Kaavoitukseen tarvitaan enemmän joustavuutta

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää, miten kaupunkeja ja kuntia kehitetään. Laki antaa raamit myös asuntojen, toimitilojen ja liikenneväylien rakentamiselle sekä osoittaa, miten asukkaat voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on tämän hallituskauden merkittävin lakihanke. Uudistuksen pitää tukea Suomen talouden ja kaupunkien kestävää kasvua sekä hillitä ilmastonmuutosta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen suosimista.

Tukeeko kaupungistuminen kestävää kehitystä?

Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Haluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli.

Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun

Vuodesta 2019 tulee vilkas ja kiinnostava kaupungistumiseen, kaupunkikehitykseen ja kaupunkielämään liittyvissä kysymyksissä. Jo pelkästään kevään eduskuntavaalit nostavat intensiteettiä, mutta myös sote-uudistus ja sen vaikutukset kaupunkeihin palaavat keväällä otsikoihin. Lisäksi isona kysymyksenä moniin kaupunkiaiheisiin liittyy ilmastonmuutos, johon on alettu vähitellen suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Nostan esiin seuraavaksi muutamia keskeisiä teemoja kuten aluekehitys, asumisen hinta ja muodot, liikenne ja liikkuminen sekä monipaikkaisuus.

Kolme teesiä kaupungistumisesta

Asuntomarkkinoita ja asumisen kalleutta koskeva keskustelu on usein likinäköistä. Siksi haluankin havainnollistaa asuntomarkkinoiden ja kaupungistumisen pitkän aikavälin kehitystä. Samalla valotan, miksi kaupungistumisen mahdollistaminen asumisen ja rakentamisen näkökulmasta on myös julkisen talouden kannalta hyvä asia.

Laadullisemmalla asuntopolitiikalla parempaa asumista

Asuntotuotanto on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla ennätyslukemiin. Viime vuonna asuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon – yli 40 000.  Tuotantomäärän kasvattamisen mahdollistanut politikka on siis onnistunut hyvin tavoitteissaan.

Asuntopula kaupungeissa on hallinnut asuntopoliittista keskusteluamme pitkään; siksi kiivainta keskustelua käydään määristä – euroista ja neliöistä. Monestakin syystä myös laadullisiin seikkoihin tulisi asuntopolitiikassa kiinnittää kasvavaa huomiota.

Kaupunkipolitiikka tarvitsee onnistuakseen lisää tutkimustietoa

Suomessa kaupungistuminen on voimistunut entisestään talouden nousukauden myötä. Väestönkasvu kasvavilla kaupunkiseuduilla luo paineita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä suuret kaupungit ovat heränneet ja vaativat enemmän kaupunkeja huomioivaa politiikkaa valtakunnan tasolla. Asuntomarkkinoiden toimivuus on noussut yhdeksi keskeisimmäksi talous- ja työllisyyspolitiikan kokonaisuudeksi. Myös sosiaaliturvan uudistustarve on kiinteästi kytköksissä asumiseen ja kaupunkiseutujen elinvoimaan.

Kaupunkipolitiikka nousseekin yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien alla.

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen.

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Vaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille.