VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

Jussi_MattilaVTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.

Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.

Lue loppuun

Hyvät kiertotalousideat kiertämään

PekkaVuorinenEK julkisti lokakuun lopulla raportin Syty kiertotaloudesta! Yhdessä kiinni kasvuun. Raportissa on oiva tietopaketti kiertotaloudesta sekä lähes kolmenkymmenen yrityksen kertomus kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Raportti nostaa esille kiertotalouden keskeisiä periaatteita, joista tärkeimpänä ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Tuotteistettujen jäte- ja sivutuotevirtojen hyödyntäjänä rakennussektori voi esittää tähän useita jo pitkään käytössä olleita ja uusiakin teollisen symbioosin esimerkkejä, jotka ovat sekä resurssi- että kustannustehokkaita. Lue loppuun

Maa-aineksen kierrätys on liian vaikeaa


Eija Ehrukainen
Helsingin kaupunki kerää kehuja ylijäämämaan kierrätyksestä. Kun vielä takavuosina kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maa-aineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Asia on siis järjestyksessä – vai onko?

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-ainesasemia, joissa voisi varastoida rakentamismateriaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja käsitellä ne uusiokäyttöä varten. Lue loppuun

Rakentamisen jäte – uhka ympäristölle vai tuhlattua raaka-ainetta?

PekkaVuorinenKiinteistö- ja rakennussektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehokkuustarkastelujen keskiössä. Rakentamisen energiatehokkuutta on kiristetty tiheään tahtiin matkalla kohti lähes nollaenergiarakentamista. Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita annettaneen, kun komissio joulukuun alussa julkaisee uuden lempilapsensa kiertotalouden toimenpideohjelman.

Lue loppuun

Rakentamisen sietämätön kestävyys

PekkaVuorinenRakennusten kestävyyden arviointi on taitolaji. Siitä ovat kiinnostuneita niin lainsäätäjät kuin vapaaehtoisten luokitusjärjestelmien markkinamiehet. Vaikeusastetta kasvattavat rakennuksen pitkä elinkaari, sen osana toimivien rakennustuotteiden vaikutus teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin, eri ympäristövaikutukset, turvallisuuden ja terveellisyyden eri näkökohdat sekä elinkaarikustannukset. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää pois? Millä mitata ja lopulta arvioida ja luokitella?

Lue loppuun

Yhteinen ministeriö sinetöisi kohtalonyhteyden

Suomen rakennettu ympäristö tarvitsee – ja ansaitsee – asiantuntevan ja tämän päivän tarpeisiin vastaavan hallinnollisen organisaation. Muutokset yhteiskunnassa ovat ajaneet nykyisen, hyvin hajanaisen sääntelykoneiston ohi. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön.

Vastaavasta superministeriöstä löytyy esimerkki läheltä. Yli sata vuotta toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin tiettyjen sisäministeriön tehtävien kanssa vuoden 2008 alussa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Kokemukset ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä, ja yhdistämisen tuomat edut ovat olleet merkittäviä.

Lue loppuun