Sekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?
Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.
Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen. Lue loppuun
Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.
Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky.
Näistä kahteen, katuihin ja kilpailukykyyn, infrarakentajilla on tarjota toimivia ratkaisuja, kunhan kunnissa ensin päästetään irti kolmesta sitkeästä harhaluulosta. Lue loppuun
Keskuskauppakamarin teettämän, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä.
Pitkäjänteinen, eteenpäin katsova liikennepolitiikka on kilpailutekijä, joka määrittelee pitkälti, minkälaiset edellytykset Suomen kunnilla on kasvaa ja menestyä. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät maassamme keskeisten liikenneväylien varrelle. Lue loppuun
RT:n lokakuun suhdannekatsauksessa asuntoaloitusten ennakoitiin kääntyvän laskuun vuonna 2017. Syynä on oletus erilaisten asuntorahastojen aktiivisuuden hiipumisesta, jotka vastaavat jo noin kolmanneksesta uusien kerrostaloja-asuntojen aloituksista. Avaan tätä ajatuksenjuoksua tarkemmin tässä kirjoituksessa.
Asuntotuotanto kääntyi selvään kasvuun kesällä 2015 ja on sittemmin kohonnut lukemiin, joita on viimeksi nähty vuosituhannen alussa. Kappalemääräinen kasvu on syntynyt ennen kaikkea asuntojen keskikoon pienentymisen seurauksena. Lue loppuun
Suomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.
Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.
Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Lue loppuun
Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim-museo toisi Taloustutkimuksen arvion mukaan 130 000 uutta matkailijaa vuodessa. Uusi museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle. Lue loppuun
Pääministeri Juha Sipilän keväällä julkistetussa hallitusohjelmassa valtion väyläverkoston kunto sai erityishuomiota. Väylien kunnossapidon määrärahoja lisättiin, vaikka valtion talouteen haettiin samaan aikaan merkittäviä säästöjä. Uusista liikenneinvestoinneista uudessa hallitusohjelmassa jouduttiin vastaavasti tinkimään. Investointeja kuitenkin tarvitaan Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Valtion rooli infrastruktuuri-investoinneissa on keskeinen.
Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, infrainvestointeihin tarvittaisiin rohkeampia suunnitelmia sekä joustavampia kokeiluja rahoitusratkaisuiksi. Lue loppuun
Pomollani on vitsikäs nimitys väylälobbareiden sitkeälle ydinryhmälle. He ovat ”tosiuskovaisia”; ihmisiä, joille väyläinfran pelastaminen on, ellei päivätyö, niin vähintäänkin elämäntehtävä.
On paljon lehtiä, blogeja ja Twitter-tilejä, joita vahtaavat vain tosiuskovaiset. Seuroja ja seminaareja, joissa kohtaavat herätyksen saaneet. Niissä kuullaan todistuksia siitä, miten tien kuntoon laittaminen on nyt halpaa. Lue loppuun
