Mielipahavalitukset kaavoituksessa – tuomariresurssien väärinkäyttöä vai demokratian hinta?

Anu KärkkäinenDemokratia edellyttää oikeutta osallistua. Tuttu juttu, joka pätee myös kaavoituksessa. Kaavavalitukset ovat kuitenkin huono tapa osallistua ja osallistaa. Tuskin on kansalaisten etu tuhlata tuomioistuinten resursseja vailla läpimenomahdollisuutta olevien valitusten käsittelyyn.

Aitoa osallistamista olisi kuntalaisten tehokkaampi mukaanotto jo kaavan suunnitteluvaiheessa. Samalla tulisi saada entistä paremmin huomioiduksi myös hanketta kannattavien ääni.

Kaavoitus- ja valitusprosessien järkeistämisellä on kiire. Yhteisen edun vuoksi on päästävä eroon kaavavalituksista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on hankkeen jarruttaminen tai oman edun tavoittelu vastoin jopa tuhansien muiden kuntalaisten etua. Lue loppuun

Valituksia ehkäistään vuorovaikutuksella – ja usein ihan livenä

hille kaukonenOlen tarkastellut suomalaista kaavoitusjärjestelmää näköalapaikoilta arkkitehtinä, Skanskan kaavakehitysjohtajana sekä erilaisissa työryhmissä ja aiemmin oman arkkiehtitoimistoni hankkeissa. Yksi kaavoitustyön ja rakennushankkeiden käynnistämisen suurista haasteista on kaavavalitusten hallinta ja niiden ehkäiseminen ennakolta. Kaavavalitukset viivästyttävät ja estävät rakennushankkeita ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa päinvastaiseen lopputulokseen kuin moni ajattelisi, eli huonompaan rakennettuun ympäristöön. Lue loppuun

Keskusteluun päätyy vain osa kaavavalitusten haittapuolista

Timo Nieminen (SRV)Kaavavalitukset ovat osa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta niistä koituu kosolti haittaa paitsi rakennuttajille myös kuntalaisille ja kunnille. Nyt maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa on tuhannen taalan paikka arvioida valitusten vaikutuksia ja keinoja niiden vähentämiseksi. Yksityistä sektoria ei saa jättää vuoropuhelun ulkopuolelle, sillä se saa usein kannettavakseen valituksista koituvat suurimmat taloudelliset haitat.

Päätöksenteossa on pidettävä mielessä, että kaavavalitukset luovat epävarmuutta, jolla on suuret kerrannaisvaikutukset. Lue loppuun

Miten vapauttaa käsijarru kaavoituksesta?

Anu Kärkkäinen ja Johanna AhoKaavoituksen, kuten meidän ihmistenkin, on elettävä ajassa, ja siksi siltä kaivataan joustavuutta – etenkin kun kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen tiivistyminen heittävät uusia haasteita elinympäristöllemme.

Rakennusteollisuus RT, RAKLI ja EK julkistivat marraskuussa keskustelupaperin, jossa luodattiin kaavoitus- ja valitusjärjestelmän tulevaisuutta. Osana keskustelupaperia toteutettiin kysely, johon vastasivat viidenkymmenen suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat.

Kyselyn vastaukset valitusjärjestelmän osalta olivat hyvin selkeitä: Lue loppuun

Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Anu KärkkäinenAutottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä. Lue loppuun

Mikä on tärkein asia, mistä kunnanvaltuutetut päättävät

Anu KärkkäinenVarhaiskasvatuksen järjestäminen, homekoulujen korjaaminen, kevyen liikenteen väylien parantaminen vai liikuntahallin rakentaminen? Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin.

Kuntapäättäjille tehdyn kyselyn mukaan onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään parhaiten kunnan elinvoimaisuutta. Ne ratkaisevat pitkälti, kuinka kunta onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita ja työpaikkoja tarjoavia yrityksiä – eli käytännössä verotuloja. Lue loppuun

Kilpailuvirastolta hyviä ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi muutama viikko mielenkiintoisen rakentamisen sääntelyyn liittyvän raportin. Jo raportin nimi, Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve, kertoo siitä, että loputtoman sääntelyn tie on viraston mielestä kuljettu loppuun, ainakin mikäli kasvukeskusten asuntotuotantotarpeeseen halutaan vastata. Virastolla on tunnetusti uskallusta tarttua arkoihinkin aiheisiin, ja kun raportin tekijä Ari Ahonen on pitkään seurannut rakentamista, huomioihin on syytä suhtautua vakavasti. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt kuntavaalien vuoksi, kunnissahan sääntelyn painopiste on. Lue loppuun

Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. Lue loppuun

3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Tiina KaskiaroAsuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla. Lue loppuun

Tervetuloa Neuvosto-Suomeen

Merja VuoripuroViime perjantaina vetäisin iltapäiväteen väärään kurkkuun lukiessani YLE:n verkkouutisista Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän haastattelua. Juttu oli otsikoitu ”Kimppa-asumisesta ratkaisu pääkaupunkiseudun asuntopulaan?”. Kimppa-asumisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta siinä väläytettiin kolhoosia radikaalimpaakin vaihtoehtoa asuntotilanteeseen, jota pakolaisten maahantulo entisestään kiristää.

Toimittaja kirjoitti: ”Siihen, pitäisikö rakennusliikkeet pakottaa antamaan asuntojaan nykyistä edullisemmin käyttöön, Penttilä ei suoraan halua ottaa kantaa vaan siirtää pallon hallitukselle.”

Lue loppuun