Henkisen kuormittumisen hallinta – rakennusalalla pärjättävä normaalihermoisenkin

Työ saa kuormittaa, kunhan se ei muodostu terveydelle haitalliseksi. Pitkittynyt henkinen kuormitus syö paitsi yksilön hyvinvointia, työkykyä ja luovuutta myös rakennushankkeen onnistumisen edellytyksiä ja yrityksen uusiutumiskykyä. Kyselyjen keskiarvojen takana ovat aina yksilöt, ja yksilöt reagoivat yksilöllisesti kuormitukseen, mikä tekee asiasta osin hankalampaa. Riskien arvioinnilla ja toimenpiteillä yritysjohto voi tehokkaasti pienentää henkisen kuormittumisen tasoa. Olennaisinta on huolehtia kuormituksesta palautumisesta.

Henkisen eli psykososiaalisen kuormituksen tekijät ovat arkipäiväisiä rakennusalan toimihenkilöille. Puhelin soi, viestejä sinkoilee eri kanavissa ja työmaatoimiston ovi käy. Tehtävät keskeytyvät jatkuvasti ja huomio siirtyy asiasta toiseen. Kuormittuminen aiheuttaa stressiä. Stressi nostaa suorituskykyä, mikä sinänsä on hyvä asia. Ongelmia syntyy silloin, jos stressistä palautuminen ei ole riittävää.

Tapaturmista oppiminen on tärkeää. Osallistamalla laatu paranee ja oppiminen lisääntyy

110 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa Suomessa vuoden 2021 aikana kertoo omaa tarinaansa. Osa tapaturmista olisi ollut vältettävissä oikeilla työtavoilla ja tekemisen malleilla. Osa kattavilla, tekijöille räätälöidyillä koulutuksilla ja ohjeilla. Osassa tapaturmista olemme ottaneet tietoisia riskejä, koska aikaisemmin ei ole mitään käynyt tai sattunut. On varmasti myös tapaturmia, joissa mikään tai edes osa tekijöistä ei ole ollut kenenkään hallinnassa.

Joka tapauksessa kaikki tapaturmat ovat tavalla tai toisella aina vältettävissä. Ainakin seuraukset olisivat voineet olla vähemmän vakavia, jolloin töihin paluu olisi mahdollistunut nopeammin. On toki ”röyhkeää” väittää, että kaikki tapaturmat olisi voitu estää, mutta näin meidän pitää ajatella. Haastaa vallitsevia työtapoja ja valintoja. Tehdä muutoksia, kokeilla uusia tapoja rohkeasti, riskit ja vaarat huomioiden. Tutkia tapaturmia ja tapahtumia sinnikkäästi ja oppia aidosti uutta. Varmistaa, että oppi on oikeaa ja käytäntöön jalkautettavaa.

Vain passi puuttuu

Rakennusalan yrityksissä on käytetty kaikki kuviteltavissa olevat ja lain sallimat keinot koronatartuntojen leviämistä ehkäisevässä taistelussa. On toki olemassa esimerkillisiä työmaita, joilla homma on pysynyt hanskassa ja tartunnat minimissä, mutta yleisellä tasolla tilanne on edelleen huono – ja aina huonommaksi muuttuu. Pääurakoitsijoilla on työturvallisuuslain mukainen vastuu yhteisen työmaan turvallisuudesta. Nyt enää puuttuu se viimeinen keino, jolla tämä vastuu voidaan kantaa.

Vastaus pääurakoitsijoiden hätähuutoon on koronapassi. Vain sen avulla voidaan pidemmän päälle varmistua siitä, ettei kenenkään tarvitse työssään altistua tarpeettomille riskeille. Samalla toteutuu yhtinen tavoite rokotekattavuuden nostamisesta.

Työelämän apupyörät

Iltojen hämärtyessä ja opiskelijoiden palatessa jälleen kesätöistä opintojensa pariin voi muistella hetken myös omia lapsuuden kesiä. Paitsi että ne olivat aina helteisiä ja täynnä valvottuja valoisia kesäöitä, sisälsivät ne monia elämälle tärkeiden tietojen ja taitojen opettelua. Polkupyörällä ajaminen, uimataito tai vaikkapa käytännön kokeilut sähkövirran voimakkuudesta ”paimenpojassa” lienevät monille juuri kesälomien aikana opittuja, yhä muistissa olevia asioita.

