Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Lue loppuun

Mitä jos alettaisiin oikeasti mitata rakennusten energiatehokkuutta materiaali- ja teknologianeutraalisti?

Rakennusten energiatehokkuutta sääntelevän E-lukulaskennan perustukset horjuvat, kun sähkö on kääntymässä pahiksesta hyvikseksi. Myös massiivipuurakentamisen saamat helpotukset muuttuvat entistäkin aiheettomimmiksi, kun ympäristönäkökohtia arvioidaan jatkossa vähähiilisyyden sääntelyn kautta. Samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen kanssa tulee poistaa energiatehokkuuden ohjauksesta tarpeettomat rangaistus- ja armahduskertoimet.

Lue loppuun

Betoniala kääri hiilihihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on tuomittu yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea kasvihuonekaasupäästötaso, arviolta 5–7 prosenttia maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Lue loppuun

Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun

Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kirjoitti YLE-kolumnissaan 21.9. mainiosti suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Hänen mukaansa suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslaji, jonka harjoittaminen on vaativaa, kun pitää pystyä pallottelemaan samanaikaisesti kahta erillistä asiaa. Jos taas katsoo kuten kyklooppi, näkökenttään mahtuu vain yksi asia.

Ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava asia ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja rakennetulla ympäristöllä on päästöjen vähentämisessä merkittävä rooli. Rakennusteollisuus RT ja kiinteistön omistajien RAKLI ovatkin laatineet omia tiekarttojaan. Päästöjen vähentämiskeskustelu on saanut viime aikoina kyklooppimaisia piirteitä, kun eri yhteyksissä on ryhdytty tarjoamaan puurakentamista kaiken kattavaksi ratkaisuksi. Puu onkin erinomainen rakennusmateriaali, mutta ongelman luonne vaatii asian tarkastelua useammasta näkökulmasta yhtä aikaa.

Lue loppuun

Tekisikö rakennuksen päästökatto määräysten minimistä rakentamisen maksimin?

Pekka_Jani_HenrikSuomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. On sanottu, että kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen. Tämä koskee myös rakentamista. Samalla on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aiotut toimet ovat vaikuttavia ja realistisia.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointi on tärkeää, jotta erilaisten päätösten tueksi saadaan riittävän tarkkaa tietoa. Se, mitä tiedolla tehdään, määrää tarkkuustason, läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden vaatimukset.

Ilmastoselvitys rakentamisluvan ehdoksi

Ympäristöministeriö suunnittelee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vähähiilisyyden arvioinnin ja siihen liittyvien uudisrakennusten rakennustyyppikohtaisten hiilijalanjäljen raja-arvojen sisällyttämistä säännöksiin. Rakennuksen vähähiilisyydestä olisi annettava tiedot hiilijalanjäljen muodossa ilmastoselvityksessä, joka olisi rakentamisluvan saannin ehtona. Lue loppuun

Rakennusteollisuuden tiekartta ohjaa vähähiiliseen rakennettuun ympäristöön

007 Pekka VuorinenOsana hallitusohjelman mukaisia vähähiilisyyden toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT julkisti oman työnsä tuloksia kesäkuun alussa. Nyt laadittu tiekartta tähtää mahdollisimman pieniin rakennustoiminnan ja rakennusten käytönaikaisiin hiilipäästöihin. Tavoitteena on ollut tunnistaa toimialan päästölähteet, keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, päästövähennysten esteet sekä vähähiilisyyden mahdollistavat toimintamallit. Rakennusteollisuus RT:n tiekarttaa täydentää sen kanssa rinnan tehty Raklin työ, jonka tulokset julkaistaan syyskuun alussa. Lue loppuun

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

Juhani HyvärinenRakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta. Lue loppuun

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Jani KemppainenSamaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset. Lue loppuun

VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

Jussi_MattilaVTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.

Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.

Lue loppuun