Green dealilla kohti muovien kestävää kiertotaloutta

Kansalliseen muovitiekarttaan on koottu askeleita kohti uudenlaista, kestävää muovin kiertotaloutta. Rakennusala voi omalta osaltaan viedä eteenpäin tiekartan tavoitteita, sillä viidennes kaikesta muovista käytetään sen toimialoilla. Yrityksille ja organisaatioille ensimmäinen askel tarkoittaa green deal -sitoumuksen tekemistä. 

Muovitiekarttaa on toteutettu loppuvuodesta 2018 lähtien osana Marinin hallitusohjelmaa. Muovitiekartalla haettiin konkreettisten toimien käynnistämistä muovin kestävän kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tämä työ jatkuu päivitetyn ohjelman Muovitiekartta 2.0:n myötä. 

Tavoitteeksi on asetettu muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään vähentämällä ympäristön roskaantumista, välttämällä turhaa kulutusta ja edistämällä uudelleenkäyttöä, tehostamalla kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä sekä korvaamalla fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia vaihtoehtoisesti kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Materiaalikiertojen onnistuminen edellyttää arvoketjussa mukana olevien toimijoiden yhteistyötä ja selkeitä rooleja. Esimerkiksi pelkkä muovin kerääminen ei asiaa edistä, jos kerätylle muoville ei ole jatkokäyttöä. Samoin uusioraaka-aineesta valmistetun kalvomuovin tulee päätyä käyttöön ja korvata pelkästä ensiöraaka-aineesta valmistettua kalvomuovia, jotta sellaisen valmistus edistäisi kiertotaloutta. 

Lue loppuun

Rakennusalan digitalisaatio on koodeista kiinni

Hukka ja odotusajat alas, tehot ylös – mutta miten? Yksilöivän tuotekoodin laaja käyttö mahdollistaisi standardimuotoisen tuotetiedon hyödyntämisen niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Tämä mullistaisi rakennusalan sellaisena kuin sen nyt tunnemme.

Jokaiseen rakennustyömaan tehtävään kytkeytyy yksi tai useampi toimitusketju. Yksilöivällä digitaalisella tunnisteella rakennustuotteeseen voidaan kytkeä eri tietovarastojen tuotetieto automaattisesti. Perustietojen lisäksi käyttäjälle voidaan tarjota asennus- ja käyttöohjeita tai käyttöturvallisuustiedotteita.

Lue loppuun

Kohti yhdenmukaisia ja läpinäkyviä kestävyyden arviointimenetelmiä

Vapaaehtoiset, rakentamisen kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia käsittelevät rakennusten luokitusjärjestelmät ja sertifikaatit ovat yleistyneet hyvinä itsesääntelyn ja eri vaikutuskategorioiden arvioinnin työkaluina. Parhaimmillaan ne edistävät muun muassa rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämistä, kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta sekä terveellisyyttä. Kunnianhimoisiakin tavoitteita asettavina niille on paikkansa myös informaatio-ohjauksessa hitaasti etenevän säädösohjauksen täydentäjänä ja paikkaajana.

Ongelmana ympäristöluokituksissa on kuitenkin ollut kriteerien sekavuus ja arviointimenetelmien yhdenmukaisuuden, eli harmonisoinnin, puute. Tuorein esimerkki on juuri lausunnolla ollut rakennusten Joutsenmerkin kriteeriehdotus. Kriteerit ovat jo niiden ensimmäisestä versiosta lähtien tutut kiinteistö- ja rakennussektorille. Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenet antoivat niihin laajasti kommentteja sekä muutos- ja parannusehdotuksia jo vuonna 2018, kuten nytkin, maaliskuussa jätetyssä lausunnossa.

Lue loppuun

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitysehdotus on sekava ja lisäisi komission toimivaltaa

Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolessavälissä uuden version rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi on päivittynyt pienin askelin jo aikaisemmin, mutta nyt ehdotettu muutos on selkeästi aivan eri kokoluokkaa.

Suurelle yleisölle tutuin termi nykyisestä direktiivistä lienee ”lähes nollaenergiarakennus”, NZEB (nearly zero-energy building). Tämän rinnalle ja vielä pidemmälle tullaan nyt tuomaan uusi käsite ”päästötön rakennus”, ZEB (zero-emission building). Suurimmat muutokset koskevat energiantarvetta, jolle komission toimesta on nyt ensimmäistä kertaa ehdotettu ylärajaa.

Lue loppuun

Tilaajan tuska

Jos haluat olla vastuullinen tilaaja, tuska lisääntyy päivä päivältä. Kilpailija rakentaa itselleen puista toimistotaloa ja saa kaiken mahdollisen mediahuomion kenenkään kiinnittämättä huomiota sinuun. Mitä teet tulevan toimitilahankkeesi kanssa, kun kuitenkin haluat vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja rakentaa kestävästi? Vastaus tähän on luonnollisesti rakennuttajakonsultin palkkaaminen. Hakukoneeseen vaan ”rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta” tai jopa ”hiilineutraali rakennus”. Nyt voit poimia tuloksista järkevimmältä kuulostavan toimijan ja henkäistä helpotuksesta.

