Kulkusiltaturman kaltaisen onnettomuuden torjuntaan on keinot olemassa

Espoon Tapiolassa tapahtunut väliaikaisen kulkusillan romahdus on ymmärrettävästi herättänyt paljon huolta ja poikinut mediassa myös virheellisiä tulkintoja ja tietoja. Tärkeintä on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy jatkossa, ja tähän muun muassa eurokoodi tarjoaa ratkaisun. Eurokoodia pitäisi ylipäänsä käyttää silloin, kun rakenteesta voi aiheutua henkilöturvallisuudelle vaaraa.

Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja. Rakenteiden suunnittelussa käytettävän eurokoodijärjestelmän luotettavuustason perustana on kullekin rakenteelle määriteltävä seuraamusluokka. Seuraamusluokka valitaan ensisijaisesti mahdollisten ihmishenkien menetysten ja toissijaisesti taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen perusteella. Luvanvaraisessa (rakennuslupa) rakentamisessa tunnetaan myös vaativuusluokkakäsite.

Nyt kannattaa investoida luottamukseen

Tuliko tarjolle kiinnostava työpaikka omalta osaamisalueelta, mutta aivan liian hankalien yhteyksien päästä?

Näitkö uutisen Suomeen kaavaillusta vihreän siirtymän miljardi-investoinnista? Tarkemmalla lukemisella ehkä huomasit, että konkreettinen rakennusprojekti onkin vasta pilke nimettömän investorin silmäkulmassa.

Heräsitkö sota- ja Nato-uutisten keskellä katsomaan sijaintiamme kartalla uusin silmin? Niinpä: syrjempänä emme voisi olla. Millä sitten elämme, kun Itämerelle tulee häiriöitä eikä korvaavia maaliikenteen reittejä länteen ole rakennettuna?

Turvallisuuskulttuuria kehitetään johtamalla

Johtamisen vahvistaminen on avaintekijä lähdettäessä kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria. Koko henkilöstön panosta tarvitaan turvallisen työympäristön luomiseen, mutta perustana ovat johdon asenteet, ajatukset, työtavat ja sitoutuminen. Lainsäädännön ja tilaajien turvallisuudelle asettamat vaa­timukset ovat minimitaso, jonka päälle rakennetaan vah­vaa ja tavoitteellista turvallisuuskulttuuria.

Vuonna 2023 kaikki on toisin

Rakentaminen on jarruttanut voimakkaasti yli vuoden. Yrityskyselyjen mukaan rakentaminen on suhdanteen pohjalla. Suurin epävarmuus ja pudotus näyttävät kuitenkin olevan takanapäin. Aloituksissa ja luvissa on pudottu tasolle, josta nousu on tilastohistoriassa keskimäärin alkanut.

Rakentamisen laiva kääntyy kuitenkin hitaasti. Tuotanto laskee vielä pitkään. Uuden nousun ajoitus ja kulmakerroin riippuvat siitä, miten tiukasti eri tekijät pitävät ankkurin pohjassa kiinni.

Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia

Eduskuntavaalit on käyty ja alustavat reaktiot kansan äänestämiseen ovat olleet medioissa aika yksituumaiset: äänestäjät halusivat muutosta. Yhteensä 17 lisäpaikkaa kahdelle suurimmalle oppositiopuolueelle onkin selkeä tahdonilmaus uudesta suunnasta. SDP teki pääministeripuolueelle harvinaisen tempun ottamalla myös vaalivoiton, mutta koska samaan aikaan kaikki muut hallituspuolueet saivat rökäletappion, niin tässä voitossa saattaa olla vähän hapan maku. Hallitusohjelmaneuvotteluista ei ole luvassa helppoja.

Haloo, onko asuntoministeri?

Valtion tukema Ara-asuntotuotanto romahti viime vuonna 37 prosentilla ilman sen isompaa meteliä. Tällä hetkellä Ara-aloitukset ovat käytännössä jumissa, eikä edes vaalikevät ole saanut poliittisia päättäjiä pitämään ääntä asuntotuotannon riittävyydestä.

Viime vuonna korkotukilainaa saaneet 5 600 asuntoa olivat vain 15 prosenttia koko vuoden asuntoaloituksista. Se on alhaisin osuus sitten vuoden 2007 ja prosenttiyksikköinä puolet vähemmän kuin mitä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa on asetettu tavoitteeksi pääkaupunkiseudulle.

Rakennusteollisuudella avaimet varmistaa Suomen kestävä kasvu

Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen. Nämä globaalit megatrendit ravistelevat rajusti myös Suomea. Samalla meitä haastaa Venäjän hyökkäyssodan luoma geopoliittinen epävarmuus.

Muutospaine ja epävarmuus aiheuttavat rakennetulle ympäristölle valtavia haasteita lähivuosina. Tarvitsemme vuosittain 35 000 uutta asuntoa kasvukeskuksiin, korjausrakentaminen tulisi vähintään tuplata sekä varmistaa infrastruktuurin toimivuus ja huoltovarmuus. Samalla tulisi pienentää merkittävästi päästöjä.

Säästämällä rakennuksissa energiaa voimme parantaa paitsi maailmaa myös viihtyisyyttä

Päästöjen vähentämisessä rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on nenän edessä roikkuva hedelmä, joka kannattaa poimia ensimmäiseksi. Oikein tehtynä saamme samalla tiloja, joissa on entistä miellyttävämpi olla.

Energiansäästö ja energiaomavaraisuus ovat nousseet hyveiksi energian rajujen hintaheilahteluiden ja saatavuusongelmien sekä ilmastonmuutoksen etenemisen myötä.
Sen sijaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole riittävästi tunnistettu rakennetun ympäristön merkitystä energiansäästötalkoissa.

(Lupaan) Kautta kiven ja kannon

Uuden vuoden kynnyksellä maailma näyttää kovin erilaiselta kuin vuosi sitten. Epävarmuutta ja turvattomuutta luo ennen kaikkea Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota sekä sen moninaiset seuraukset. Energiakriisi nostaa sähkön hintaa, ja kiihtyvä inflaatio nakertaa ihmisten ostovoimaa. Lähitulevaisuuttamme varjostaa laman uhka ja yhä useammassa perheessä kasvaa huoli toimeentulosta.

Ajan vaikeutta lisää se, että uudet haasteet kaatuvat päälle, vaikka vanhojakaan ei ole vielä ratkaistu. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat kiireellisiä toimia. Julkisen talouden tulot ja menot on saatava tasapainoon. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa.

KIRA-kasvuohjelma luo kiihdytyskaistan alan yhteiselle kehitykselle

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvun siemenet piilevät vihreän siirtymän edistämisessä, TKI-toiminnan kasvattamisessa ja kansainvälistymisessä. KIRA-kasvuohjelmassa on alkamassa seuraava vaihe, joka luo edellytyksiä alan kestävälle kasvulle, paremmalle asiakaskokemukselle ja tuottavuuden parantamiselle.

Rakennettu ympäristö on todella merkittävässä roolissa meidän jokapäiväisessä elämässämme: käytämme ajastamme 99 prosenttia rakennetussa ympäristössä, kansallisvarallisuudestamme 83 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa, kaikista Suomen investoinneista 60 prosenttia liittyy rakennettuun ympäristöön ja joka viides suomalainen työllistyy rakennetun ympäristön parissa.