Parhaissa kunnissa katse on jo kaduissa

Anu Ginström, INFRA rySekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?

Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.

Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen. Lue loppuun

Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)

Paavo Syrjö 2Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.

Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky.

Näistä kahteen, katuihin ja kilpailukykyyn, infrarakentajilla on tarjota toimivia ratkaisuja, kunhan kunnissa ensin päästetään irti kolmesta sitkeästä harhaluulosta. Lue loppuun

Sujuvat liikenneratkaisut ratkaisevat aluekisan voittajat

Harri Kailasalo, LemminkäinenKeskuskauppakamarin teettämän, syksyllä 2016 julkaistun Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen perusteella Suomessa toimivista yrittäjistä lähes 60 prosenttia arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tulos ei yllätä.

Pitkäjänteinen, eteenpäin katsova liikennepolitiikka on kilpailutekijä, joka määrittelee pitkälti, minkälaiset edellytykset Suomen kunnilla on kasvaa ja menestyä. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät maassamme keskeisten liikenneväylien varrelle. Lue loppuun

On aika ajatella isosti

Tero KiviniemiSuomen talousjuna on saanut rakennusteollisuudesta uuden veturin. Ilman rakentamisen reipasta, lähes seitsemän prosentin kasvua, Suomen talouskasvu pysyisi tänä vuonna pikkupakkasella. Jotta talousjunan veturi ei hyytyisi ensimmäiseen ylämäkeen, on meidän syytä ryhtyä ajattelemaan isosti.

Kauteni Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana on päättymässä muutaman viikon kuluttua, joten on paikallaan tehdä katsaus kuluneeseen kauteen ja sen myötä tulevaan. Lue loppuun

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa


Eija Ehrukainen
Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten. Lue loppuun

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Pipatti_AntikainenSuomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Lue loppuun

Kurasta kultaa

Anu Ginström_2Savea ja kuraa. Paljolti sitä ovat pääkaupunkiseudun ja monen rannikon kasvukeskuksen vielä rakentamattomat alueet.

Surkeat ylijäämämassat voidaan kaivaa ylös, kuljettaa huutin tuuttiin ja tuoda tilalle laadukasta täyttöainetta.

Eli: ajaa kymmenien tonnien rahteja ristiin rastiin ympäri maata, sinne ja takaisin vaikka 20 kertaa – ja huomenna uusiksi! Lue loppuun

Näköalattomuus ja jäykkä rahoitus infrainvestointien esteinä

Pakarinen SamiPääministeri Juha Sipilän keväällä julkistetussa hallitusohjelmassa valtion väyläverkoston kunto sai erityishuomiota. Väylien kunnossapidon määrärahoja lisättiin, vaikka valtion talouteen haettiin samaan aikaan merkittäviä säästöjä. Uusista liikenneinvestoinneista uudessa hallitusohjelmassa jouduttiin vastaavasti tinkimään. Investointeja kuitenkin tarvitaan Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Valtion rooli infrastruktuuri-investoinneissa on keskeinen.

Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, infrainvestointeihin tarvittaisiin rohkeampia suunnitelmia sekä joustavampia kokeiluja rahoitusratkaisuiksi. Lue loppuun

Uskonto kymppi, matikka kuutonen?

Anu Ginström_2Pomollani on vitsikäs nimitys väylälobbareiden sitkeälle ydinryhmälle. He ovat ”tosiuskovaisia”; ihmisiä, joille väyläinfran pelastaminen on, ellei päivätyö, niin vähintäänkin elämäntehtävä.

On paljon lehtiä, blogeja ja Twitter-tilejä, joita vahtaavat vain tosiuskovaiset. Seuroja ja seminaareja, joissa kohtaavat herätyksen saaneet. Niissä kuullaan todistuksia siitä, miten tien kuntoon laittaminen on nyt halpaa. Lue loppuun