Tolkkua rakennusalalle

Juha MetsäläRakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista: Lue loppuun

Uskalla rikkoa turvallisuuskuplasi

Antti_Leino”Kyseenalaistaminen yhdistää Nobel-voittajia”, summasi Tukholman Nobel Museon kuraattori Tobias Degsell taannoisessa seminaarissa, jossa olin kuuntelijana. Hän on tutkinut palkinnon saajia löytääkseen innovatiivisuuden reseptin. Jos tutkija ei olisi rohjennut kyseenalaistamaan vallitsevaa käsitystä, ei useaa merkittävää innovaatiota olisi saatu aikaan.

Mielestäni turvallisuuskulttuurin kehitystyö vaatii hyppysellisen huippututkijoiden asennetta. Yrityksissä jokaisen työntekijän ajattelua ja käyttäytymistä on säännöllisesti syytä järisyttää. Miksi tyytyisimme nykyiseen, kun vielä löytyy voitettavaa? Lue loppuun

Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

Tapio KariRakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.

Yli miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on hyväksynyt yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Julkisen sektorin palkansaajien korotukset poikkeavat yleisestä linjasta vain kertakorvauksen verran. Kertakorvausta on pidetty hyvityksenä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Rakennusliitto haluaa murtaa yleisen linjan, mikään muu ei riitä. Taannoin Rakennusliitto ei suostunut neuvottelemaan lainkaan kiky-sopimuksen toteuttamisesta rakennusalalla. Viesti oli silloinkin selvä: Lue loppuun

Infrarakentamisen nopeutettu työnjohtajakoulutus on ollut valtava menestys

Lauri PakkanenRakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.

Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen: Lue loppuun

Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun

Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää

Riikka JänttiViime aikoina työmarkkinoilla on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta ja vaadittu kovaan ääneen sen  lisäämistä. Monelle se on ollut kuitenkin peikko ja nähty lähinnä työnantajan keinona polkea työntekijöiden oikeuksia  ja romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Mutta mitä paikallinen sopiminen oikeastaan tarkoittaa? Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa todetaan, että eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Lue loppuun

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Heikki Lonka, ISS ProkoMitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi. Lue loppuun

Aurinko nousee Itä-Helsingistä

Lauri PakkanenMyllypurossa muurattiin peruskiveä koko itäisen Helsingin tulevaisuudelle viime vuoden syyskuussa. Sen varassa voi levätä pitkälti myös Uudenmaan alueen rakentamisen kohtalo. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääkampus tuhansine opiskelijoineen on alkua Itä-Helsingin uuden ajan kaupunkikehitykselle ja mahdollisesti myös uraauurtavalle ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kytkemiselle.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta infrastruktuuria ja asuntoja suuren suomalaisen kaupungin verran. Haasteena on kuitenkin jo nyt löytää rakennusalalle tarpeeksi tekijöitä ja osaajia, jotka veisivät läpi vaativat hankkeet. Lue loppuun

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii erityisosaamista

Heidi Husari, RATEKOKosteus- ja homevaurioiset rakennukset ja näiden epäonnistuneet korjausyritykset ovat yleistyneet sitä mukaa kun suuri osa kiinteistökannastamme on tullut peruskorjausikään. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen rakennusbuumissa käytettiin monia rakenneratkaisuita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Etenkin kuntien omistuksessa on lukuisia vuosien saatossa vaurioitumaan päässeitä rakennuksia. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavatkin noin joka neljättä suomalaislasta. Lue loppuun