Rajat kiinni koronalta

Alkuvuoden ryöpsähdyksen jälkeen koronatilanne on rauhoittunut niin rakennustyömailla kuin muussakin yhteiskunnassa. Jotta virus ei pääse yllättämään uudelleen, meidän on kaikin keinoin estettävä sen leviäminen työmaille. Yksi olennainen kysymys on edelleen auki: miten pysäyttää virus rajaliikenteessä.

Pahin tilanne työmailla näyttäisi olevan takana. Epidemian huippu ajoittui helmi-maaliskuun vaihteeseen. Helsinki GSE:n ammattiryhmäkohtaiset tartuntatilastot vuoden alkukuukausilta osoittivat, että rakennusalan työntekijöiden tartunnat nousivat silloin listan kärkipäähän. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilastot vahvistavat, että tartuntojen määrä lähti kuitenkin maaliskuussa rakennustyömailla hienoiseen laskuun. Tämän jälkeen ei työmailla ole ilmennyt suuria tartuntaryppäitä.

Rakennustyömaiden koronakestävyys koetuksella

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina pidetty rakennustyömaita koronalinkoina, joille tulisi väläytellä valomerkkiä jopa ennemmin kuin ravintoloille. Syntipukeiksi on leimattu milloin piittaamattomat työnantajat, milloin muualta tulleet vierastyöläiset tai muuten vain välinpitämättömät raksaäijät. Mutta onko todellisuudessa näin ja mitä tilanteelle tulisi tehdä?

Alkuvuonna pääkaupunkiseudulla ilmenneet tartuntaryppäät ovat selkeä osoitus siitä, että epidemiaan varautumisessa on viruksen mentäviä aukkoja. Entistä herkemmin leviävä virus on päässyt yllättämään myös sellaisilla työmailla, joilla suojaustoimet ovat olleet laajalti käytössä ja jotka ovat olleet käynnissä jo useita kuukausia ilman tartuntoja.

Nollat ja ykköset tavoitteena

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hanke päättyy nyt vuoden vaihteessa, mutta tavoitteet työtapaturmien poistamiseksi alalta eivät katoa mihinkään, päinvastoin.

Kymmenen vuoden hanke on tehnyt paljon hyvää rakennusalan työturvallisuudelle. RT:n jäsenyritysten tapaturmataajuus on kuluneen vuosikymmenen aikana puolitettu ja rakentamisen toimiala on onnistunut parantamaan työturvallisuuttaan muita toimialoja enemmän. Hyvistä saavutuksista pidetään jatkossakin kiinni ja niitä kehitetään eteenpäin. Mutta niiden rinnalle tarvitaan myös uudenlaisia käytännönläheisiä toimia.

Rakennetaan mielen hyvinvointia

Rakennuksilla on perusta, seinät ja katto. Ihmisellä on fyysinen keho, yhteiskunnallinen elämä ja psyykkiset kokemukset. Nykyään osataan pitää kroppa kunnossa ja Suomessa eletään hyvässä tasa-arvoisessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Mutta psyykkisen kunnon hoitaminen on vasta alkutekijöissä. Työelämän juhlapuheissa puhutaan kyllä ihmissuhteiden ja itsetuntemuksen tärkeydestä, mutta käytännössä ihmisillä on paljon mielen terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tähän on saatava muutos.

Vuosi on nyt 2020, mitä kuuluu nolla tapaturmaa -hankkeelle

Näin koronakriisin pyörteessä on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä turvallisuuden saralla rakentamisessa nyt mennään.

Rakennusteollisuus RT jäsenyrityksineen käynnisti vuonna 2010 ohjelman Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020, jonka tavoitteena on kitkeä tämän maamme vaarallisimmaksi luokitellun toimialan työtapaturmat minimiin. Tähtäimeksi otettiin juhlavuosi 2020, jolloin RT täyttää 100 vuotta.

Tieto on nyt valttia ja rohkeita päätöksiä tarvitaan

Koronavirusta on luonnehdittu näkymättömäksi viholliseksi ja torjuntatoimenpiteiden kohdistamista liikkuvaan maaliin tähtäämiseksi. Näin ollen tarvitaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustavaa vakaata harkintaa, kykyä tarvittaessa nopeasti tarkistaa strategiaa ja tehdä rohkeasti ennakoivia päätöksiä.

Maan hallitus on edennyt päätöksissään ihmisten terveys edellä.