Miksi kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit?

Näinä päivinä moni miettii, mikä on kunnanvaltuustoissa tehtävien päätösten merkitys ja painoarvo tulevaisuudessa.

Kuntia koskeva sääntely ja valvonta tulee yhä enemmän EU:n, valtion tai aluehallinnon suunnasta. Sote-päätöksetkin ovat siirtymässä hyvinvointialueiden tehtäviksi.

Mihin enää tarvitaan valtuustoja tai kuntavaaleja? Onko vaalien tehtävänä toimia vain poliittisena ilmapuntarina pitkän vaalittoman kauden jälkeen – tai antaa väliarvosana hallitukselle koronakriisin hoidosta?

Lue loppuun

Työttömyyden hinta on kova, siksi elvytysrahat on kohdennettava oikein

1990-luvun lama opetti karulla tavalla, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan. Sillä kun on taipumus pitkittyä. Nykyisillä päättäjillä on vielä mahdollisuus pehmentää koronan aiheuttamaa iskua. Lue loppuun

EU:n tukipaketti käytettävä tehokkaasti – kuntien investointikyky tulee turvata

026-aleksi-randell-3Budjettiriiheen kokoontuva hallitus on tiukan paikan edessä. Kokenut valtiomies ja hallituksen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on antanut ymmärtää, että kansallinen elvytysvara on käytetty. Katseet Suomen talouden elvyttämiseksi on siis käännettävä EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa.

Lue loppuun

Päästöjen vähentämisessä pienetkin purot ovat tärkeitä, mutta kannattaa keskittyä isoihin virtoihin

007 Pekka VuorinenVähähiilisyyden tiekarttatyössä on koottu ainutlaatuisen laaja-alaisesti sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Työtä on leimannut avoimuus, aito innostus ja sitoutuminen tuottaa kaivattua aineistoa, toimialakohtaisia päästökartoituksia sekä skenaarioita nopeaan vähähiilistymiseen. Toimenpide-ehdotusten, joihin toimialat sidosryhmineen voivat sitoutua, on oltava sekä vaikuttavia että realistisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettiin eri toimialaliitoille toive kasvihuonekaasupäästöjen selvitystyöstä, toimialakohtaisista vähähiilisyyden tiekartoista. Lue loppuun

Tehdään Suomesta uusi Venetsia

Paavo SyrjöKauppa ja ihmisten kohtaamiset ovat historiallisesti olleet vilkkaimmillaan tavaraliikennereittien risteyskohdissa. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä itsestään logistinen hubi lännen ja idän väliin keskiaikaisten kauppapaikkojen tapaan.

Pikkuruisilla saarilla sijaitsevasta Venetsian kaupungista syntyi merkittävä talous- ja merenkäyntimahti, kun se käytti hyväksi strategista sijaintiaan Adrianmeren pohjukassa. Venetsiasta muodostui myös kirjapainotaidon keskus, ja se kykeni hyötymään eniten alun perin saksalaisten kehittämästä keksinnöstä.

Vastaavasti esimerkiksi Viipuri oli aikanaan Tukholman ja Pietarin välisen kauppareitin varrella, mikä sai seudun kukoistamaan. Lue loppuun

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Aleksi RandellSuomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja. Lue loppuun

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

Paavo SyrjöKuluva vuosi tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole saatu päällystettyä yhtä vähän teitä kuin kuluvana vuonna.
Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, myös eteenpäin vievän välylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun. Lue loppuun

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Aleksi RandellHaluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli. Lue loppuun

Onko asenteesi kunnossa? Jokainen vakava työtapaturma on liikaa

Nina_LindstromKaikilla on moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta, kirjoittaa INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström.

Kaikkein vakavimpia eli kuolemaan johtaneita työtapaturmia on saatu kitkettyä isolla kädellä siitä, mikä tilanne oli joskus karmeimmillaan. Kun vielä 1990-luvulla rakennustyömailla oli keskimäärin kymmenen kuolemantapausta vuodessa, nyt niitä on alle puolet siitä. Se on todella hyvä suuntaus.

Tänä vuonna kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut rakennusalalla neljä. Jokainen vakava työtapaturma on liikaa. Se pysäyttää niin vahingoittuneen kuin hänen läheisensä elämän. Lue loppuun

Kelvolliset uusiomateriaalit saatava kiertämään – luonnonvaroihin kohdistuvat verot väärä keino

Pekka VuorinenUusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen rakentamisessa vaatisi nyt kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi asennemuutosta ja julkisen sektorin asettautumista kiertotalouden edelläkävijäksi. Paljon esillä ollut primääristen luonnonvarojen verotus sen sijaan ei uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma on kirjannut yhdeksi kärkihankkeekseen materiaalitehokkuuden ja laajemmin kiertotalouden edistämisen. Kiristyvän jätelainsäädännön myötä kaatopaikkojen portit ovat sulkeutumassa hyödyntämiskelpoisilta jätemateriaaleilta ja kaatopaikkamaksut ovat jo ohjanneet jätteitä hyötykäyttöön.

Lue loppuun