Vasikkapuhelin vai vastuullisuutta? Kolme yleisintä harhaluuloa lakisääteisestä ilmiantokanavasta

Puolustusvoimat otti syksyllä 2020 henkilökunnalleen koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jonka kautta voi ilmoittaa laillisuusvalvonnalle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lain rikkomisesta vaikka nimettömänä.

Ilmoituskanava ehti jo ennen käyttöönottoaan saada liikanimet ”vasikkapuhelin” ja ”käräytä kaveri” -puhelin. Huolia oli herättänyt myös se, että valtava ilmoitustulva söisi resursseja.

Lukiessani uutisointia aiheesta huokaisin. Kaikki kuulosti kovin tutulta. Kun entisessä työpaikassani otettiin käyttöön vastaavanlainen ilmoituskanava, se kirvoitti jonkin verran samantapaisia kommentteja. Kanavan oltua käytössä joitakin vuosia huolet olivat kuitenkin hälvenneet, eikä aihe enää herättänyt intohimoja.

Lue loppuun

Rohkene rakentaa!

Mistä on nuoret naiset tehty? Sokerista, kanelista ja kukkasista tehdyt pienet tytöt ovat nuoriksi naisiksi kasvaessaan täynnä terävää älyä, monenlaista lahjakkuutta ja päättäväisyyttä. Monta kertaa vain käy niin, että yhdessä elämän tärkeimmistä taitekohdista, peruskoulun päättövaiheessa, aidosti omat mielenkiinnon kohteet jätetään taka-alalle ja suuntaa elämälle haetaan tutusta ja turvallisesta – tai ainakin turvalliseksi koetusta.

Omalle sukupuolelle perinteisesti tyypilliset valinnat ohjaavat usein edelleen ammatinvalinnan kynnyksellä olevaa nuorta. Mekanismi on vahva ja se pitää tiukasti yllä työelämän sukupuolittumista.

Lue loppuun

KIRA-kasvuohjelma tavoittelee toimialan uudistumista ja kasvua

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) toimijat ovat laatineet yhteisen arvolupauksen ja siihen perustuvan KIRA-kasvuohjelman. Tavoitteena on vauhdittaa toimialan tavoitteellista kehittämistä vihreän siirtymän, tuotannollisen tehokkuuden ja elinkaaren läpäisevällä arvonluonnilla. Ohjelma on luotu kehityksen tiekartaksi ja perustaksi kaikille alan toimijoille.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelma julkaistiin tiistaina 8. helmikuuta. Ohjelmassa esitetty alan yhteinen lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030.

Lue loppuun

Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Ehdotuksesta annettiin 568 lausuntoa. Aikoinaan sote-uudistukseen niitä tuli vain hieman enemmän.

Määrä kertoo valtavasta kiinnostuksesta ja suorastaan intohimoisesta suhtautumisesta lakiuudistushanketta kohtaan. Se ei ole ihme – rakennettu ympäristöhän vaikuttaa lähes kaikkien elämään ja toimintaan.

Lue loppuun

Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Lue loppuun

Vain passi puuttuu

Rakennusalan yrityksissä on käytetty kaikki kuviteltavissa olevat ja lain sallimat keinot koronatartuntojen leviämistä ehkäisevässä taistelussa. On toki olemassa esimerkillisiä työmaita, joilla homma on pysynyt hanskassa ja tartunnat minimissä, mutta yleisellä tasolla tilanne on edelleen huono – ja aina huonommaksi muuttuu. Pääurakoitsijoilla on työturvallisuuslain mukainen vastuu yhteisen työmaan turvallisuudesta. Nyt enää puuttuu se viimeinen keino, jolla tämä vastuu voidaan kantaa.

Vastaus pääurakoitsijoiden hätähuutoon on koronapassi. Vain sen avulla voidaan pidemmän päälle varmistua siitä, ettei kenenkään tarvitse työssään altistua tarpeettomille riskeille. Samalla toteutuu yhtinen tavoite rokotekattavuuden nostamisesta.

Lue loppuun

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen antaa suunnan uralle

Työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus opiskelijan urapolkuun – hyvin toteutuessaan se avaa suotuisan väylän työelämään. Polku kohti tulevaa uraa alkaa varhain, usein jo yläkoulussa. 8. ja 9. luokilla suoritettavalla työelämään tutustumisjaksolla on tutkitusti vaikutusta jatko-opintopaikan valintaan. Tilastojen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista hakeutuu alalle, jolla TET-harjoittelu on suoritettu.

Omassa työssäni luupin alla ovat työpaikoilla oppimisen monet eri muodot opiskelun kaikissa vaiheissa. Viikon ja kahden mittaisille TET-jaksoille kiinteistö- ja rakentamisalalla päätyvät useimmiten ne, jotka ovat alasta jo valmiiksi kiinnostuneita. Kiinnostusta puolestaan pääsee herättelemään esimerkiksi Avoimet työmaat -tapahtumissa. Niissä ammatinvalintaikäisille avautuu oiva mahdollisuus päästä näkemään, mitä alan hommissa ihan oikeasti tehdään. On ollut upeaa seurata, millaisia ahaa-elämyksiä nuoret tapahtumissa saavat: tämä voisi olla juuri minullekin sopiva ala!

Lue loppuun

Itämeren alueen digiratkaisut ovat talouskasvun kovassa ytimessä

Osaajien saatavuus on tunnistettu lukuisissa selvityksissä yhdeksi yritysten ja organisaatioiden suurimmista kasvun ja kehittymisen esteistä. Koko kansantalouden tasolla työvoiman saatavuus on suoraan talouskasvun ytimessä. Pysyvä taloudellinen hyvinvointi syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kasvusta. Viime vuosikymmeninä tuottavuuskehitys on ollut länsimaissa heikkoa, ja samaan aikaan väestörakenteen kehitys on kääntynyt pysyvästi epäedulliseksi.

Lue loppuun

Miten hallita asuinkerrostalojen sisälämpötiloja ilmaston muuttuessa?

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Lue loppuun

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Lue loppuun