Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Aleksi RandellSuomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja. Lue loppuun

Mielipahavalitukset kaavoituksessa – tuomariresurssien väärinkäyttöä vai demokratian hinta?

Anu KärkkäinenDemokratia edellyttää oikeutta osallistua. Tuttu juttu, joka pätee myös kaavoituksessa. Kaavavalitukset ovat kuitenkin huono tapa osallistua ja osallistaa. Tuskin on kansalaisten etu tuhlata tuomioistuinten resursseja vailla läpimenomahdollisuutta olevien valitusten käsittelyyn.

Aitoa osallistamista olisi kuntalaisten tehokkaampi mukaanotto jo kaavan suunnitteluvaiheessa. Samalla tulisi saada entistä paremmin huomioiduksi myös hanketta kannattavien ääni.

Kaavoitus- ja valitusprosessien järkeistämisellä on kiire. Yhteisen edun vuoksi on päästävä eroon kaavavalituksista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on hankkeen jarruttaminen tai oman edun tavoittelu vastoin jopa tuhansien muiden kuntalaisten etua. Lue loppuun

Suomi peittoaa rikkaammat länsinaapurinsa nuorten asumistilanteessa 5–0

Merja VuoripuroKaikkein paljastavin hetki pohjoismaisten nuorten asumistilanteen vertailussa koettiin siinä vaiheessa, kun kyselytutkimusta vasta suunniteltiin. Istuimme pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa viime syyskuussa århusilaisen hotellin kokoushuoneessa, kun Sveriges Byggindustrierin edustaja esitteli kyselylomaketta, jolla oli tarkoitus selvittää Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa nuorten aikuisten näkemyksiä asumistilanteestaan.

Lomakkeessa oli kysymys ”Miten hankit asunnon, kun muutit ensimmäistä kertaa pois vanhempien luota?”. Vastausvaihtoehtoina oli muun muassa ”yhteyksieni avulla”, ”ilmoittautumalla vuokra-asuntojonoon” ja ”ostin oman asunnon omaisten tuella”. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut lainkaan, että nuori olisi saanut asunnon suoraan vuokra-asuntomarkkinoilta, ilmoittamalla kiinnostuksensa vuokranantajalle.

Lue loppuun

Kolme teesiä kaupungistumisesta

Sami PakarinenAsuntomarkkinoita ja asumisen kalleutta koskeva keskustelu on usein likinäköistä. Siksi haluankin havainnollistaa asuntomarkkinoiden ja kaupungistumisen pitkän aikavälin kehitystä. Samalla valotan, miksi kaupungistumisen mahdollistaminen asumisen ja rakentamisen näkökulmasta on myös julkisen talouden kannalta hyvä asia. Lue loppuun

Laadullisemmalla asuntopolitiikalla parempaa asumista

Anu KärkkäinenAsuntotuotanto on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla ennätyslukemiin. Viime vuonna asuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon – yli 40 000.  Tuotantomäärän kasvattamisen mahdollistanut politikka on siis onnistunut hyvin tavoitteissaan.

Asuntopula kaupungeissa on hallinnut asuntopoliittista keskusteluamme pitkään; siksi kiivainta keskustelua käydään määristä – euroista ja neliöistä. Monestakin syystä myös laadullisiin seikkoihin tulisi asuntopolitiikassa kiinnittää kasvavaa huomiota. Lue loppuun

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Lue loppuun

3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Tiina KaskiaroAsuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla. Lue loppuun

Oikea-aikaisesta ja oikein suunnatusta rakentamisesta vetovoimaa ja hyvinvointia kuntaan

Tiina PursiainenKuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta. Lue loppuun

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Budjettiriihen tuskattomin päätös

Sami Pakarinen 5Hallituksen budjettiriihessä riittää vaikeita päätöksiä tehtäväksi. Kun hallitus etsii kissojen ja koirien kanssa keinoja työllisyyden kohentamiseksi, löytyy yksi helppo keino. Kiinteistöistä ja asunto-osakehuoneistoista perittävästä varainsiirtoverosta kannattaa luopua, vaikka se tuottaa noin 500 miljoonaa euroa valtionkassaan.

Muuttamisen kustannusten alentaminen edesauttaisi työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista. Minkään muun veron haitallisuudesta kansantaloudelle ei ole niin paljon yksiselitteistä tutkimusnäyttöä kuin muuttoveroksikin nimitetystä varainsiirtoverosta (Kauppalehti 28.7.2016).

Mitä varainsiirtoveron tilalle? Lue loppuun