Rakennusala pienentää poikkeustilan taloudellista iskua yhteiskunnalle

Pasi PitkänenHuoli terveydestä ja toimeentulosta koskettaa nyt kaikkia ihmisiä ja yrityksiä maailmanlaajuisesti. Tämä vallitseva poikkeustila on aiheuttanut ennennäkemättömiä vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen sekä kotona että työpaikoilla. Kriisin kesto ei ole kenelläkään tiedossa, voidaan vain arvailla ja peilailla tilannetta maihin, jotka ovat Suomea aikaisemmin joutuneet poikkeustilaan.

Rakennusala on tarjonnut töitä myös koronakriisin aikana ja pienentänyt poikkeustilan taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Lue loppuun

Uusi valtioneuvoston asetus kiristää rakennustyömaiden pölynhallinnan vaatimuksia

Antti Väisänen ConsairUusi valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tuli voimaan 1.1.2020. Aikaisemman kolmen aineen sijaan uusi asetus listaa nyt 22 ainetta, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Nyt listassa on mukana myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä rakennustyömaan näkökulmasta? Mikä on muuttunut? Lue loppuun

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Antti Väisänen ConsairRakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Lue loppuun

Kun jokainen valitsee turvallisuuden – välittämisen kulttuuria rakentamassa

Antti_LeinoRakennusalan turvallisuustason kehittyminen Suomessa on tilastojen valossa ollut menestystarina. Kaksikymmentä vuotta sitten työmailla kuoli kaksikymmentä rakentajaa vuodessa ja viime vuosina noin viisi vuodessa.

Kehitys on ollut merkittävää, mutta siihen ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen. Rakennusala on edelleen yliedustettuna valtakunnallisissa tapaturmatilastoissa. Ja työmailla tapahtuu edelleen vakavia tapaturmia. Aivan ensin olisi painettava alan kuolemantapaukset nollaan. Mikäli edellisvuosikymmenien trendi jatkuu, voisimme nähdä tämän tilanteen jo lähivuosina. Tämä olisi Rakennusteollisuus RT:n ja sen jäsenyritysten Nolla tapaturmaa -ohjelmalle hieno saavutus.

Lue loppuun

2020 lähestyy, olemmeko valmiit

Suvanto_blogiinVuonna 2010 aloitettiin kymmenvuotinen ohjelma työtapaturmien kitkemiseksi rakennusalalta. Kunnianhimoisessa nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hankkeessamme lähestymme pistettä, jossa onnistumistamme tullaan pian arvioimaan todennäköisesti useiden tahojen suunnasta.

Olen aika varma, että tuskinpa kukaan tulee olemaan vahingoniloinen, vaikka puhdas nolla jäisi saavuttamatta. Itse asiassa nolla tapaturmaa -ajattelun toteuttaminen ei tarkoita sitä, että yhtään tapaturmaa ei enää koskaan tapahtuisi. Lue loppuun

Onko asenteesi kunnossa? Jokainen vakava työtapaturma on liikaa

Nina_LindstromKaikilla on moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta, kirjoittaa INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström.

Kaikkein vakavimpia eli kuolemaan johtaneita työtapaturmia on saatu kitkettyä isolla kädellä siitä, mikä tilanne oli joskus karmeimmillaan. Kun vielä 1990-luvulla rakennustyömailla oli keskimäärin kymmenen kuolemantapausta vuodessa, nyt niitä on alle puolet siitä. Se on todella hyvä suuntaus.

Tänä vuonna kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut rakennusalalla neljä. Jokainen vakava työtapaturma on liikaa. Se pysäyttää niin vahingoittuneen kuin hänen läheisensä elämän. Lue loppuun

Uskalla rikkoa turvallisuuskuplasi

Antti_Leino”Kyseenalaistaminen yhdistää Nobel-voittajia”, summasi Tukholman Nobel Museon kuraattori Tobias Degsell taannoisessa seminaarissa, jossa olin kuuntelijana. Hän on tutkinut palkinnon saajia löytääkseen innovatiivisuuden reseptin. Jos tutkija ei olisi rohjennut kyseenalaistamaan vallitsevaa käsitystä, ei useaa merkittävää innovaatiota olisi saatu aikaan.

Mielestäni turvallisuuskulttuurin kehitystyö vaatii hyppysellisen huippututkijoiden asennetta. Yrityksissä jokaisen työntekijän ajattelua ja käyttäytymistä on säännöllisesti syytä järisyttää. Miksi tyytyisimme nykyiseen, kun vielä löytyy voitettavaa? Lue loppuun

Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Miten esimies saa koko henkilöstön tekemään turvallisuustyötä?

Juha-SuvantoTyöturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Kukapa meistä ei olisi kuullut tätä lausahdusta, josta kaikki ovat varmasti samaa mieltäkin. Kuitenkin silloin kun asiat eivät suju suunnitellusti ja jotain ikävää sattuu, seuraukset osuvat kipeimmin yleensä työntekijöihin, mutta vastuut kaatuvat poikkeuksetta esimiesten harteille. Johdon ja esimiesten kannattaa siis ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla yhteistä tekemistä ja sitoutumista edistetään.

Miten työturvallisuudesta sitten tehdään aidosti kaikkien yhteinen asia? Lue loppuun

Nopean naisen mahalasku

Merja VuoripuroEilen töistä lähtöni venähti hieman ja kiirehdin tavallistakin ripeämmin tuttua katua kotia kohti. Piti ehtiä vielä tuhat ja yksi asiaa ennen kuin pari ystävääni oli tulossa visiitille. Matkalla olin aikeissa pistäytyä erääseen liikkeeseen hakemaan herkkuja illaksi, kun vauhtini katkesi kuin kananlento.

Olin päässyt sisäänkäynnille saakka pystypäin, mutta astuessani tuulikaapin lasiovesta myymälän puolelle paiskauduin päistikkaa laattalattialle. Polveni rusahtivat ja vasen käsi tärähti ottaessani sillä pudotustani vastaan. Näyttävän sisääntulon kruunasi reppuni, joka liukui selkääni pitkin ja kumahti liitoni lopuksi päähäni. Lue loppuun