Kurasta kultaa

Anu Ginström_2Savea ja kuraa. Paljolti sitä ovat pääkaupunkiseudun ja monen rannikon kasvukeskuksen vielä rakentamattomat alueet.

Surkeat ylijäämämassat voidaan kaivaa ylös, kuljettaa huutin tuuttiin ja tuoda tilalle laadukasta täyttöainetta.

Eli: ajaa kymmenien tonnien rahteja ristiin rastiin ympäri maata, sinne ja takaisin vaikka 20 kertaa – ja huomenna uusiksi! Lue loppuun

Näköalattomuus ja jäykkä rahoitus infrainvestointien esteinä

Pakarinen SamiPääministeri Juha Sipilän keväällä julkistetussa hallitusohjelmassa valtion väyläverkoston kunto sai erityishuomiota. Väylien kunnossapidon määrärahoja lisättiin, vaikka valtion talouteen haettiin samaan aikaan merkittäviä säästöjä. Uusista liikenneinvestoinneista uudessa hallitusohjelmassa jouduttiin vastaavasti tinkimään. Investointeja kuitenkin tarvitaan Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Valtion rooli infrastruktuuri-investoinneissa on keskeinen.

Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, infrainvestointeihin tarvittaisiin rohkeampia suunnitelmia sekä joustavampia kokeiluja rahoitusratkaisuiksi. Lue loppuun

Uskonto kymppi, matikka kuutonen?

Anu Ginström_2Pomollani on vitsikäs nimitys väylälobbareiden sitkeälle ydinryhmälle. He ovat ”tosiuskovaisia”; ihmisiä, joille väyläinfran pelastaminen on, ellei päivätyö, niin vähintäänkin elämäntehtävä.

On paljon lehtiä, blogeja ja Twitter-tilejä, joita vahtaavat vain tosiuskovaiset. Seuroja ja seminaareja, joissa kohtaavat herätyksen saaneet. Niissä kuullaan todistuksia siitä, miten tien kuntoon laittaminen on nyt halpaa. Lue loppuun

Tampereen ratikka mahdollistaa 1,8 miljardin euron edestä asuntorakentamista

Juha MetsäläTampereella ja Turussa on tällä hetkellä suunnitteilla raitiotie. Suunnittelua on jatkunut jo pitkään ja aika-ajoin herää myös epäilyksiä hankkeiden järkevyydestä. Ovatko hyödyt bussiliikenteeseen verrattuna riittävät, jotta suuret investoinnit olisivat perusteltuja?

Kasvavassa kaupungissa raitiotieinvestoinnilla on niin monia hyötyjä, ettei se ole ainoastaan kannattava, vaan suorastaan välttämätön.

Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy katu- ja kaupunkitilaan ja sen tehokkaaseen käyttöön. Lue loppuun

Hallitusohjelman toteutus käyntiin osauudistuksilla

Anu KärkkäinenHallitus vaikuttaa ohjelmallaan todellisuuteen, jossa rakentamisen taso on alhainen, pientalorakentamisessa jopa historiallisen alhainen. Valtio menettää verotuloja ja alhaisempi työllisyys aiheuttaa valtiolle ja kunnille suoria ja välillisiä kustannuksia ja pienentää yksityistä kulutusta. Kaavoittamalla riittävästi tontteja ja rakentamalla enemmän voidaan vaikuttaa myös tonttien ja asuntojen hintoihin, jotka erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat ylittäneet kipukynnyksen.

Lue loppuun

Kehäradan myötä maailmankartalle

RT_blogi_paavosyrjoJuhani Ahon vuonna 1884 ilmestynyt esikoisromaani Rautatie on suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Wikipedian mukaan Rautatien keskeisiä aineksia ovat pieneläjien kuvitelmat ja sekä erot syrjäseutujen ja vauraiden rintamaiden välillä että ”herrojen” ja ”kansanihmisten” välinen sosiaalinen kuilu. Tärkeä elementti on suomalaisessa kirjallisuudessa toistuva hallitsematon alkoholin käyttö turmiollisen tapahtumaketjun alkuunpanijana.

Voiko tuota rautatien merkitystä enää paremmin tiivistää? Lue loppuun

Turha nuukuus ja pieni varkaus ovat sama asia

Teiden kunnossapidon laiminlyönti on uhka turvallisuudelle ja kilpailukyvylle

Teppo MikkolaTie on pelilauta, jolla tapahtuu koko ajan ja tapahtumat vaikuttavat jokaisen ammattiautoilijan työturvallisuuteen. Ratin takana oleva henkilö on jatkuvien päätösten edessä – päätökset liittyvät muun muassa ajokelien, painorajoitusten ja tien pinnassa olevien urien aiheuttamiin haasteisiin.

Työturvallisuuden lisäksi teiden kunto on a ja o myös kilpailukyvyn kannalta, eikä ainoastaan kuljetusyritysten oman kilpailukyvyn, vaan mitä suurimmassa määrin myös kuljetuspalveluita hyödyntävien asiakkaiden. Lue loppuun

Yhteinen ministeriö sinetöisi kohtalonyhteyden

Suomen rakennettu ympäristö tarvitsee – ja ansaitsee – asiantuntevan ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan hallinnollisen organisaation. Muutokset yhteiskunnassa ovat ajaneet nykyisen, hyvin hajanaisen sääntelykoneiston ohi. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön.

Vastaavasta superministeriöstä löytyy esimerkki läheltä. Yli sata vuotta toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin tiettyjen sisäministeriön tehtävien kanssa vuoden 2008 alussa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Kokemukset ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä, ja yhdistämisen tuomat edut ovat olleet merkittäviä.

Lue loppuun