Mikä on tärkein asia, mistä kunnanvaltuutetut päättävät

Anu KärkkäinenVarhaiskasvatuksen järjestäminen, homekoulujen korjaaminen, kevyen liikenteen väylien parantaminen vai liikuntahallin rakentaminen? Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin.

Kuntapäättäjille tehdyn kyselyn mukaan onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään parhaiten kunnan elinvoimaisuutta. Ne ratkaisevat pitkälti, kuinka kunta onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita ja työpaikkoja tarjoavia yrityksiä – eli käytännössä verotuloja. Lue loppuun

Kilpailuvirastolta hyviä ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi muutama viikko mielenkiintoisen rakentamisen sääntelyyn liittyvän raportin. Jo raportin nimi, Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve, kertoo siitä, että loputtoman sääntelyn tie on viraston mielestä kuljettu loppuun, ainakin mikäli kasvukeskusten asuntotuotantotarpeeseen halutaan vastata. Virastolla on tunnetusti uskallusta tarttua arkoihinkin aiheisiin, ja kun raportin tekijä Ari Ahonen on pitkään seurannut rakentamista, huomioihin on syytä suhtautua vakavasti. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt kuntavaalien vuoksi, kunnissahan sääntelyn painopiste on. Lue loppuun

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Pidetään ”maa asuttuna”?

Juha KostiainenMeillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä.

Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi ihmiset ja miten? Lue loppuun

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Pipatti_AntikainenSuomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Lue loppuun

Uudisrakentaminen lähtökuopassa?

Jari Syrjälä2VTT on tuoreessa Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksessa selvittänyt, miten paljon ja minne jatkossa tulisi rakentaa. Vuotuinen kokonaistarve on keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Kuitenkin rakentaminen ja LVI-asennus ovat sinnitelleet jo neljä vuotta alhaisen uudisrakentamisen kourissa. Lue loppuun

Miljoona asuntoa väärässä paikassa

Sami Pakarinen 5VTT:n tekemä Asuntotuotantotarve 2040 -selvitys julkistettiin tammikuun lopulla. Selvityksen keskeisin tulos oli, että jatkossa uudisasuntojen tuotanto painottuu vahvasti suurille kaupunkiseuduille. Helsingin seutukunnan osuus koko maan tarpeesta on puolet. Jos tähän lisätään kolme seuraavaksi suurinta kaupunkiseutua, Tampere, Oulu ja Turku, nousee neljän suurimman osuus jo 75 prosenttiin koko tarpeesta. Tämä siis sillä oletuksella, että suurten kaupunkiseutujen väestömäärät jatkavat kasvuaan entisten vuosien tapaan.

Markkinoiden eriytyminen alkoi näkyä vahvasti jo viime vuonna. Lue loppuun

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Juha KostiainenHarri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Lue loppuun

Pientalorakentamisella on vain yksi suunta – kasvu

Tuomo Aine_2Pientaloteollisuus PTT ry uskoo valoisaan tulevaisuuteen, vaikka pientalorakentaminen on ollut laskusuunnassa jo vuosia. Viime vuosien muutokset yhteiskunnassa ja yleisessä taloustilanteessa ovat asettaneet haasteita talotehtaille. Muun muassa nopea kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, sinkkutalouksien määrän kasvu, maahanmuutto sekä kaavoitukseen liittyvät ratkaisut ovat omalta osaltaan edistäneet kerrostalorakentamisen suosiota.

On kuitenkin tutkittu, että peräti kolme neljästä suomalaisesta haluaa asua pientalossa, mikäli se sijaitsee sopivien kulkuyhteyksien varrella. Lue loppuun

Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

Juha MetsäläTampereella ja Turussa on tällä hetkellä suunnitteilla raitiotie. Suunnittelua on jatkunut jo pitkään ja aika-ajoin herää myös epäilyksiä hankkeiden järkevyydestä. Ovatko hyödyt bussiliikenteeseen verrattuna riittävät, jotta suuret investoinnit olisivat perusteltuja?

Kasvavassa kaupungissa raitiotieinvestoinnilla on niin monia hyötyjä, ettei se ole ainoastaan kannattava, vaan suorastaan välttämätön.

Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy katu- ja kaupunkitilaan ja sen tehokkaaseen käyttöön. Lue loppuun