Kun jokainen valitsee turvallisuuden – välittämisen kulttuuria rakentamassa

Antti_LeinoRakennusalan turvallisuustason kehittyminen Suomessa on tilastojen valossa ollut menestystarina. Kaksikymmentä vuotta sitten työmailla kuoli kaksikymmentä rakentajaa vuodessa ja viime vuosina noin viisi vuodessa.

Kehitys on ollut merkittävää, mutta siihen ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen. Rakennusala on edelleen yliedustettuna valtakunnallisissa tapaturmatilastoissa. Ja työmailla tapahtuu edelleen vakavia tapaturmia. Aivan ensin olisi painettava alan kuolemantapaukset nollaan. Mikäli edellisvuosikymmenien trendi jatkuu, voisimme nähdä tämän tilanteen jo lähivuosina. Tämä olisi Rakennusteollisuus RT:n ja sen jäsenyritysten Nolla tapaturmaa -ohjelmalle hieno saavutus.

Lue loppuun

Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme

Lauri Pakkanen 2Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä. Lue loppuun

Onko asenteesi kunnossa? Jokainen vakava työtapaturma on liikaa

Nina_LindstromKaikilla on moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta, kirjoittaa INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström.

Kaikkein vakavimpia eli kuolemaan johtaneita työtapaturmia on saatu kitkettyä isolla kädellä siitä, mikä tilanne oli joskus karmeimmillaan. Kun vielä 1990-luvulla rakennustyömailla oli keskimäärin kymmenen kuolemantapausta vuodessa, nyt niitä on alle puolet siitä. Se on todella hyvä suuntaus.

Tänä vuonna kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut rakennusalalla neljä. Jokainen vakava työtapaturma on liikaa. Se pysäyttää niin vahingoittuneen kuin hänen läheisensä elämän. Lue loppuun

Tolkkua rakennusalalle

Juha MetsäläRakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista: Lue loppuun

Uskalla rikkoa turvallisuuskuplasi

Antti_Leino”Kyseenalaistaminen yhdistää Nobel-voittajia”, summasi Tukholman Nobel Museon kuraattori Tobias Degsell taannoisessa seminaarissa, jossa olin kuuntelijana. Hän on tutkinut palkinnon saajia löytääkseen innovatiivisuuden reseptin. Jos tutkija ei olisi rohjennut kyseenalaistamaan vallitsevaa käsitystä, ei useaa merkittävää innovaatiota olisi saatu aikaan.

Mielestäni turvallisuuskulttuurin kehitystyö vaatii hyppysellisen huippututkijoiden asennetta. Yrityksissä jokaisen työntekijän ajattelua ja käyttäytymistä on säännöllisesti syytä järisyttää. Miksi tyytyisimme nykyiseen, kun vielä löytyy voitettavaa? Lue loppuun

Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

Tapio KariRakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.

Yli miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on hyväksynyt yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Julkisen sektorin palkansaajien korotukset poikkeavat yleisestä linjasta vain kertakorvauksen verran. Kertakorvausta on pidetty hyvityksenä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Rakennusliitto haluaa murtaa yleisen linjan, mikään muu ei riitä. Taannoin Rakennusliitto ei suostunut neuvottelemaan lainkaan kiky-sopimuksen toteuttamisesta rakennusalalla. Viesti oli silloinkin selvä: Lue loppuun

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Lauri PakkanenRakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen: Lue loppuun

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun

Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää

Riikka JänttiViime aikoina työmarkkinoilla on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta ja vaadittu kovaan ääneen sen  lisäämistä. Monelle se on ollut kuitenkin peikko ja nähty lähinnä työnantajan keinona polkea työntekijöiden oikeuksia  ja romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Mutta mitä paikallinen sopiminen oikeastaan tarkoittaa? Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa todetaan, että eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Lue loppuun