Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.

Betoni kuivuu – ketä kiinnostaa?

Pari vuotta sitten Lahdessa aloiteltiin uuden monitoimitalon rakentamista. Aikana, jolloin Rakokiven Maalarinpolun ja Moreeniraitin kulmassa ei ollut vielä kuoppaakaan kaivettuna, starttasi myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke kulkemaan varsinaisen rakennustyön rinnalla. Yksi kehityshankkeen osa-alueista oli viestintä: mahdollisimman avoin, monipuolinen, osapuolet yhdistävä ja ennen kaikkea selkosanainen suurelle yleisölle, tulevat käyttäjät huomioiden aina koululaisia myöten.

Kyllä, rakentamisesta voi puhua kiinnostavasti ja ilman insinöörislangia, etenkin kun asialle laitetaan kolme viestijää, joista yhdelläkään ei ole insinööritaustaa. Kaltaistani humanistia kannattaa käyttää koekaniinina, jos alan ulkopuolisille halutaan kertoa vaikkapa… betonin kuivumisesta!

Pitämällä huolta rakennuksista pidät huolta niiden käyttäjistä

Kun sotepäätökset lähtevät kunnasta, korostuu rakennetun ympäristön merkitys kuntapäätöksenteossa entisestään. Viimeistään nyt jokaisen kuntapäättäjän ja kuntavaaliehdokkaan kannattaa kiinnostua rakennetusta ympäristöstä – eli rakennuksista, teistä ja muusta kuntainfrasta – ja sen kunnosta. Rakennettu ympäristö on kunnan suurin varallisuuserä, ja sen rakennusten hyvällä kiinteistönpidolla turvataan kuntalaisten oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään sisäympäristöön.

Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia.

Rakentajat ja hyvä sisäympäristö

Julkisuudesta saa lukea lähes päivittäin kirjoituksia rakennusten huonosta laadusta. Koulujen huono sisäilma, vuotavat katot tai homeessa olevat alapohjat näkyvät usein otsikoissa. On kyseessä uusi tai vanha rakennus, syyttävä sormi osoittaa lähes poikkeuksetta rakentajaan.

Niissä tapauksissa, missä asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan usein, että vika voi löytyä jostain ihan muualtakin. Reilut kaksi vuotta sitten tilasimme selvityksen VTT:ltä sisäilmaongelmien syistä. Sen mukaan ongelmia löytyi rakennushankkeen kaikista vaiheista.

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Rakentajat tekivät bottakset, mutta vain harva huomasi

”To whom it may concern, fuck you”, Valtteri Bottas lähetti terveisiä epäilijöilleen, kun ylitti maaliviivan. Samalla tavoin olisivat asuntorakentajat voineet kuitata, kun EPSI Rating julkisti riippumattoman laatuindeksinsä tulokset.

Vastoin monien odotuksia, rakentajat paransivat suoritustaan huimasti ja nousivat eri toimialojen välisessä vertailussa yhtä maagiseen johtoon kuin Bottas Melbournessa.

Siinä missä Bottaksen voittoa seurasi mediamylläkkä, asuntorakentajat saivat olla rauhassa. Vai näkikö joku seuraavanlaisia otsikoita:

Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan

Lähes viikoittain saa lukea, että kosteudenhallinta on pettänyt rakentamisessa tai jossakin rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmaa. Perusteltua tai ei – käytännössä lähes aina syyttävä sormi osoittaa rakentajan suuntaan. On inhimillistä yrittää löytää vastuullinen taho, joka tieten tahtoen olisi halunnut tehdä huonoa laatua ja kosteusongelmaa. Ahne urakoitsija sopii monien mielestä hyväksi syylliseksi.

Joskus tilanne voi myös olla niin, että rakentaja on tehnyt jonkin rakenteen väärin, koska suunnitelma on ollut puutteellinen tai sen sisältöä ei ole ymmärretty tai suunnitelmien mukaan ei ole pystytty rakentamaan.

Saman pöydän äärestä yhteistä tavoitetta kohti

Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailussa voisi olla kahdeksan voittajaa. Kisan koko osallistujakaarti sekä etenkin finaaliin yltäneiden joukko ilahduttaa asenteellaan, ammattiylpeydellään ja tietenkin osaamisellaan. Jos rakentaminen tässä maassa olisi vain heidän käsissään, keskustelulle rakennusvirheistä ei olisi syytä eikä tarvetta.

Laatuteko-kilpailun voittajan valitsee tänä vuonna kansanedustaja Eero Heinäluoma, joka toimii eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunta on viime vuosina kiinnittänyt voimakkaasti huomiota muun muassa rakentamisen kosteus- ja homeongelmiin sekä peräänkuuluttanut rakentamiselta parempaa laatua.

Luottamus syntyy kokemuksista

Luottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.

Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua?