Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Juha MetsäläKimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Lue loppuun

Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle

Jani KemppainenSamaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset. Lue loppuun

Saman pöydän äärestä yhteistä tavoitetta kohti

Jukka PekkanenRakentamisen laatuteko 2017 -kilpailussa voisi olla kahdeksan voittajaa. Kisan koko osallistujakaarti sekä etenkin finaaliin yltäneiden joukko ilahduttaa asenteellaan, ammattiylpeydellään ja tietenkin osaamisellaan. Jos rakentaminen tässä maassa olisi vain heidän käsissään, keskustelulle rakennusvirheistä ei olisi syytä eikä tarvetta.

Laatuteko-kilpailun voittajan valitsee tänä vuonna kansanedustaja Eero Heinäluoma, joka toimii eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunta on viime vuosina kiinnittänyt voimakkaasti huomiota muun muassa rakentamisen kosteus- ja homeongelmiin sekä peräänkuuluttanut rakentamiselta parempaa laatua. Lue loppuun

Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi, mutta minkälaisiksi?

Jani KemppainenEnsi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla. Lue loppuun

Tanskasta mallia Suomen kaupungistumiseen – mistä apu syrjäseutujen ikääntyville ihmisille ja taloille?

Sami PakarinenVaikka Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevinakin vuosina, olemme monessa vertailuissa perässä muita Pohjoismaita. Keskustelin maiden välisistä eroista pari vuotta sitten pohjoismaisten kollegoiden kanssa vuosittain pidettävässä ekonomistitapaamisessa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten esimerkiksi Tanskassa julkinen keskustelu kaupungistumisen ympärillä oli kehittynyt. Vaikka Tanska on selvästi Suomea pinta-alaltaan pienempi maa, on sielläkin väestö keskittynyt hyvin vahvasti vain kahden suuren kaupungin, Kööpenhaminan ja Århusin seuduille. Lue loppuun

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun

Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Paavo Syrjö, INFRA ryKoko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta.

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.

Esimerkiksi Valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta. Lue loppuun

Luottamus syntyy kokemuksista

Tuula RåmanLuottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.

Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua? Lue loppuun

Miten esimies saa koko henkilöstön tekemään turvallisuustyötä?

Juha-SuvantoTyöturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Kukapa meistä ei olisi kuullut tätä lausahdusta, josta kaikki ovat varmasti samaa mieltäkin. Kuitenkin silloin kun asiat eivät suju suunnitellusti ja jotain ikävää sattuu, seuraukset osuvat kipeimmin yleensä työntekijöihin, mutta vastuut kaatuvat poikkeuksetta esimiesten harteille. Johdon ja esimiesten kannattaa siis ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla yhteistä tekemistä ja sitoutumista edistetään.

Miten työturvallisuudesta sitten tehdään aidosti kaikkien yhteinen asia? Lue loppuun

Miksi kouluissa on homeongelmia?

Mikko Kurtti, Rakennusliike M. Kurtti OyMediassa esitetään yksinkertaisena totuutena syy kosteus- ja homevauriolle: rakentajan huolimattomuus ja taitamattomuus. On älyllistä epärehellisyyttä kohdistaa varsin laaja syy-seurausketju yhteen osapuoleen, toki rakentajatkaan eivät ole virheettömiä. Urani aikana (RI 1977) olen ollut mukana rakentamassa ja saneeraamassa useita julkishallinnon kiinteistöjä ja tässä muutamia huomioita.

Normien mukaan rakennukset suunnitellaan tasalämpöisiin olosuhteisiin, sisäilma n 21 astetta ja ilmanvaihto päällä kaiken aikaa.  Ongelmista iso osa poistuisi, jos käyttäjät huolehtisivat edes näistä kahdesta perusasiasta. Lue loppuun