”Raksaduunit” ja muut kapeakatseiset mielikuvat

Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?

Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.

Lue loppuun

Hätähuuto allianssin puolesta

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ollaan kaavailemassa päävastuulliselle toteuttajalle lakisääteistä vastuuta rakennuskohteen toteuttamisesta. Viimeksi käsillä olleiden pykäläluonnosten mukaan päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika.

Ehdotetusta vastuusta tekee elinkeinotoiminnassa täysin poikkeuksellisen se, että lainsäädännöstä suunnitellaan pakottavaa. Vastuunjaosta ei voisi sopia toisin. Tämä sopimusvapauden kaventaminen sitoisi myös ammattimaisten rakennuttajien käsiä sen osalta, miten he saisivat sopia hankkeidensa toteuttamisesta.

Ehdotus on äärimmäisen hankala erityisesti allianssin ja muiden yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen näkökulmasta. Allianssin edistyksellisyys perustuu juuri siihen, että vastuu kannetaan hankkeen sisällä yhdessä. Maailmalla puhutaan niin sanotusta No Blame -periaatteesta.

Lue loppuun

Työelämän apupyörät

Iltojen hämärtyessä ja opiskelijoiden palatessa jälleen kesätöistä opintojensa pariin voi muistella hetken myös omia lapsuuden kesiä. Paitsi että ne olivat aina helteisiä ja täynnä valvottuja valoisia kesäöitä, sisälsivät ne monia elämälle tärkeiden tietojen ja taitojen opettelua. Polkupyörällä ajaminen, uimataito tai vaikkapa käytännön kokeilut sähkövirran voimakkuudesta ”paimenpojassa” lienevät monille juuri kesälomien aikana opittuja, yhä muistissa olevia asioita.

Lue loppuun

Huh hellettä!

Juuri päättyneen kesäkuun aikana oli 25 hellepäivää ja lämmintä piisaa vuorokauden ympäri heinäkuussakin. Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.
Suomessa rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä, kuten alla oleva graafi kertoo.

Lue loppuun

Nykyisen rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuvuus on koko Euroopan rakennusteollisuuden etu

Topi Paananen ja Thomas Sippel kirjoittivat Rakennuslehden Näkökulma-palstalla rakennustuotteiden CE-merkintään johtavan ETA-menettelyn tehostamisen olevan suomalaisen rakennusteollisuuden etu. Tähän voi yhtyä koko eurooppalaisen rakennusteollisuuden nimissä.

Rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä luotiin aikoinaan, perustuen silloiseen rakennustuotedirektiiviin, motiivina poistaa päällekkäiset kansalliset menettelyt tuotteiden ominaisuuksien osoittamisessa ja tästä seurannut protektionismi. Kaikkien siihen jo alusta asti sisältyneiden ongelmien jälkeenkin voidaan todeta, että CE-merkintäjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa avattaessa koko Euroopan talousalueen laajuiset, yhtenäiset markkinat rakennustuotteille.

Lue loppuun

Lakiluonnos enteilee lisää monimutkaista sääntelyä kaavoitukseen ja rakentamiseen

Kymmeniätuhansia uusia asuntoja on rakennettava vuosittain kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen vastaamaan muuttajien tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla oli yli miljoona neliötä tyhjää toimitilaa odottamassa käyttöä jo ennen koronaa. Satoja uusia tuulivoimaloita tulee rannikolle ja tuntureille mahdollistamaan hiilineutraalia energiamurrosta.

Miten kiihtyvällä vauhdilla muuttuvat tarpeet, jo kertaalleen rakennetut kaupungit ja kestävä kasvu sopivat yhteen kaavoitusta ja luvitusta koskevan lainsäädännön kanssa?

Lue loppuun

Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Lue loppuun

Kaikki kunnat hyötyvät oman tuvan laittajista

Omakotiasuminen houkuttelee työssä käyviä ja usein perheellisiä asukkaita, mikä tarkoittaa kunnille verotuloja ja lisää kuntalaisia kasvamaan. On myös viisi muuta hyvää syytä, miksi kunnan kannattaa varmistaa, että sen alueelle on hyvät edellytykset pystyttää oma talo.

Takana oleva poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut kodin ja asumisen merkitystä. Etätyö on lisännyt vaatimuksia kodin työtiloille, ja oma piha on noussut arvoonsa. Asuntokauppa on vilkastunut, ja se näkyy osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnan nousuna. Myös asuntorakentaminen on vilkasta ja uusien omakotitalojenkin aloitusmäärät kasvussa.

Asumistoiveet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämänkaaren aikana. Tuoreen SYKEn selvityksen mukaan nuoret aikuiset tyypillisesti muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan, kun taas työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet hakeutuvat väljemmille alueille. Tiiviisti rakennetut alueet houkuttelevat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia.

Lue loppuun

Eurokoodien toinen sukupolvi on jo tulossa

Euroopassa valmistellaan uutta eurokoodia. Eurokoodi on rakenteiden suunnittelua koskeva normien kokonaisuus. Myös Suomessa toimitaan aktiivisesti eurokoodien parantamiseksi. Tavoitteena uusimisessa on parantaa suunnittelunormin käytettävyyttä ja vähentää kansallisten valintojen määrää.

Eurokoodien merkitys on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuriositeetista suunnittelijan tärkeimmäksi normiksi. Ne muodostavat perustan kaikelle rakenne- ja geosuunnittelulle Suomessa ja Euroopassa. Ne edesauttavat suomalaista suunnitteluvientiä Eurooppaan ja yhdessä rakennustuoteasetuksen kanssa myös rakennustuotteiden vientiä.

Lue loppuun

Sääntelyn osaksi ehdotettu hiilikädenjälki vaatii tarkemman määrittelyn

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä rakentamisen sääntelyn osaksi. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.  

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin hiilikädenjäljen arvioinnin ja sääntelyyn sisällyttämisen etuja ja toisaalta siihen liittyviä ongelmia. Selvitys osoittaa, että hiilikädenjäljelle ei ole yhtä vakiintunutta määrittelyä tai laskentatapaa kuten hiilijalanjäljelle. Koska hiilikädenjäljen laskenta on vielä vakiintumatonta ja sen tulokset riippuvat suuresti käytetystä laskentamenetelmästä ja tehdyistä oletuksista, sen ottaminen osaksi sääntelyä vaatisi lisäselvitystä ja tarkennusta.

Lue loppuun