertotaloudesta.

Euroopan unionissa on havahduttu huomaamaan, kuinka paljon Euroopan vihreä siirtymä nojaa Kiinasta tuotuihin raaka-aineisiin. Turvatakseen tärkeiden mineraalien saatavuuden EU haluaa aloittaa kaivostoiminnan omilla takapihoillaan. Litiumia, kobolttia ja muita sähköautojen akuille, aurinkopaneeleille ja tuulimyllyille tärkeitä mineraaleja pitäisi ryhtyä kaivamaan Euroopasta.

Muutetaan maailmaa rakennus kerrallaan

Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.

Rakentaminen ja kiertotalous RAKI -koulutus tarkastelee rakennetun ympäristön aiheuttamia päästöjä sekä muita ympäristövaikutuksia ja menetelmiä niiden vähentämiseksi. Pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta hyödyntävä verkkokoulutus osoittaa käytännönläheisesti, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa.

Green dealilla kohti muovien kestävää kiertotaloutta

Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu askeleita kohti uudenlaista, kestävää muovin kiertotaloutta. Rakennusala voi omalta osaltaan viedä eteenpäin tiekartan tavoitteita, sillä viidennes kaikesta muovista käytetään sen toimialoilla. Yrityksille ja organisaatioille ensimmäinen askel tarkoittaa green deal -sitoumuksen tekemistä. 

Muovitiekarttaa on toteutettu loppuvuodesta 2018 lähtien osana Marinin hallitusohjelmaa. Muovitiekartalla haettiin konkreettisten toimien käynnistämistä muovin kestävän kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tämä työ jatkuu päivitetyn ohjelman Muovitiekartta 2.0:n myötä. 

Tavoitteeksi on asetettu muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään vähentämällä ympäristön roskaantumista, välttämällä turhaa kulutusta ja edistämällä uudelleenkäyttöä, tehostamalla kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä sekä korvaamalla fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia vaihtoehtoisesti kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Materiaalikiertojen onnistuminen edellyttää arvoketjussa mukana olevien toimijoiden yhteistyötä ja selkeitä rooleja. Esimerkiksi pelkkä muovin kerääminen ei asiaa edistä, jos kerätylle muoville ei ole jatkokäyttöä. Samoin uusioraaka-aineesta valmistetun kalvomuovin tulee päätyä käyttöön ja korvata pelkästä ensiöraaka-aineesta valmistettua kalvomuovia, jotta sellaisen valmistus edistäisi kiertotaloutta. 

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Kalvomuovi kiertoon rakentamisessa

Hiljan allekirjoitettu rakentamisen muovit green deal -sopimus on konkreettinen, lapiovalmis kiertotalousratkaisu, jonka myötä kalvomuovien erilliskeräys työmailla, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjussa vauhdittuu. Green deal -sopimuksia on Suomessa solmittu jo aiemminkin, mutta tämä rakentamisen muoveja koskeva sopimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska siinä on mukana koko arvoketju. Sopimus ei pidäkään sisällään pelkästään kalvomuovin erilliskeräystä ja kierrätystä vaan kattaa myös tavoitteen rakentamisen kalvomuovien raaka-aineen kierrätysraaka-aineosuudelle: 40 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.

Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Kelvolliset uusiomateriaalit saatava kiertämään – luonnonvaroihin kohdistuvat verot väärä keino

Uusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen rakentamisessa vaatisi nyt kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi asennemuutosta ja julkisen sektorin asettautumista kiertotalouden edelläkävijäksi. Paljon esillä ollut primääristen luonnonvarojen verotus sen sijaan ei uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma on kirjannut yhdeksi kärkihankkeekseen materiaalitehokkuuden ja laajemmin kiertotalouden edistämisen. Kiristyvän jätelainsäädännön myötä kaatopaikkojen portit ovat sulkeutumassa hyödyntämiskelpoisilta jätemateriaaleilta ja kaatopaikkamaksut ovat jo ohjanneet jätteitä hyötykäyttöön.

Kiertotalous – ketjun jokainen lenkki kuntoon

Joka vuosi alkusyksystä vietetään maailmanlaajuista ylikulutuspäivää. Tuona päivänä kulutuksemme ylittää kyseisen vuoden osalta maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä.

Viime vuonna ylikulutuspäivä oli jo 8. elokuuta.

Hyvät kiertotalousideat kiertämään

EK julkisti lokakuun lopulla raportin Syty kiertotaloudesta! Yhdessä kiinni kasvuun. Raportissa on oiva tietopaketti kiertotaloudesta sekä lähes kolmenkymmenen yrityksen kertomus kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Raportti nostaa esille kiertotalouden keskeisiä periaatteita, joista tärkeimpänä ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Tuotteistettujen jäte- ja sivutuotevirtojen hyödyntäjänä rakennussektori voi esittää tähän useita jo pitkään käytössä olleita ja uusiakin teollisen symbioosin esimerkkejä, jotka ovat sekä resurssi- että kustannustehokkaita.