Avaimet roskaamattomaan raksaan

Työmaat ovat rakennusalan näkyvät kasvot – eivätkä ne aina ole siistit, vaan monenlaisen roskan tahrimat. Miksi näin?  

Väitän, että roskaaminen on harvoin tarkoituksellista. Tavoitteena ei ole epäsiisti ympäristö tai meren roskaantuminen. Kukaan meistä ei halua uida roskien joukossa eikä levittää piknikpeitettään tupakantumppien päälle.  

Roskaantuminen on seurausta ajattelemattomuudesta. Siitä, ettei asiaan ole kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi pakkausta avattaessa kohdistuu pääasiallinen mielenkiinto tuotteeseen: sen saamiseen käyttöön halutussa kohdassa, oikeassa asennossa ja ehjänä. Pakkaus on tässä vaiheessa tehnyt tehtävänsä eikä sen repeäminen tai maahan päätyminen kiinnitä huomiotamme. Samalla tavalla kahvimuki tai välipalakääre on merkityksellinen niin kauan, kun sen sisällä on syötävää tai juotavaa.  

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Kalvomuovi kiertoon rakentamisessa

Hiljan allekirjoitettu rakentamisen muovit green deal -sopimus on konkreettinen, lapiovalmis kiertotalousratkaisu, jonka myötä kalvomuovien erilliskeräys työmailla, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjussa vauhdittuu. Green deal -sopimuksia on Suomessa solmittu jo aiemminkin, mutta tämä rakentamisen muoveja koskeva sopimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska siinä on mukana koko arvoketju. Sopimus ei pidäkään sisällään pelkästään kalvomuovin erilliskeräystä ja kierrätystä vaan kattaa myös tavoitteen rakentamisen kalvomuovien raaka-aineen kierrätysraaka-aineosuudelle: 40 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kiertotalous – ketjun jokainen lenkki kuntoon

Joka vuosi alkusyksystä vietetään maailmanlaajuista ylikulutuspäivää. Tuona päivänä kulutuksemme ylittää kyseisen vuoden osalta maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä.

Viime vuonna ylikulutuspäivä oli jo 8. elokuuta.

Hyvät kiertotalousideat kiertämään

EK julkisti lokakuun lopulla raportin Syty kiertotaloudesta! Yhdessä kiinni kasvuun. Raportissa on oiva tietopaketti kiertotaloudesta sekä lähes kolmenkymmenen yrityksen kertomus kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Raportti nostaa esille kiertotalouden keskeisiä periaatteita, joista tärkeimpänä ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Tuotteistettujen jäte- ja sivutuotevirtojen hyödyntäjänä rakennussektori voi esittää tähän useita jo pitkään käytössä olleita ja uusiakin teollisen symbioosin esimerkkejä, jotka ovat sekä resurssi- että kustannustehokkaita.

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa

Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten.