Lakiluonnos enteilee lisää monimutkaista sääntelyä kaavoitukseen ja rakentamiseen

Kymmeniätuhansia uusia asuntoja on rakennettava vuosittain kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen vastaamaan muuttajien tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla oli yli miljoona neliötä tyhjää toimitilaa odottamassa käyttöä jo ennen koronaa. Satoja uusia tuulivoimaloita tulee rannikolle ja tuntureille mahdollistamaan hiilineutraalia energiamurrosta.

Miten kiihtyvällä vauhdilla muuttuvat tarpeet, jo kertaalleen rakennetut kaupungit ja kestävä kasvu sopivat yhteen kaavoitusta ja luvitusta koskevan lainsäädännön kanssa?

Lue loppuun

Kaikki kunnat hyötyvät oman tuvan laittajista

Omakotiasuminen houkuttelee työssä käyviä ja usein perheellisiä asukkaita, mikä tarkoittaa kunnille verotuloja ja lisää kuntalaisia kasvamaan. On myös viisi muuta hyvää syytä, miksi kunnan kannattaa varmistaa, että sen alueelle on hyvät edellytykset pystyttää oma talo.

Takana oleva poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut kodin ja asumisen merkitystä. Etätyö on lisännyt vaatimuksia kodin työtiloille, ja oma piha on noussut arvoonsa. Asuntokauppa on vilkastunut, ja se näkyy osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnan nousuna. Myös asuntorakentaminen on vilkasta ja uusien omakotitalojenkin aloitusmäärät kasvussa.

Asumistoiveet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämänkaaren aikana. Tuoreen SYKEn selvityksen mukaan nuoret aikuiset tyypillisesti muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan, kun taas työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet hakeutuvat väljemmille alueille. Tiiviisti rakennetut alueet houkuttelevat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia.

Lue loppuun

Rakentajille tärkeät kuntavaalit

026-aleksi-randell-3Moni saattaa ohittaa kuntavaalit välivaaleina ”tärkeämpien” eduskunta- ja presidentinvaalien varjossa. Tosiasiassa kuntavaaleilla on kuitenkin suorin vaikutus meidän kaikkien jokapäiväiseen elämäämme. Moniin haasteisiin peilattaessa kaupunkien rooli on usein jopa valtiota tärkeämpi. Monesti juuri kunnilla on vastuu käytännön toimista, esimerkiksi kunnan elinvoiman osalta. Lue loppuun

Kuntavaalit ovat tylsä tapahtuma ja siksi vuoden merkittävin tilaisuus vaikuttaa

Arki on itsestään selvää. Aamulla ylös. Suihku. Aamupala. Yksi lapsi tarhaan, toinen kouluun. Bussilla töihin. Huomenna sama, mutta terveyskeskuksen kautta. Illalla joku futikseen ja toinen uimaan.

Arki rullaa, ja silti tulevaisuus huolettaa monella tasolla.

Missä kunnossa maailma jää lapsille? Miten talous kehittyy? Mitä töitä tulevaisuudessa mahdetaan tehdä? Entä milloin tämä kirottu pandemia loppuu, ja pärjäämmekö, jos se ei lopukaan? Mitä tästä kaikesta osaisi sanoa lapsille…

Kuulostaako tutulta? Suomalainen arki toimii niin älyttömän hyvin, että se on suorastaan tylsää. Samanaikaisesti mielessä pyörii iso liuta tulevaisuuden juttuja.

Lue loppuun

Pitämällä huolta rakennuksista pidät huolta niiden käyttäjistä

001 Juhani HyvärinenKun sotepäätökset lähtevät kunnasta, korostuu rakennetun ympäristön merkitys kuntapäätöksenteossa entisestään. Viimeistään nyt jokaisen kuntapäättäjän ja kuntavaaliehdokkaan kannattaa kiinnostua rakennetusta ympäristöstä – eli rakennuksista, teistä ja muusta kuntainfrasta – ja sen kunnosta. Rakennettu ympäristö on kunnan suurin varallisuuserä, ja sen rakennusten hyvällä kiinteistönpidolla turvataan kuntalaisten oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään sisäympäristöön. Lue loppuun

Kivestä rakennetaan hyvinvoivia kuntia – kolme kivenkovaa vaaliviestiä

Työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen ja turvallisen lähiympäristön rakentaminen ovat esimerkkejä haasteista, joiden parissa kesäkuussa valittavat kuntapäättäjät eri puolilla Suomea joutuvat lähivuosina työskentelemään – ja joihin kaikkiin kotimaisista kiviaineksista valmistetut rakennusmateriaalit tarjoavat monipuolisia ratkaisuja.

Lue loppuun

Uudista, päivitä ja paranna – korjaamalla 2020-luvulle

009 Mika Hokkanen-2 (1)”Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki” – kuuluu tunnettu sanonta. Monissa tapauksissa neuvoa onkin syytä noudattaa. Kuitenkin kun puhutaan rakennetusta ympäristöstä, voi tällä ”vanhalla hyvällä neuvolla” pyyhkiä ennemmin pöytiä.

Miksi sitten tämä viisaus ei päde korjausrakentamisessa? Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat korjausrakentamisen valtteja. Jos tarvittavia toimia lykkää liiaksi, voi olla jo auttamatta liian myöhäistä. Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Korjaamme siis liian vähän, liian hitaasti ja usein myös liian myöhään. Pahimmillaan huonokuntoinen rakennus voi ajautua käyttökieltoon, jolloin ainoa vaihtoehto on purkaminen. Väylien kunto vaikuttaa puolestaan merkittävästi liikenteen päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Ilman hyväkuntoista vesijohtoverkostoa turvallinen ja maailman puhtain juomavesi on puolestaan muisto vain. Lue loppuun

Miksi kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit?

Näinä päivinä moni miettii, mikä on kunnanvaltuustoissa tehtävien päätösten merkitys ja painoarvo tulevaisuudessa.

Kuntia koskeva sääntely ja valvonta tulee yhä enemmän EU:n, valtion tai aluehallinnon suunnasta. Sote-päätöksetkin ovat siirtymässä hyvinvointialueiden tehtäviksi.

Mihin enää tarvitaan valtuustoja tai kuntavaaleja? Onko vaalien tehtävänä toimia vain poliittisena ilmapuntarina pitkän vaalittoman kauden jälkeen – tai antaa väliarvosana hallitukselle koronakriisin hoidosta?

Lue loppuun

Ilmanvaihdolla tärkeä rooli koronan torjunnassa

Pese kädet, yski hihaan, pidä yli kahden metrin etäisyys muihin ja käytä maskia. Nämä ovat usein toistetut ohjeet koronatartunnan välttämiseksi. Hyviä ohjeita, mutta jotain oleellista puuttuu.

Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate; epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa.

Lue loppuun

Kotitalousvähennyksen kunnianpalautus

Viime päivinä on tuntunut siltä, että samaan aikaan kun Euroopan komissio ja muu Eurooppa pyrkii kaksinkertaistamaan korjausrakentamisen, meillä ollaan laittamassa kapuloita rattaisiin.

Kotitalousvähennys on yksi tukimuoto, jolla kannustetaan remontoimaan omaa kotia ja käyttämään siihen ammattilaisia. Remonttipalveluiden osalta vähennys koskee työn osuutta, ei materiaaleja. Nyt kotitalousvähennyksen perusteita on kyseenalaistettu rankasti.

Lue loppuun