Tukeeko kaupungistuminen kestävää kehitystä?

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta. Lue loppuun

Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Vuodesta 2019 tulee vilkas ja kiinnostava kaupungistumiseen, kaupunkikehitykseen ja kaupunkielämään liittyvissä kysymyksissä. Jo pelkästään kevään eduskuntavaalit nostavat intensiteettiä, mutta myös sote-uudistus ja sen vaikutukset kaupunkeihin palaavat keväällä otsikoihin. Lisäksi isona kysymyksenä moniin kaupunkiaiheisiin liittyy ilmastonmuutos, johon on alettu vähitellen suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Nostan esiin seuraavaksi muutamia keskeisiä teemoja kuten aluekehitys, asumisen hinta ja muodot, liikenne ja liikkuminen sekä monipaikkaisuus. Lue loppuun

Kolme teesiä kaupungistumisesta

Sami PakarinenAsuntomarkkinoita ja asumisen kalleutta koskeva keskustelu on usein likinäköistä. Siksi haluankin havainnollistaa asuntomarkkinoiden ja kaupungistumisen pitkän aikavälin kehitystä. Samalla valotan, miksi kaupungistumisen mahdollistaminen asumisen ja rakentamisen näkökulmasta on myös julkisen talouden kannalta hyvä asia. Lue loppuun

Kaupunkipolitiikka tarvitsee onnistuakseen lisää tutkimustietoa

Sami PakarinenSuomessa kaupungistuminen on voimistunut entisestään talouden nousukauden myötä. Väestönkasvu kasvavilla kaupunkiseuduilla luo paineita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä suuret kaupungit ovat heränneet ja vaativat enemmän kaupunkeja huomioivaa politiikkaa valtakunnan tasolla. Asuntomarkkinoiden toimivuus on noussut yhdeksi keskeisimmäksi talous- ja työllisyyspolitiikan kokonaisuudeksi. Myös sosiaaliturvan uudistustarve on kiinteästi kytköksissä asumiseen ja kaupunkiseutujen elinvoimaan.

Kaupunkipolitiikka nousseekin yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien alla. Lue loppuun

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Sami PakarinenVaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille. Lue loppuun

Mikä on tärkein asia, mistä kunnanvaltuutetut päättävät

Anu KärkkäinenVarhaiskasvatuksen järjestäminen, homekoulujen korjaaminen, kevyen liikenteen väylien parantaminen vai liikuntahallin rakentaminen? Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin.

Kuntapäättäjille tehdyn kyselyn mukaan onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään parhaiten kunnan elinvoimaisuutta. Ne ratkaisevat pitkälti, kuinka kunta onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita ja työpaikkoja tarjoavia yrityksiä – eli käytännössä verotuloja. Lue loppuun

Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. Lue loppuun

Oikea-aikaisesta ja oikein suunnatusta rakentamisesta vetovoimaa ja hyvinvointia kuntaan

Tiina PursiainenKuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta. Lue loppuun

Suomi muuttuu rakentamalla

tiina-kaskiaroKaupungistuminen Suomessa jatkuu. Väestön painopiste siirtyy etelään. Samalla muun muassa ympäristösyistä rakennetun ympäristön tiiviydestä on noussut tärkeä ja laajasti jaettu tavoite.

Asetelma muuttaa Suomea ja kaupunkikuvaamme vääjäämättä. Kasvukeskuksiin toteutettava täydennysrakentaminen tai raide- ja muun liikenteen solmukohtiin nouseva uusi rakennuskanta edellyttävät uudenlaista tekemistä.

Suomi tulee tässäkin kehityksessä muuta maailmaa perässä. Lue loppuun