Betoniala kääri hiilihihansa ja ryhtyi toimiin

Betonirakentamista on leimannut viime vuosina voimakas keskustelu, missä betonin ja erityisesti sen pääraaka-aineen sementin tuottama CO2-päästö on tuomittu yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen aiheuttajaksi. Kritiikissä on perää, mutta osa siitä osuu ohi maalinsa.

Betonirakentamisen globaalisti korkea kasvihuonekaasupäästötaso, arviolta 5–7 prosenttia maailman CO2-päästöistä, johtuu Kiinan äärettömän kovasta rakentamisen tahdista. Yli puolet maailman betonista tuotetaan Kiinassa sen omaa kotimaista käyttöä varten. Uskomaton faktatieto on, että Kiina tuotti 2010-luvulla kolmessa vuodessa enemmän betonia kuin suurvalta USA koko 1900-luvulla (1). Tälle halulle kehittyä ja rakentaa Kiinaa meidän on vaikeaa tehdä mitään.

Lue loppuun

Ilmastopäästöjen leikkaamisen kunnianhimoa olisi varaa kasvattaa reilusti

Rakennettu ympäristömme on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Rakennusteollisuuden vähähiilisyystiekartan mukaan rakennetun ympäristön päästöt ovat vuositasolla noin 17 Mt-CO2 eli lähes kolmannes Suomen ilmastopäästöistä.

Yksi usein esille nouseva osakokonaisuus on rakennusmateriaalien valmistuspäästöt. Tiekartan mukaan niiden yhteismäärä on noin 2 Mt-CO2 vuodessa, eli nelisen prosenttia kokonaispäästöistämme.

Lue loppuun

Hyvät lapiovalmiit kiertotaloustoimet käyttöön

Suomi valmistelee ympäristöministeriön johdolla joulukuussa julkaistavaa kansallista kiertotalousohjelmaa. Kyse on pidemmän aikajänteen strategisesta ohjelmasta, joka kuitenkin kiinteistö- ja rakentamisalan osalta kaipaa myös käytännön toimia – lapiovalmiita ratkaisuja.

Rakennussektori, joka käsittelee valtavia maa- ja rakennusmassoja, tarjoaa oivia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. On tärkeää kehittää uusia keinoja, mutta samalla myös tuoda esille ja vahvistaa jo olemassa olevia esimerkkejä.

Kiertotaloudessa keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.

Lue loppuun

Työttömyyden hinta on kova, siksi elvytysrahat on kohdennettava oikein

1990-luvun lama opetti karulla tavalla, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan. Sillä kun on taipumus pitkittyä. Nykyisillä päättäjillä on vielä mahdollisuus pehmentää koronan aiheuttamaa iskua. Lue loppuun

Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun

Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kirjoitti YLE-kolumnissaan 21.9. mainiosti suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Hänen mukaansa suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslaji, jonka harjoittaminen on vaativaa, kun pitää pystyä pallottelemaan samanaikaisesti kahta erillistä asiaa. Jos taas katsoo kuten kyklooppi, näkökenttään mahtuu vain yksi asia.

Ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava asia ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja rakennetulla ympäristöllä on päästöjen vähentämisessä merkittävä rooli. Rakennusteollisuus RT ja kiinteistön omistajien RAKLI ovatkin laatineet omia tiekarttojaan. Päästöjen vähentämiskeskustelu on saanut viime aikoina kyklooppimaisia piirteitä, kun eri yhteyksissä on ryhdytty tarjoamaan puurakentamista kaiken kattavaksi ratkaisuksi. Puu onkin erinomainen rakennusmateriaali, mutta ongelman luonne vaatii asian tarkastelua useammasta näkökulmasta yhtä aikaa.

Lue loppuun

Tekisikö rakennuksen päästökatto määräysten minimistä rakentamisen maksimin?

Pekka_Jani_HenrikSuomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. On sanottu, että kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen. Tämä koskee myös rakentamista. Samalla on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aiotut toimet ovat vaikuttavia ja realistisia.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointi on tärkeää, jotta erilaisten päätösten tueksi saadaan riittävän tarkkaa tietoa. Se, mitä tiedolla tehdään, määrää tarkkuustason, läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden vaatimukset.

Ilmastoselvitys rakentamisluvan ehdoksi

Ympäristöministeriö suunnittelee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vähähiilisyyden arvioinnin ja siihen liittyvien uudisrakennusten rakennustyyppikohtaisten hiilijalanjäljen raja-arvojen sisällyttämistä säännöksiin. Rakennuksen vähähiilisyydestä olisi annettava tiedot hiilijalanjäljen muodossa ilmastoselvityksessä, joka olisi rakentamisluvan saannin ehtona. Lue loppuun

Rakennusteollisuuden tiekartta ohjaa vähähiiliseen rakennettuun ympäristöön

007 Pekka VuorinenOsana hallitusohjelman mukaisia vähähiilisyyden toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT julkisti oman työnsä tuloksia kesäkuun alussa. Nyt laadittu tiekartta tähtää mahdollisimman pieniin rakennustoiminnan ja rakennusten käytönaikaisiin hiilipäästöihin. Tavoitteena on ollut tunnistaa toimialan päästölähteet, keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, päästövähennysten esteet sekä vähähiilisyyden mahdollistavat toimintamallit. Rakennusteollisuus RT:n tiekarttaa täydentää sen kanssa rinnan tehty Raklin työ, jonka tulokset julkaistaan syyskuun alussa. Lue loppuun

Päästöjen vähentämisessä pienetkin purot ovat tärkeitä, mutta kannattaa keskittyä isoihin virtoihin

007 Pekka VuorinenVähähiilisyyden tiekarttatyössä on koottu ainutlaatuisen laaja-alaisesti sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Työtä on leimannut avoimuus, aito innostus ja sitoutuminen tuottaa kaivattua aineistoa, toimialakohtaisia päästökartoituksia sekä skenaarioita nopeaan vähähiilistymiseen. Toimenpide-ehdotusten, joihin toimialat sidosryhmineen voivat sitoutua, on oltava sekä vaikuttavia että realistisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettiin eri toimialaliitoille toive kasvihuonekaasupäästöjen selvitystyöstä, toimialakohtaisista vähähiilisyyden tiekartoista. Lue loppuun

Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Juhani HyvärinenRakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Lue loppuun

Vähähiilisyyden lupaukset lunastettava rohkealla yhteistyöllä

Nikula_OlliKiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta odotetaan mittavia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoiteohjelmat, materiaalineutraalius ja avoimuus ovat hyviä lähtökohtia rakennusalan yhteisille pyrkimyksille.

New Yorkissa syyskuussa 2019 järjestetty YK:n ilmastokokous siivitti suuren määrän valtioita, kaupunkeja ja kansainvälisiä suuryrityksiä entistä kunnianhimoisempiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Kokouksessa muun muassa 77 maata ja 87 yritystä sitoutuivat hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tavoitteenaan rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Lähtökohtana oli hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n edellisvuonna julkaisema raportti.

Lue loppuun