Suomi tarvitsee strategisen tason infrapäätöksiä ja -investointeja enemmän kuin koskaan

Kiihtynyt kisa vihreän siirtymän teollisuusinvestoinneista, kaupungistuminen, energiakriisi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ajan isot ilmiöt edellyttävät investointeja niin energia- kuin liikenneinfraankin.

Oman lisänsä investointipaineeseen tuo muuttunut geopoliittinen asemamme. Kaivos-, metsä- tai konepajateollisuuden vienti- ja tuontireitit kulkevat tulevaisuudessa vain länteen, ja lähes yksinomaan meriteitse. Vaihtoehtoisia maareittejä on vahvistettava ja maan sisäisiä yhteyksiä modernisoitava, jotta vientitulot sekä Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus pystytään takaamaan jatkossakin.

Kybervaikuttaminen ei uhkaa pelkästään puhelimia ja läppäreitä, vaan myös rakennuksia – ja sitä kautta koko arkeamme

Yhteiskunnan häiriötön toiminta on rakennetusta ympäristöstä riippuvainen, sillä asumisen lisäksi siinä toimivat huoltovarmuuden kannalta kriittiset logistiset palvelut ja verkostot. Digitaalisen teknologian laajeneva hyödyntäminen lisää rakennetun ympäristön haavoittuvuutta kybervaikuttamiselle. Kybervarautuminen on Ukrainan sodan vuoksi juuri nyt entistäkin ajankohtaisempaa.

Suurin osa fyysisestä tuotannostamme, varastoinnistamme ja palvelutuotannostamme tapahtuu sisätiloissa, joiden olosuhteita on ylläpidettävä vaadituissa rajoissa. Näiden olosuhteiden hallinta toteutetaan pääasiassa digitaalisten säätöjärjestelmien avulla, jotka ovat usein laajasti verkotettuja. Kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) kyberriskit kohdistuvat siis myös tuotantoon, jonka häiriöttömästi toimiva rakennettu ympäristö mahdollistaa.

Miksi kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit?

Näinä päivinä moni miettii, mikä on kunnanvaltuustoissa tehtävien päätösten merkitys ja painoarvo tulevaisuudessa.

Kuntia koskeva sääntely ja valvonta tulee yhä enemmän EU:n, valtion tai aluehallinnon suunnasta. Sote-päätöksetkin ovat siirtymässä hyvinvointialueiden tehtäviksi.

Mihin enää tarvitaan valtuustoja tai kuntavaaleja? Onko vaalien tehtävänä toimia vain poliittisena ilmapuntarina pitkän vaalittoman kauden jälkeen – tai antaa väliarvosana hallitukselle koronakriisin hoidosta?

Työttömyyden hinta on kova, siksi elvytysrahat on kohdennettava oikein

1990-luvun lama opetti karulla tavalla, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan. Sillä kun on taipumus pitkittyä. Nykyisillä päättäjillä on vielä mahdollisuus pehmentää koronan aiheuttamaa iskua.

EU:n tukipaketti käytettävä tehokkaasti – kuntien investointikyky tulee turvata

Budjettiriiheen kokoontuva hallitus on tiukan paikan edessä. Kokenut valtiomies ja hallituksen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on antanut ymmärtää, että kansallinen elvytysvara on käytetty. Katseet Suomen talouden elvyttämiseksi on siis käännettävä EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa.

Päästöjen vähentämisessä pienetkin purot ovat tärkeitä, mutta kannattaa keskittyä isoihin virtoihin

Vähähiilisyyden tiekarttatyössä on koottu ainutlaatuisen laaja-alaisesti sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Työtä on leimannut avoimuus, aito innostus ja sitoutuminen tuottaa kaivattua aineistoa, toimialakohtaisia päästökartoituksia sekä skenaarioita nopeaan vähähiilistymiseen. Toimenpide-ehdotusten, joihin toimialat sidosryhmineen voivat sitoutua, on oltava sekä vaikuttavia että realistisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettiin eri toimialaliitoille toive kasvihuonekaasupäästöjen selvitystyöstä, toimialakohtaisista vähähiilisyyden tiekartoista.

Tehdään Suomesta uusi Venetsia

Kauppa ja ihmisten kohtaamiset ovat historiallisesti olleet vilkkaimmillaan tavaraliikennereittien risteyskohdissa. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä itsestään logistinen hubi lännen ja idän väliin keskiaikaisten kauppapaikkojen tapaan.

Pikkuruisilla saarilla sijaitsevasta Venetsian kaupungista syntyi merkittävä talous- ja merenkäyntimahti, kun se käytti hyväksi strategista sijaintiaan Adrianmeren pohjukassa. Venetsiasta muodostui myös kirjapainotaidon keskus, ja se kykeni hyötymään eniten alun perin saksalaisten kehittämästä keksinnöstä.

Vastaavasti esimerkiksi Viipuri oli aikanaan Tukholman ja Pietarin välisen kauppareitin varrella, mikä sai seudun kukoistamaan.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

Kuluva vuosi tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole saatu päällystettyä yhtä vähän teitä kuin kuluvana vuonna.
Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, myös eteenpäin vievän välylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun.

Haamurajat on tehty rikottaviksi: työllisyysaste nostettava uusiin ennätyksiin

Haluammeko kaupungistumisen hyödyttävän koko Suomen hyvinvointia vai vaikeuttavan suomalaisten arkea ja toimeentuloa? Ratkaisevaa on työllisyyden, liikenneyhteyksien ja asuntotarjonnan kolmiyhteys.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan paljon. Välillä tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää pohjoismaista työllisyysastetta. Siinä jäämme jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista, vaikka tällä vaalikaudella on nähty komea nousu hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen 72 prosentin tavoitteeseen. Tämän saavuttamisessa vilkkaalla rakentamisella on ollut merkittävä rooli.