Huh hellettä!

Juuri päättyneen kesäkuun aikana oli 25 hellepäivää ja lämmintä piisaa vuorokauden ympäri heinäkuussakin. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.
Suomessa rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä, kuten alla oleva graafi kertoo.

Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Kivestä rakennetaan hyvinvoivia kuntia – kolme kivenkovaa vaaliviestiä

Työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen ja turvallisen lähiympäristön rakentaminen ovat esimerkkejä haasteista, joiden parissa kesäkuussa valittavat kuntapäättäjät eri puolilla Suomea joutuvat lähivuosina työskentelemään – ja joihin kaikkiin kotimaisista kiviaineksista valmistetut rakennusmateriaalit tarjoavat monipuolisia ratkaisuja.

Betoniala kääri hiilihihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on tuomittu yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea kasvihuonekaasupäästötaso, arviolta 5–7 prosenttia maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Ilmastopäästöjen leikkaamisen kunnianhimoa olisi varaa kasvattaa reilusti

Rakennettu ympäristömme on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Rakennusteollisuuden vähähiilisyystiekartan mukaan rakennetun ympäristön päästöt ovat vuositasolla noin 17 Mt-CO₂ eli lähes kolmannes Suomen ilmastopäästöistä.

Yksi usein esille nouseva osakokonaisuus on rakennusmateriaalien valmistuspäästöt. Tiekartan mukaan niiden yhteismäärä on noin 2 Mt-CO₂ vuodessa, eli nelisen prosenttia kokonaispäästöistämme.

Puu on kelpo rakennusmateriaali, mutta se ei ratkaise rakentamisen päästöjä

Julkisessa keskustelussa on jälleen viime aikoina julistettu puun olevan ylivoimainen vaihtoehto rakentamisen vähähiilisyyttä edistettäessä. Myös ympäristöministeriö on nostanut puurakentamisen yhdeksi ilmastotavoitteiden ratkaisevaksi tekijäksi.

Ministeriön tavoitteet ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Perusteluksi se nimeää betonia pienemmät päästöt. Näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha.

Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun

Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kirjoitti YLE-kolumnissaan 21.9. mainiosti suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Hänen mukaansa suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslaji, jonka harjoittaminen on vaativaa, kun pitää pystyä pallottelemaan samanaikaisesti kahta erillistä asiaa. Jos taas katsoo kuten kyklooppi, näkökenttään mahtuu vain yksi asia.

Ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava asia ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja rakennetulla ympäristöllä on päästöjen vähentämisessä merkittävä rooli. Rakennusteollisuus RT ja kiinteistön omistajien RAKLI ovatkin laatineet omia tiekarttojaan. Päästöjen vähentämiskeskustelu on saanut viime aikoina kyklooppimaisia piirteitä, kun eri yhteyksissä on ryhdytty tarjoamaan puurakentamista kaiken kattavaksi ratkaisuksi. Puu onkin erinomainen rakennusmateriaali, mutta ongelman luonne vaatii asian tarkastelua useammasta näkökulmasta yhtä aikaa.

Tekisikö rakennuksen päästökatto määräysten minimistä rakentamisen maksimin?

Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. On sanottu, että kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen. Tämä koskee myös rakentamista. Samalla on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aiotut toimet ovat vaikuttavia ja realistisia.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointi on tärkeää, jotta erilaisten päätösten tueksi saadaan riittävän tarkkaa tietoa. Se, mitä tiedolla tehdään, määrää tarkkuustason, läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden vaatimukset.

Ilmastoselvitys rakentamisluvan ehdoksi

Ympäristöministeriö suunnittelee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vähähiilisyyden arvioinnin ja siihen liittyvien uudisrakennusten rakennustyyppikohtaisten hiilijalanjäljen raja-arvojen sisällyttämistä säännöksiin. Rakennuksen vähähiilisyydestä olisi annettava tiedot hiilijalanjäljen muodossa ilmastoselvityksessä, joka olisi rakentamisluvan saannin ehtona.

Vähähiilisyyden lupaukset lunastettava rohkealla yhteistyöllä

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta odotetaan mittavia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoiteohjelmat, materiaalineutraalius ja avoimuus ovat hyviä lähtökohtia rakennusalan yhteisille pyrkimyksille.

New Yorkissa syyskuussa 2019 järjestetty YK:n ilmastokokous siivitti suuren määrän valtioita, kaupunkeja ja kansainvälisiä suuryrityksiä entistä kunnianhimoisempiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Kokouksessa muun muassa 77 maata ja 87 yritystä sitoutuivat hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tavoitteenaan rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Lähtökohtana oli hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n edellisvuonna julkaisema raportti.

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

Rakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta.