Rakentamislaki etenee – kannattaisiko kuitenkin vetää hätäjarrusta?

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistukselle ladattiin vaalikauden alussa suuret odotukset niin poliittisten päättäjien, virkamiesten kuin sidosryhmienkin taholta. MRL:stä odotettiin yhtä tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Lakihanke on kuitenkin kulkenut kovassa myrskyssä ja nyt, kun hallitus on antanut esityksen eduskunnalle, on siitä vain ranka jäljellä.

MRL-uudistuksen lähtökohtana oli kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn sujuvoittaminen. Kokonaisuudistuksen sijaan hallitus on nyt viemässä eteenpäin ainoastaan rakentamislakia sekä joukkoa liitelakeja, kuten lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Kritiikkiä on annettava sekä lainsäädännön valmistelusta että lain sisällöstä.

Lue loppuun

Suomalaisen kira-alan ei tarvitse hävetä

Kiinteistö- ja rakennusalaa on monesti, aivan aiheesta, kritisoitu vanhakantaisuudestaan sekä haluttomuudestaan kehittää toimintaansa ja tuotteitaan tai kuunnella asiakkaitaan. Mutta miten suomalainen kiinteistö- ja rakennusala vertautuu muihin maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin? Tätä lähdimme selvittämään rapakon taakse.

Lue loppuun

Avaimet roskaamattomaan raksaan 

Työmaat ovat rakennusalan näkyvät kasvot – eivätkä ne aina ole siistit, vaan monenlaisen roskan tahrimat. Miksi näin?  

Väitän, että roskaaminen on harvoin tarkoituksellista. Tavoitteena ei ole epäsiisti ympäristö tai meren roskaantuminen. Kukaan meistä ei halua uida roskien joukossa eikä levittää piknikpeitettään tupakantumppien päälle.  

Roskaantuminen on seurausta ajattelemattomuudesta. Siitä, ettei asiaan ole kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi pakkausta avattaessa kohdistuu pääasiallinen mielenkiinto tuotteeseen: sen saamiseen käyttöön halutussa kohdassa, oikeassa asennossa ja ehjänä. Pakkaus on tässä vaiheessa tehnyt tehtävänsä eikä sen repeäminen tai maahan päätyminen kiinnitä huomiotamme. Samalla tavalla kahvimuki tai välipalakääre on merkityksellinen niin kauan, kun sen sisällä on syötävää tai juotavaa.  

Lue loppuun

Muutetaan maailmaa rakennus kerrallaan

Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.

Rakentaminen ja kiertotalous RAKI -koulutus tarkastelee rakennetun ympäristön aiheuttamia päästöjä sekä muita ympäristövaikutuksia ja menetelmiä niiden vähentämiseksi. Pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta hyödyntävä verkkokoulutus osoittaa käytännönläheisesti, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa.

Lue loppuun

Kybervaikuttaminen ei uhkaa pelkästään puhelimia ja läppäreitä, vaan myös rakennuksia – ja sitä kautta koko arkeamme

Yhteiskunnan häiriötön toiminta on rakennetusta ympäristöstä riippuvainen, sillä asumisen lisäksi siinä toimivat huoltovarmuuden kannalta kriittiset logistiset palvelut ja verkostot. Digitaalisen teknologian laajeneva hyödyntäminen lisää rakennetun ympäristön haavoittuvuutta kybervaikuttamiselle. Kybervarautuminen on Ukrainan sodan vuoksi juuri nyt entistäkin ajankohtaisempaa.

Suurin osa fyysisestä tuotannostamme, varastoinnistamme ja palvelutuotannostamme tapahtuu sisätiloissa, joiden olosuhteita on ylläpidettävä vaadituissa rajoissa. Näiden olosuhteiden hallinta toteutetaan pääasiassa digitaalisten säätöjärjestelmien avulla, jotka ovat usein laajasti verkotettuja. Kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) kyberriskit kohdistuvat siis myös tuotantoon, jonka häiriöttömästi toimiva rakennettu ympäristö mahdollistaa.

Lue loppuun

Kun raha alkaa ohjata yrityksiä kestäviin valintoihin, maailman pelastuminen on jo lähellä

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia luo kriteeristön kestävälle liiketoiminnalle. Sillä on tarkoitus edistää käytännöllisiä ja kunnianhimoisia kriteereitä myös rakentamisen kestävyyden parantamiseksi. Vaikutukset tulevat mitä todennäköisimmin ulottumaan alan yritysrahoitukseen ja sen saatavuuteen. Ohjatessaan rahoitusta tukemaan vihreää siirtymää kriteerit kirittävät niin päästövähennyksiä, energiatehokkuutta kuin kiertotalouttakin.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, lyhyesti taksonomia, valjastaa ensi kertaa yritysrahoituksen päästövähennystavoitteiden vauhdittajaksi. Tavoitteena on mekanismi, jolla rahan saatavuus tai hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

Lue loppuun

Järkevä kunta investoi tehokkaasti myös kriisiaikoina

Jos rahoitusta pannaan nyt liiaksi jäihin, on vaara, että monessa rakennusalan yrityksessä joudutaan laittamaan lappu luukulle.

Ukrainan sodan aikaansaama energian ja raaka-aineiden hinnannousu kurittaa vahvasti rakennusalaa. Työkonevaltaisessa infrarakentamisessa polttoöljyn ja dieselin ennennäkemätön hinnannousu luo valmiiksi hyvin kilpaillussa markkinatilanteessa ison loven yritysten kassaan.

Lue loppuun

Rakennusalan digitalisaatio on koodeista kiinni

Hukka ja odotusajat alas, tehot ylös – mutta miten? Yksilöivän tuotekoodin laaja käyttö mahdollistaisi standardimuotoisen tuotetiedon hyödyntämisen niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Tämä mullistaisi rakennusalan sellaisena kuin sen nyt tunnemme.

Jokaiseen rakennustyömaan tehtävään kytkeytyy yksi tai useampi toimitusketju. Yksilöivällä digitaalisella tunnisteella rakennustuotteeseen voidaan kytkeä eri tietovarastojen tuotetieto automaattisesti. Perustietojen lisäksi käyttäjälle voidaan tarjota asennus- ja käyttöohjeita tai käyttöturvallisuustiedotteita.

Lue loppuun

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitysehdotus on sekava ja lisäisi komission toimivaltaa

Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolessavälissä uuden version rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi on päivittynyt pienin askelin jo aikaisemmin, mutta nyt ehdotettu muutos on selkeästi aivan eri kokoluokkaa.

Suurelle yleisölle tutuin termi nykyisestä direktiivistä lienee ”lähes nollaenergiarakennus”, NZEB (nearly zero-energy building). Tämän rinnalle ja vielä pidemmälle tullaan nyt tuomaan uusi käsite ”päästötön rakennus”, ZEB (zero-emission building). Suurimmat muutokset koskevat energiantarvetta, jolle komission toimesta on nyt ensimmäistä kertaa ehdotettu ylärajaa.

Lue loppuun

Tilaajan tuska

Jos haluat olla vastuullinen tilaaja, tuska lisääntyy päivä päivältä. Kilpailija rakentaa itselleen puista toimistotaloa ja saa kaiken mahdollisen mediahuomion kenenkään kiinnittämättä huomiota sinuun. Mitä teet tulevan toimitilahankkeesi kanssa, kun kuitenkin haluat vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja rakentaa kestävästi? Vastaus tähän on luonnollisesti rakennuttajakonsultin palkkaaminen. Hakukoneeseen vaan ”rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta” tai jopa ”hiilineutraali rakennus”. Nyt voit poimia tuloksista järkevimmältä kuulostavan toimijan ja henkäistä helpotuksesta.

Vähähiilisen rakentamisen terminologia laajenee päivä päivältä. Mistä rakennuksen omistaja voi tietää, mitä näiden toinen toistaan hienompien termien takana oikeasti on? Sinällään rakennushankkeeseen ryhtyminen ei rakettitiedettä ole: valitset rakennuttajakonsultin, kerrot arkkitehdille tarpeesi ja pian jo lasketaan arkkitehtikuvista rakennuslupaa varten teknisiä ratkaisuita.

Lue loppuun