Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Rakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen:

Parhaissa kunnissa katse on jo kaduissa

Sekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?

Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.

Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen.

Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)

Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.

Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky.

Näistä kahteen, katuihin ja kilpailukykyyn, infrarakentajilla on tarjota toimivia ratkaisuja, kunhan kunnissa ensin päästetään irti kolmesta sitkeästä harhaluulosta.

Sujuvat liikenneratkaisut ratkaisevat aluekisan voittajat

Keskuskauppakamarin teettämän, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä.

Pitkäjänteinen, eteenpäin katsova liikennepolitiikka on kilpailutekijä, joka määrittelee pitkälti, minkälaiset edellytykset Suomen kunnilla on kasvaa ja menestyä. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät maassamme keskeisten liikenneväylien varrelle.

On aika ajatella isosti

Suomen talousjuna on saanut rakennusteollisuudesta uuden veturin. Ilman rakentamisen reipasta, lähes seitsemän prosentin kasvua, Suomen talouskasvu pysyisi tänä vuonna pikkupakkasella. Jotta talousjunan veturi ei hyytyisi ensimmäiseen ylämäkeen, on meidän syytä ryhtyä ajattelemaan isosti.

Kauteni Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana on päättymässä muutaman viikon kuluttua, joten on paikallaan tehdä katsaus kuluneeseen kauteen ja sen myötä tulevaan.

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Suomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa.

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa

Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten.

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Suomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua.