Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Sami PakarinenIdea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi. Lue loppuun

Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä tarkoittaa.

Lue loppuun

Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

Sami PakarinenVanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.

Rakentamisen käännyttyä kasvuun on hyvä aika tarkastella, miten kasvu on jakaantunut alueellisesti. Lue loppuun

Poikkeuksellinen työehtosopimuskierros päätökseen

tapio-kariRakennusteollisuus RT:n työehtosopimukset tällä kierroksella on nyt kokonaisuudessaan neuvoteltu. Jälleen kerran tes-kierros oli omanlaatuisensa ja sisälsi ennen näkemättömiä kiemuroita.

Harvoin on maan hallitus ottanut näin aktiivista otetta työehtosopimusasioihin. Hallitus aloitti yhteiskuntasopimuksella, jatkoi pakkolaeilla ja tyytyi kilpailukykysopimukseen (kiky). Yhteiskuntasopimus muutti matkan varrella muotoaan ja pakkolait vedettiin pois eduskunnasta. Lue loppuun

On aika ajatella isosti

Tero KiviniemiSuomen talousjuna on saanut rakennusteollisuudesta uuden veturin. Ilman rakentamisen reipasta, lähes seitsemän prosentin kasvua, Suomen talouskasvu pysyisi tänä vuonna pikkupakkasella. Jotta talousjunan veturi ei hyytyisi ensimmäiseen ylämäkeen, on meidän syytä ryhtyä ajattelemaan isosti.

Kauteni Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana on päättymässä muutaman viikon kuluttua, joten on paikallaan tehdä katsaus kuluneeseen kauteen ja sen myötä tulevaan. Lue loppuun

Budjettiriihen tuskattomin päätös

Sami Pakarinen 5Hallituksen budjettiriihessä riittää vaikeita päätöksiä tehtäväksi. Kun hallitus etsii kissojen ja koirien kanssa keinoja työllisyyden kohentamiseksi, löytyy yksi helppo keino. Kiinteistöistä ja asunto-osakehuoneistoista perittävästä varainsiirtoverosta kannattaa luopua, vaikka se tuottaa noin 500 miljoonaa euroa valtionkassaan.

Muuttamisen kustannusten alentaminen edesauttaisi työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista. Minkään muun veron haitallisuudesta kansantaloudelle ei ole niin paljon yksiselitteistä tutkimusnäyttöä kuin muuttoveroksikin nimitetystä varainsiirtoverosta (Kauppalehti 28.7.2016).

Mitä varainsiirtoveron tilalle? Lue loppuun

Uudisrakentaminen lähtökuopassa?

Jari Syrjälä2VTT on tuoreessa Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksessa selvittänyt, miten paljon ja minne jatkossa tulisi rakentaa. Vuotuinen kokonaistarve on keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Kuitenkin rakentaminen ja LVI-asennus ovat sinnitelleet jo neljä vuotta alhaisen uudisrakentamisen kourissa. Lue loppuun

Mistä johtuu uusien ja vanhojen asuntojen hintaero?

Sami Pakarinen 6Otsikon kysymys nousee aina aika ajoin pintaan kun puhutaan asumisen hinnasta. Miksi uudet maksavat selvästi vanhoja asuntoja enemmän? Kuluvana vuonna hintaero euroissa on ollut keskimäärin vajaat 1 500 euroa / m²  (Kuvio 1). Hintaero on kasvanut uusien asuntojen hyväksi viimeisten vuosien aikana.

Lue loppuun

Mitä yhteistä on lyhennysvapaalla ja talouspoliittisella keskustelulla?

Sami Pakarinen 5Asuntolainamarkkinoilla tilanne on mielenkiintoinen. Pankit ovat kuluvan vuoden aikana ryhtyneet myöntämään lyhennysvapaita asuntovelkaisille kotitalouksille. Tilastojen valossa kyseessä ei näytä olevan enää tilapäinen kampanja. Lyhennysvapaat kirjautuvat uusiksi asuntolainasopimuksiksi, joita on tänä vuonna tehty jo selvästi viime vuosia enemmän, kun taas varsinaista lainanottoa kuvaavissa nostetuissa asuntolainoissa ei kasvua ole näkynyt.

Lyhennysvapaiden vaaroista on varoiteltu jo pidemmän aikaa. Lue loppuun

Uskonto kymppi, matikka kuutonen?

Anu Ginström_2Pomollani on vitsikäs nimitys väylälobbareiden sitkeälle ydinryhmälle. He ovat ”tosiuskovaisia”; ihmisiä, joille väyläinfran pelastaminen on, ellei päivätyö, niin vähintäänkin elämäntehtävä.

On paljon lehtiä, blogeja ja Twitter-tilejä, joita vahtaavat vain tosiuskovaiset. Seuroja ja seminaareja, joissa kohtaavat herätyksen saaneet. Niissä kuullaan todistuksia siitä, miten tien kuntoon laittaminen on nyt halpaa. Lue loppuun