3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Tiina KaskiaroAsuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla. Lue loppuun

Oikea-aikaisesta ja oikein suunnatusta rakentamisesta vetovoimaa ja hyvinvointia kuntaan

Tiina PursiainenKuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta. Lue loppuun

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Juha KostiainenSuomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Lue loppuun

Budjettiriihen tuskattomin päätös

Sami Pakarinen 5Hallituksen budjettiriihessä riittää vaikeita päätöksiä tehtäväksi. Kun hallitus etsii kissojen ja koirien kanssa keinoja työllisyyden kohentamiseksi, löytyy yksi helppo keino. Kiinteistöistä ja asunto-osakehuoneistoista perittävästä varainsiirtoverosta kannattaa luopua, vaikka se tuottaa noin 500 miljoonaa euroa valtionkassaan.

Muuttamisen kustannusten alentaminen edesauttaisi työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista. Minkään muun veron haitallisuudesta kansantaloudelle ei ole niin paljon yksiselitteistä tutkimusnäyttöä kuin muuttoveroksikin nimitetystä varainsiirtoverosta (Kauppalehti 28.7.2016).

Mitä varainsiirtoveron tilalle? Lue loppuun

Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla

 

ilmarinen / henkilöt / mediakasvot

Voi­ko ra­ken­ta­mi­sen laa­dus­ta pu­hua il­man paa­tos­ta – ja ra­ken­ta­vas­ti? Kyl­lä voi, ja nyt ha­luan teh­dä niin.

Ra­ken­ta­mi­sen laa­dus­sa ei ole vaih­toeh­to­ja: si­tä jo­ko on tai ei ole. Jäl­kim­mäi­nen ei pi­täi­si ol­la ke­nel­le­kään edes min­kään­lai­nen vaih­toeh­to.  Meil­lä kai­kil­la ra­ken­ta­mis­pro­ses­sis­sa mu­ka­na ole­vil­la tu­li­si ol­la in­to­hi­mo ja pää­mää­rä ra­ken­taa vain ter­veel­lis­tä ja tur­val­lis­ta –  niin asu­mi­seen, ole­mi­seen, työs­ken­te­lyyn kuin viih­ty­mi­seen­kin.

Olen miet­ti­nyt laa­tua hy­vin­kin pit­kän ai­kaa ja kei­no­ja sen saa­vut­ta­mi­sek­si. Lue loppuun

Pidetään ”maa asuttuna”?

Juha KostiainenMeillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä.

Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi ihmiset ja miten? Lue loppuun

Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä

Pipatti_AntikainenSuomi saadaan kasvuraiteille antamalla kaupungistumiselle vauhtia ja ottamalla asemanseuduista täysi hyöty irti.

Kaupungistuminen on talouden moottori ja aikamme megatrendi, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Helsingin seutu on yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Suomen seitsemän suurinta kaupunkiseutua saavat lähes miljoona asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkien kasvun esteet ovat Suomessa jarruttaneet koko talouskasvua. Lue loppuun

Rakentamisen laadun jäljillä

Junnonen_pystyMiksi rakentamisen laadusta keskustellaan juuri nyt niin paljon? Onko tämän päivän laatu erityisen heikkoa? Kysymys on vastikään esitetty, mutta yhtä lailla se olisi voitu esittää toistasataa vuotta sitten.

Vanhimmat näkemäni rakentamiseen laatuun liittyvät lehtiartikkelit ovat 1800-luvun loppupuolelta ja varmasti sitäkin ennen vastaavia pohdintoja on käyty. 1800-luvun lopulla lehdistö on nostanut esiin myös sellaisia ajankohtaisaiheita kuin tonttipula ja asumisen kalleus.

Lue loppuun

Antaisitko taksikuskin rakentaa talosi?

Junnonen_vaakaKuka tahansa voi kutsua itseään ammattimaalariksi ostettuaan maalipurkin ja telasetin. Kuka tahansa voi niin ikään rakentaa talon ilman rakennusalan koulutusta ja tutkintoa. Taksikuskiksi ei kuitenkaan saa itseään nimittää, sillä ihmisten kyyditseminen paikasta toiseen maksua vastaan on luvanvaraista toimintaa ja edellyttää virallista ammattipätevyyden osoittamista. Asian pohtimiselle kannattaa uhrata hetki – liittyykö talon rakentamiseen vai taksin kuljettamiseen suuremmat riskit?

Lue loppuun

Uudisrakentaminen lähtökuopassa?

Jari Syrjälä2VTT on tuoreessa Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksessa selvittänyt, miten paljon ja minne jatkossa tulisi rakentaa. Vuotuinen kokonaistarve on keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Kuitenkin rakentaminen ja LVI-asennus ovat sinnitelleet jo neljä vuotta alhaisen uudisrakentamisen kourissa. Lue loppuun