Kaupunkipolitiikka tarvitsee onnistuakseen lisää tutkimustietoa

Sami PakarinenSuomessa kaupungistuminen on voimistunut entisestään talouden nousukauden myötä. Väestönkasvu kasvavilla kaupunkiseuduilla luo paineita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä suuret kaupungit ovat heränneet ja vaativat enemmän kaupunkeja huomioivaa politiikkaa valtakunnan tasolla. Asuntomarkkinoiden toimivuus on noussut yhdeksi keskeisimmäksi talous- ja työllisyyspolitiikan kokonaisuudeksi. Myös sosiaaliturvan uudistustarve on kiinteästi kytköksissä asumiseen ja kaupunkiseutujen elinvoimaan.

Kaupunkipolitiikka nousseekin yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien alla. Lue loppuun

Taloyhtiölainojen kasvulla on myös hyviä puolia

Sami PakarinenKuluneella viikolla taloyhtiölainoista ja niiden kasvusta on riittänyt paljon puhetta. Alkuviikosta sekä Nordea että Suomen Pankki tulivat ulos varoittaen asuntoyhteisöjen lainakannan nopeasta kasvusta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Viimeksi tänään Hypoteekkiyhdistys nosti omassa asuntomarkkinakatsauksessaan varoittavan sormen pystyyn taloyhtiölainoihin ja sijoittajakysyntään liittyen. Velkaantumiskehityksestä on oltava hereillä ja on hyvä että riskeistä puhutaan, mutta ilmiön taustalla on myös hyviä puolia, jotka ovat keskustelussa jääneet taka-alalle.

Kolikon kääntöpuolena kasvaneissa taloyhtiölainoissa on vilkas asuntorakentaminen. Lue loppuun

Länsimetro on Espoon kaupunkikehityksen ja investointien veturi

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Helsingin Sanomat on viime viikkoina ylläpitänyt keskustelua Länsimetron todellisista kustannuksista. On epäilty, että metron kustannuksia on piilotettu esimerkiksi katutöihin. Kaupunginvaltuuston takauspäätöskin mainittiin kustannuksena. On selvää, että metron rakentaminen vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi asemien ympäristön yhdyskuntarakenteeseen, mutta oma kysymyksensä on, paljonko kaupunkiympäristön parantamisen kustannuksista voidaan kohdistaa suoraan metroon. Lue loppuun

Yli kolmikymmenvuotinen työrauha särkyy rakennusalalla

Tapio KariRakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.

Yli miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on hyväksynyt yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Julkisen sektorin palkansaajien korotukset poikkeavat yleisestä linjasta vain kertakorvauksen verran. Kertakorvausta on pidetty hyvityksenä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Rakennusliitto haluaa murtaa yleisen linjan, mikään muu ei riitä. Taannoin Rakennusliitto ei suostunut neuvottelemaan lainkaan kiky-sopimuksen toteuttamisesta rakennusalalla. Viesti oli silloinkin selvä: Lue loppuun

Rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu

Sami PakarinenRakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.

Rakentamisen lähiajan kehityksen kannalta mielenkiintoisin seurattava sektori on uudistalonrakentaminen. Korjaus- ja infrarakentamisella on tietysti suuri merkitys alan kehitykselle, mutta nämä sektorit ovat huomattavasti vähemmän alttiita suurille suhdannevaihteluille toisin kuin uudistalonrakentaminen. Lue loppuun

Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Juha MetsäläKimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Lue loppuun

Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Sami PakarinenIdea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi. Lue loppuun

Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä tarkoittaa.

Lue loppuun

Rakentaminen kertoo missä elinvoima on nosteessa

Sami PakarinenVanha kunnon nostokurki-indeksi on edelleen konkreettinen keino nähdä, millä seuduilla on myönteinen vire ja uskoa tulevaan. Siellä on elämää, missä syntyy lisää asuntoja, työpaikkoja, sujuvia liikenneyhteyksiä ja viihtyisää ympäristöä.

Rakentamisen käännyttyä kasvuun on hyvä aika tarkastella, miten kasvu on jakaantunut alueellisesti. Lue loppuun

Poikkeuksellinen työehtosopimuskierros päätökseen

tapio-kariRakennusteollisuus RT:n työehtosopimukset tällä kierroksella on nyt kokonaisuudessaan neuvoteltu. Jälleen kerran tes-kierros oli omanlaatuisensa ja sisälsi ennen näkemättömiä kiemuroita.

Harvoin on maan hallitus ottanut näin aktiivista otetta työehtosopimusasioihin. Hallitus aloitti yhteiskuntasopimuksella, jatkoi pakkolaeilla ja tyytyi kilpailukykysopimukseen (kiky). Yhteiskuntasopimus muutti matkan varrella muotoaan ja pakkolait vedettiin pois eduskunnasta. Lue loppuun