Lakiluonnos enteilee lisää monimutkaista sääntelyä kaavoitukseen ja rakentamiseen

Kymmeniätuhansia uusia asuntoja on rakennettava vuosittain kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen vastaamaan muuttajien tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla oli yli miljoona neliötä tyhjää toimitilaa odottamassa käyttöä jo ennen koronaa. Satoja uusia tuulivoimaloita tulee rannikolle ja tuntureille mahdollistamaan hiilineutraalia energiamurrosta.

Miten kiihtyvällä vauhdilla muuttuvat tarpeet, jo kertaalleen rakennetut kaupungit ja kestävä kasvu sopivat yhteen kaavoitusta ja luvitusta koskevan lainsäädännön kanssa?

Lue loppuun

Kaikki kunnat hyötyvät oman tuvan laittajista

Omakotiasuminen houkuttelee työssä käyviä ja usein perheellisiä asukkaita, mikä tarkoittaa kunnille verotuloja ja lisää kuntalaisia kasvamaan. On myös viisi muuta hyvää syytä, miksi kunnan kannattaa varmistaa, että sen alueelle on hyvät edellytykset pystyttää oma talo.

Takana oleva poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut kodin ja asumisen merkitystä. Etätyö on lisännyt vaatimuksia kodin työtiloille, ja oma piha on noussut arvoonsa. Asuntokauppa on vilkastunut, ja se näkyy osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnan nousuna. Myös asuntorakentaminen on vilkasta ja uusien omakotitalojenkin aloitusmäärät kasvussa.

Asumistoiveet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämänkaaren aikana. Tuoreen SYKEn selvityksen mukaan nuoret aikuiset tyypillisesti muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan, kun taas työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet hakeutuvat väljemmille alueille. Tiiviisti rakennetut alueet houkuttelevat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia.

Lue loppuun

Rakentajille tärkeät kuntavaalit

026-aleksi-randell-3Moni saattaa ohittaa kuntavaalit välivaaleina ”tärkeämpien” eduskunta- ja presidentinvaalien varjossa. Tosiasiassa kuntavaaleilla on kuitenkin suorin vaikutus meidän kaikkien jokapäiväiseen elämäämme. Moniin haasteisiin peilattaessa kaupunkien rooli on usein jopa valtiota tärkeämpi. Monesti juuri kunnilla on vastuu käytännön toimista, esimerkiksi kunnan elinvoiman osalta. Lue loppuun

Maankäyttö- ja rakennuslain vastuusääntelyn vaikutukset tulee arvioida

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen kommentoi Rakennuslehdessä (19.3). maankäyttö- ja rakennuslain vastuusuhteiden sääntelyä, jota on valmisteltu hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Mikkonen toteaa haastattelussa, että ”viiden vuoden vastuumallia mietittiin yhdessä alan kanssa.”

On totta, että alaa on kuultu ja pykäläluonnokset ovat menneet alun perin esitetyistä osin parempaan suuntaan. Esityksessä on kuitenkin edelleen merkittäviä epäkohtia, eikä Rakennusteollisuus RT esimerkiksi kannata pakottavaa viiden vuoden vastuuaikaa, jota ollaan tuomassa lakiin.

Lue loppuun

Miksi kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit?

Näinä päivinä moni miettii, mikä on kunnanvaltuustoissa tehtävien päätösten merkitys ja painoarvo tulevaisuudessa.

Kuntia koskeva sääntely ja valvonta tulee yhä enemmän EU:n, valtion tai aluehallinnon suunnasta. Sote-päätöksetkin ovat siirtymässä hyvinvointialueiden tehtäviksi.

Mihin enää tarvitaan valtuustoja tai kuntavaaleja? Onko vaalien tehtävänä toimia vain poliittisena ilmapuntarina pitkän vaalittoman kauden jälkeen – tai antaa väliarvosana hallitukselle koronakriisin hoidosta?

Lue loppuun

EU:n tukipaketti käytettävä tehokkaasti – kuntien investointikyky tulee turvata

026-aleksi-randell-3Budjettiriiheen kokoontuva hallitus on tiukan paikan edessä. Kokenut valtiomies ja hallituksen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on antanut ymmärtää, että kansallinen elvytysvara on käytetty. Katseet Suomen talouden elvyttämiseksi on siis käännettävä EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa.

Lue loppuun

Päästöjen vähentämisessä pienetkin purot ovat tärkeitä, mutta kannattaa keskittyä isoihin virtoihin

007 Pekka VuorinenVähähiilisyyden tiekarttatyössä on koottu ainutlaatuisen laaja-alaisesti sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Työtä on leimannut avoimuus, aito innostus ja sitoutuminen tuottaa kaivattua aineistoa, toimialakohtaisia päästökartoituksia sekä skenaarioita nopeaan vähähiilistymiseen. Toimenpide-ehdotusten, joihin toimialat sidosryhmineen voivat sitoutua, on oltava sekä vaikuttavia että realistisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettiin eri toimialaliitoille toive kasvihuonekaasupäästöjen selvitystyöstä, toimialakohtaisista vähähiilisyyden tiekartoista. Lue loppuun

Kaavoitukseen tarvitaan enemmän joustavuutta

Randell AleksiMaankäyttö- ja rakennuslaki määrittää, miten kaupunkeja ja kuntia kehitetään. Laki antaa raamit myös asuntojen, toimitilojen ja liikenneväylien rakentamiselle sekä osoittaa, miten asukkaat voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on tämän hallituskauden merkittävin lakihanke. Uudistuksen pitää tukea Suomen talouden ja kaupunkien kestävää kasvua sekä hillitä ilmastonmuutosta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen suosimista. Lue loppuun

Poukkoileva vuosi vaihtui kestävän kasvun vuosikymmeneen

Jouni VihmoRakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus. Lue loppuun

Tehdään Suomesta uusi Venetsia

Paavo SyrjöKauppa ja ihmisten kohtaamiset ovat historiallisesti olleet vilkkaimmillaan tavaraliikennereittien risteyskohdissa. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä itsestään logistinen hubi lännen ja idän väliin keskiaikaisten kauppapaikkojen tapaan.

Pikkuruisilla saarilla sijaitsevasta Venetsian kaupungista syntyi merkittävä talous- ja merenkäyntimahti, kun se käytti hyväksi strategista sijaintiaan Adrianmeren pohjukassa. Venetsiasta muodostui myös kirjapainotaidon keskus, ja se kykeni hyötymään eniten alun perin saksalaisten kehittämästä keksinnöstä.

Vastaavasti esimerkiksi Viipuri oli aikanaan Tukholman ja Pietarin välisen kauppareitin varrella, mikä sai seudun kukoistamaan. Lue loppuun