Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten. Lue loppuun
Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Lue loppuun
Savea ja kuraa. Paljolti sitä ovat pääkaupunkiseudun ja monen rannikon kasvukeskuksen vielä rakentamattomat alueet.
Surkeat ylijäämämassat voidaan kaivaa ylös, kuljettaa huutin tuuttiin ja tuoda tilalle laadukasta täyttöainetta.
Eli: ajaa kymmenien tonnien rahteja ristiin rastiin ympäri maata, sinne ja takaisin vaikka 20 kertaa – ja huomenna uusiksi! Lue loppuun
Kiinteistö- ja rakennussektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen keskiössä. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista. Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita annettaneen, kun komissio joulukuun alussa julkaisee uuden lempilapsensa kiertotalouden toimenpideohjelman.
Rakennusten kestävyyden arviointi on taitolaji. Siitä ovat kiinnostuneita niin lainsäätäjät kuin vapaaehtoisten luokitusjärjestelmien markkinamiehet. Vaikeusastetta kasvattavat rakennuksen pitkä elinkaari, sen osana toimivien rakennustuotteiden vaikutus teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin, eri ympäristövaikutukset, turvallisuuden ja terveellisyyden eri näkökohdat sekä elinkaarikustannukset. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Millä mitata ja lopulta arvioida ja luokitella?
