Riittääkö alalle osaajia myös tulevaisuudessa?

Jukka PekkanenRakennusalalla on nyt tarjolla töitä hyvin, ja alan mainekin on viime vuosina modernisoitunut. Rakentaminen tarjoaa monipuolisia tehtäviä, kuten ympäristöhaasteiden ratkaisemista, vaativia suunnittelutehtäviä sekä monipuolisten projektien johtamista. Onko tämä viesti kuitenkaan kulkeutunut riittävästi nuorille, jotka miettivät opiskeluvalintaansa? Lue loppuun

Vahva viesti

Tapio_JaaskelainenViranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

Lue loppuun

Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää

Riikka JänttiViime aikoina työmarkkinoilla on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta ja vaadittu kovaan ääneen sen  lisäämistä. Monelle se on ollut kuitenkin peikko ja nähty lähinnä työnantajan keinona polkea työntekijöiden oikeuksia  ja romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Mutta mitä paikallinen sopiminen oikeastaan tarkoittaa? Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa todetaan, että eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Lue loppuun

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Heikki Lonka, ISS ProkoMitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi. Lue loppuun

Aurinko nousee Itä-Helsingistä

Lauri PakkanenMyllypurossa muurattiin peruskiveä koko itäisen Helsingin tulevaisuudelle viime vuoden syyskuussa. Sen varassa voi levätä pitkälti myös Uudenmaan alueen rakentamisen kohtalo. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääkampus tuhansine opiskelijoineen on alkua Itä-Helsingin uuden ajan kaupunkikehitykselle ja mahdollisesti myös uraauurtavalle ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kytkemiselle.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta infrastruktuuria ja asuntoja suuren suomalaisen kaupungin verran. Haasteena on kuitenkin jo nyt löytää rakennusalalle tarpeeksi tekijöitä ja osaajia, jotka veisivät läpi vaativat hankkeet. Lue loppuun

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii erityisosaamista

Heidi Husari, RATEKOKosteus- ja homevaurioiset rakennukset ja näiden epäonnistuneet korjausyritykset ovat yleistyneet sitä mukaa kun suuri osa kiinteistökannastamme on tullut peruskorjausikään. Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen rakennusbuumissa käytettiin monia rakenneratkaisuita, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Etenkin kuntien omistuksessa on lukuisia vuosien saatossa vaurioitumaan päässeitä rakennuksia. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavatkin noin joka neljättä suomalaislasta. Lue loppuun

Onko kuuden euron työkokeilu fiasko vai fiksu?

 

Tapio KariUrheilussa voittaja ratkeaa yleensä loppu- eikä lähtösuoralla. Rakennusalan kuuden euron työkokeilun jotkut ovat jo kiirehtineet tuomitsemaan fiaskoksi, kun ensimmäisen viikon aikana mukaan on ilmoittautunut vasta yksi kokeiluhaluinen yritys.

Kuuden euron työkokeilijoita on voinut ottaa maaliskuun alusta alkaen, mikäli siitä on luottamusmiehen kanssa sovittu. Aikaa työkokeilulle on tällä erää koko työehtosopimuskauden ajan eli helmikuun loppuun 2018 saakka.

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät kokeilusta yhteisen infokierroksen, joka päättyi maaliskuun alussa. Eri puolilla Suomea pidetyissä tilaisuuksissa lähes neljäsataa luottamushenkilöä ja yritysten edustajaa sai evästystä työkokeilun käytäntöön viemisestä. Infoissa käytiin todella hyvää keskustelua ja törmättiin monesti työllistämisen esteisiin.

Lue loppuun

Poikkeuksellinen työehtosopimuskierros päätökseen

tapio-kariRakennusteollisuus RT:n työehtosopimukset tällä kierroksella on nyt kokonaisuudessaan neuvoteltu. Jälleen kerran tes-kierros oli omanlaatuisensa ja sisälsi ennen näkemättömiä kiemuroita.

Harvoin on maan hallitus ottanut näin aktiivista otetta työehtosopimusasioihin. Hallitus aloitti yhteiskuntasopimuksella, jatkoi pakkolaeilla ja tyytyi kilpailukykysopimukseen (kiky). Yhteiskuntasopimus muutti matkan varrella muotoaan ja pakkolait vedettiin pois eduskunnasta. Lue loppuun

Sovitaanko paikallisesti?

PasiPitkänen_kumonijpgPaljon puhetta ja parranpärinää jo noin vuoden päivät aiheuttanut paikallinen sopiminen tuppaa jäämään torsoksi, jos siitä nyt sitten ylipäätään päästään sopuun. Kirjoittelen nimittäin tätä kirjoitusta hetkellä, jossa asiaan ei ole tullut oikeastaan mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen. Asiaa jahkataan joka päivä milloin missäkin mediassa, mutta niitä päätöksiä odotellessa tuntuu nuoruus hupenevan. Jahkatijahka, jahkatijahka…

Torsoksi se mielestäni jää, jos käy niin että vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset voivat sopia asioista paikallisesti. Lue loppuun

Työ tekijäänsä kotouttaa

Henrik Bos_VRJ_01VRJ Länsi-Suomen leivissä on vuosikymmenten saatossa työskennellyt rakennusalan
ammattilaisia lähes jokaiselta maailman mantereelta. Näin ollen RT:n tiedottajan haastattelema toimitusjohtaja Henrik Bos hiukan hämmästelee kiinnostusta kansalaisuuksien kirjoa kohtaan. Bos kertoo, että hänen oma isänsä on Hollannista Suomeen tullut maahanmuuttaja ja samalla korostaa, ettei työntekijässä olennaista ole se, minkä maan passi hänellä on taskussaan, vaan se, minkälaiset työkalut pysyvät hänen kädessään.  Lue loppuun