Suomi tarvitsee strategisen tason infrapäätöksiä ja -investointeja enemmän kuin koskaan

Kiihtynyt kisa vihreän siirtymän teollisuusinvestoinneista, kaupungistuminen, energiakriisi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ajan isot ilmiöt edellyttävät investointeja niin energia- kuin liikenneinfraankin.

Oman lisänsä investointipaineeseen tuo muuttunut geopoliittinen asemamme. Kaivos-, metsä- tai konepajateollisuuden vienti- ja tuontireitit kulkevat tulevaisuudessa vain länteen, ja lähes yksinomaan meriteitse. Vaihtoehtoisia maareittejä on vahvistettava ja maan sisäisiä yhteyksiä modernisoitava, jotta vientitulot sekä Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus pystytään takaamaan jatkossakin.

(Lupaan) Kautta kiven ja kannon

Uuden vuoden kynnyksellä maailma näyttää kovin erilaiselta kuin vuosi sitten. Epävarmuutta ja turvattomuutta luo ennen kaikkea Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota sekä sen moninaiset seuraukset. Energiakriisi nostaa sähkön hintaa, ja kiihtyvä inflaatio nakertaa ihmisten ostovoimaa. Lähitulevaisuuttamme varjostaa laman uhka ja yhä useammassa perheessä kasvaa huoli toimeentulosta.

Ajan vaikeutta lisää se, että uudet haasteet kaatuvat päälle, vaikka vanhojakaan ei ole vielä ratkaistu. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat kiireellisiä toimia. Julkisen talouden tulot ja menot on saatava tasapainoon. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa.

Järkevä kunta investoi tehokkaasti myös kriisiaikoina

Jos rahoitusta pannaan nyt liiaksi jäihin, on vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle.

Ukrainan sodan aikaansaama energian ja raaka-aineiden hinnannousu kurittaa vahvasti rakennusalaa. Työkonevaltaisessa infrarakentamisessa polttoöljyn ja dieselin ennennäkemätön hinnannousu luo valmiiksi hyvin kilpaillussa markkinatilanteessa ison loven yritysten kassaan.

Rakennetaan silta yli epävarmuuden

Epävarmuus. Se tuntuu olevan ainoa asia, josta voimme tässä ajassa olla varmoja. Talouden näkymät ja yritysten tulevaisuus, ihmisten työpaikat ja terveystilanne. Näitä meidän on koronan myötä entistäkin vaikeampaa, jopa mahdotonta ennustaa.

Harmauden keskellä on näkynyt myös valonpilkahduksia. Yksi näistä on ollut rakentaminen, joka on tähän saakka selvinnyt kriisistä suhteellisen pienin vaurioin. Toisin kuin monessa Euroopan maassa, Suomessa on onnistuttu pitämään työmaat auki. Hankkeet ovat edenneet ja työpaikat on saatu valtaosin säilytettyä.

Parhaissa kunnissa katse on jo kaduissa

Sekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?

Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.

Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen.

Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)

Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.

Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky.

Näistä kahteen, katuihin ja kilpailukykyyn, infrarakentajilla on tarjota toimivia ratkaisuja, kunhan kunnissa ensin päästetään irti kolmesta sitkeästä harhaluulosta.

Sujuvat liikenneratkaisut ratkaisevat aluekisan voittajat

Keskuskauppakamarin teettämän, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä.

Pitkäjänteinen, eteenpäin katsova liikennepolitiikka on kilpailutekijä, joka määrittelee pitkälti, minkälaiset edellytykset Suomen kunnilla on kasvaa ja menestyä. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät maassamme keskeisten liikenneväylien varrelle.

Katse vaihteeksi valmistuviin asuntoihin

RT:n lokakuun suhdannekatsauksessa asuntoaloitusten ennakoitiin kääntyvän laskuun vuonna 2017. Syynä on oletus erilaisten asuntorahastojen aktiivisuuden hiipumisesta, jotka vastaavat jo noin kolmanneksesta uusien kerrostaloja-asuntojen aloituksista. Avaan tätä ajatuksenjuoksua tarkemmin tässä kirjoituksessa.

Asuntotuotanto kääntyi selvään kasvuun kesällä 2015 ja on sittemmin kohonnut lukemiin, joita on viimeksi nähty vuosituhannen alussa. Kappalemääräinen kasvu on syntynyt ennen kaikkea asuntojen keskikoon pienentymisen seurauksena.

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Suomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua.

Guggenheim–museo toisi Suomeen lisää investointeja ja työtä

Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim-museo toisi Taloustutkimuksen arvion mukaan 130 000 uutta matkailijaa vuodessa. Uusi museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle.