Aurinko nousee Itä-Helsingistä

Lauri PakkanenMyllypurossa muurattiin peruskiveä koko itäisen Helsingin tulevaisuudelle viime vuoden syyskuussa. Sen varassa voi levätä pitkälti myös Uudenmaan alueen rakentamisen kohtalo. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääkampus tuhansine opiskelijoineen on alkua Itä-Helsingin uuden ajan kaupunkikehitykselle ja mahdollisesti myös uraauurtavalle ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kytkemiselle.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta infrastruktuuria ja asuntoja suuren suomalaisen kaupungin verran. Haasteena on kuitenkin jo nyt löytää rakennusalalle tarpeeksi tekijöitä ja osaajia, jotka veisivät läpi vaativat hankkeet. Lue loppuun

Kilpailuvirastolta hyviä ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi muutama viikko mielenkiintoisen rakentamisen sääntelyyn liittyvän raportin. Jo raportin nimi, Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve, kertoo siitä, että loputtoman sääntelyn tie on viraston mielestä kuljettu loppuun, ainakin mikäli kasvukeskusten asuntotuotantotarpeeseen halutaan vastata. Virastolla on tunnetusti uskallusta tarttua arkoihinkin aiheisiin, ja kun raportin tekijä Ari Ahonen on pitkään seurannut rakentamista, huomioihin on syytä suhtautua vakavasti. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt kuntavaalien vuoksi, kunnissahan sääntelyn painopiste on. Lue loppuun

Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. Lue loppuun

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii erityisosaamista

Heidi Husari, RATEKOKosteus- ja homevaurioiset rakennukset ja näiden epäonnistuneet korjausyritykset ovat yleistyneet sitä mukaa kun suuri osa kiinteistökannastamme on tullut peruskorjausikään. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen rakennusbuumissa käytettiin monia rakenneratkaisuita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Etenkin kuntien omistuksessa on lukuisia vuosien saatossa vaurioitumaan päässeitä rakennuksia. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavatkin noin joka neljättä suomalaislasta. Lue loppuun

Kuntapäättäjän neljä K:ta (ja kolme harhaluuloa)

Paavo Syrjö 2Kuntavaalikeskustelua seuratessa luulisi, että vaalien tärkein asia on sote-uudistus, vaikka juuri siihen nyt valittavat valtuutetut eivät liiemmälti pääse vaikuttamaan. Moniin muihin tärkeisiin asioihin sen sijaan kyllä.

Uusien kuntapäättäjien vastuulle jää neljä kovaa K:ta: kadut, koulut, kirjastot ja kilpailukyky.

Näistä kahteen, katuihin ja kilpailukykyyn, infrarakentajilla on tarjota toimivia ratkaisuja, kunhan kunnissa ensin päästetään irti kolmesta sitkeästä harhaluulosta. Lue loppuun

”Harmaa Rakentaja Oy” tuli päivänvaloon

Tapio KariViime viikolla löytyi työntekijämääriltään Suomen suurimpien rakennusyhtiöiden joukkoon yltävä bisnes, joka on tähän saakka onnistunut pysyttelemään piilossa. Tämän myötä rakentamisen vuotuinen palkkasumma kasvoi 300 miljoonalla eurolla ja valtion verotuotot 100 miljoonalla. Tiedot kävivät ilmi, kun Verohallinto julkisti kauan kaivatun selvityksen rakennusalan lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.

Rakennustyömailla jokaisella työntekijällä on nykyisin oltava veronumero. Lue loppuun

Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Sami PakarinenIdea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi. Lue loppuun

Miten niin en saa itse remontoida omaa taloani?

Ville WartiovaaraTee se itse -remontoijat törmäävät esteeseen, kun aikovat laittaa kotitalonsa kylpyhuoneen tai vaikkapa julkisivun tai katon uuteen uskoon. Esimerkiksi vanhoissa kaakeleissa, putkieristeissä, julkisivulevyissä ja kattohuovassa saattaa olla asbestia, jonka vuoksi rakenteet on ensin tutkitutettava ammattilaisella eikä niitä saa itse purkaa, jos asbestia löytyy.

Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta, ja tieto uusista pykälistä on tullut yllätyksenä monille remonttireiskoille. Lue loppuun

Onko kuuden euron työkokeilu fiasko vai fiksu?

 

Tapio KariUrheilussa voittaja ratkeaa yleensä loppu- eikä lähtösuoralla. Rakennusalan kuuden euron työkokeilun jotkut ovat jo kiirehtineet tuomitsemaan fiaskoksi, kun ensimmäisen viikon aikana mukaan on ilmoittautunut vasta yksi kokeiluhaluinen yritys.

Kuuden euron työkokeilijoita on voinut ottaa maaliskuun alusta alkaen, mikäli siitä on luottamusmiehen kanssa sovittu. Aikaa työkokeilulle on tällä erää koko työehtosopimuskauden ajan eli helmikuun loppuun 2018 saakka.

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät kokeilusta yhteisen infokierroksen, joka päättyi maaliskuun alussa. Eri puolilla Suomea pidetyissä tilaisuuksissa lähes neljäsataa luottamushenkilöä ja yritysten edustajaa sai evästystä työkokeilun käytäntöön viemisestä. Infoissa käytiin todella hyvää keskustelua ja törmättiin monesti työllistämisen esteisiin.

Lue loppuun

Jos hyvin käy, Hyvinkään tapa ostaa osaamista on pian maan tapa

Heikki Jämsä, INFRA ryTALOUSTUTKIMUS SELVITTI viime syksynä kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta. Tulos oli, että asiaa ei pystytä selvittämään. Moninaisten toimintamallien
paremmuudesta ei ota selvää erkkikään.

Useat kuntaesimerkit kuitenkin osoittavat, että kumppanuuden kautta, tekemällä entistä enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin urakoitsijoiden kanssa, kunta saa tarvitsemansa palvelut aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Lue loppuun