Vähähiilisen rakentamisen terminologia laajenee päivä päivältä. Mistä rakennuksen omistaja voi tietää, mitä näiden toinen toistaan hienompien termien takana oikeasti on? Sinällään rakennushankkeeseen ryhtyminen ei rakettitiedettä ole: valitset rakennuttajakonsultin, kerrot arkkitehdille tarpeesi ja pian jo lasketaan arkkitehtikuvista rakennuslupaa varten teknisiä ratkaisuita.

Lue loppuun

Tapaturmista oppiminen on tärkeää. Osallistamalla laatu paranee ja oppiminen lisääntyy

110 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa Suomessa vuoden 2021 aikana kertoo omaa tarinaansa. Osa tapaturmista olisi ollut vältettävissä oikeilla työtavoilla ja tekemisen malleilla. Osa kattavilla, tekijöille räätälöidyillä koulutuksilla ja ohjeilla. Osassa tapaturmista olemme ottaneet tietoisia riskejä, koska aikaisemmin ei ole mitään käynyt tai sattunut. On varmasti myös tapaturmia, joissa mikään tai edes osa tekijöistä ei ole ollut kenenkään hallinnassa.

Joka tapauksessa kaikki tapaturmat ovat tavalla tai toisella aina vältettävissä. Ainakin seuraukset olisivat voineet olla vähemmän vakavia, jolloin töihin paluu olisi mahdollistunut nopeammin. On toki ”röyhkeää” väittää, että kaikki tapaturmat olisi voitu estää, mutta näin meidän pitää ajatella. Haastaa vallitsevia työtapoja ja valintoja. Tehdä muutoksia, kokeilla uusia tapoja rohkeasti, riskit ja vaarat huomioiden. Tutkia tapaturmia ja tapahtumia sinnikkäästi ja oppia aidosti uutta. Varmistaa, että oppi on oikeaa ja käytäntöön jalkautettavaa.

Lue loppuun

Vasikkapuhelin vai vastuullisuutta? Kolme yleisintä harhaluuloa lakisääteisestä ilmiantokanavasta

Puolustusvoimat otti syksyllä 2020 henkilökunnalleen koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jonka kautta voi ilmoittaa laillisuusvalvonnalle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lain rikkomisesta vaikka nimettömänä.

Ilmoituskanava ehti jo ennen käyttöönottoaan saada liikanimet ”vasikkapuhelin” ja ”käräytä kaveri” -puhelin. Huolia oli herättänyt myös se, että valtava ilmoitustulva söisi resursseja.

Lukiessani uutisointia aiheesta huokaisin. Kaikki kuulosti kovin tutulta. Kun entisessä työpaikassani otettiin käyttöön vastaavanlainen ilmoituskanava, se kirvoitti jonkin verran samantapaisia kommentteja. Kanavan oltua käytössä joitakin vuosia huolet olivat kuitenkin hälvenneet, eikä aihe enää herättänyt intohimoja.

Lue loppuun

Rohkene rakentaa!

Mistä on nuoret naiset tehty? Sokerista, kanelista ja kukkasista tehdyt pienet tytöt ovat nuoriksi naisiksi kasvaessaan täynnä terävää älyä, monenlaista lahjakkuutta ja päättäväisyyttä. Monta kertaa vain käy niin, että yhdessä elämän tärkeimmistä taitekohdista, peruskoulun päättövaiheessa, aidosti omat mielenkiinnon kohteet jätetään taka-alalle ja suuntaa elämälle haetaan tutusta ja turvallisesta – tai ainakin turvalliseksi koetusta.

Omalle sukupuolelle perinteisesti tyypilliset valinnat ohjaavat usein edelleen ammatinvalinnan kynnyksellä olevaa nuorta. Mekanismi on vahva ja se pitää tiukasti yllä työelämän sukupuolittumista.

Lue loppuun

KIRA-kasvuohjelma tavoittelee toimialan uudistumista ja kasvua

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) toimijat ovat laatineet yhteisen arvolupauksen ja siihen perustuvan KIRA-kasvuohjelman. Tavoitteena on vauhdittaa toimialan tavoitteellista kehittämistä vihreän siirtymän, tuotannollisen tehokkuuden ja elinkaaren läpäisevällä arvonluonnilla. Ohjelma on luotu kehityksen tiekartaksi ja perustaksi kaikille alan toimijoille.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelma julkaistiin tiistaina 8. helmikuuta. Ohjelmassa esitetty alan yhteinen lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030.

Lue loppuun

Ehdotuksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi unohtuivat alkuperäiset tavoitteet

Ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki) oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2021. Ehdotuksesta annettiin 568 lausuntoa. Aikoinaan sote-uudistukseen niitä tuli vain hieman enemmän.

Määrä kertoo valtavasta kiinnostuksesta ja suorastaan intohimoisesta suhtautumisesta lakiuudistushanketta kohtaan. Se ei ole ihme – rakennettu ympäristöhän vaikuttaa lähes kaikkien elämään ja toimintaan.

Lue loppuun