Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

Juhani HyvärinenRakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta. Lue loppuun

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Jani KemppainenSamaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset. Lue loppuun

Rakentamisen jäte – uhka ympäristölle vai tuhlattua raaka-ainetta?

PekkaVuorinenKiinteistö- ja rakennussektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen keskiössä. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista. Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita annettaneen, kun komissio joulukuun alussa julkaisee uuden lempilapsensa kiertotalouden toimenpideohjelman.

Lue loppuun

Rakentamisen sietämätön kestävyys

PekkaVuorinenRakennusten kestävyyden arviointi on taitolaji. Siitä ovat kiinnostuneita niin lainsäätäjät kuin vapaaehtoisten luokitusjärjestelmien markkinamiehet. Vaikeusastetta kasvattavat rakennuksen pitkä elinkaari, sen osana toimivien rakennustuotteiden vaikutus teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin, eri ympäristövaikutukset, turvallisuuden ja terveellisyyden eri näkökohdat sekä elinkaarikustannukset. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Millä mitata ja lopulta arvioida ja luokitella?

Lue loppuun