Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla

Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, ulkomaalaislakiin tarvitaan pieni muutos.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi julkaisi tuloksia vuonna 2020 tekemistään tarkastuksista, joista noin neljäsosa kohdistui rakennusalalle. Tulosten osalta on hyvä käydä avointa pohdintaa siitä, onko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tai harmaa talous lisääntynyt Suomessa.

Vahva viesti

Viranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet rakennusalalle uutta yleisperehdytyksen mallia, ePerehdytystä, joka tulee syyskuussa käyttöön. Rakennustyömaat ovat edelleen yksi vaarallisimmista työpaikoista, ja perehdytyksellä voidaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen ja koko rakennusalan imagoon.

Työmaan yleisperehdytyksen taso on tähän asti ollut yhtä hyvä kuin perehdytyksen antajakin. Tänäkin päivänä toimii monia tosi hyviä perehdyttäjiä ja kouluttajia. Toisaalta on nähty heikoin eväin annettuja yleisperehdytyksiä, joilla ei ole paljon tekemistä oppimisen ja turvallisen työskentelyn kanssa. Perehdytysmateriaalin sisältökin on voinut olla enemmän teollisuudesta kuin rakentamisesta lähtöisin.

”Harmaa Rakentaja Oy” tuli päivänvaloon

Viime viikolla löytyi työntekijämääriltään Suomen suurimpien rakennusyhtiöiden joukkoon yltävä bisnes, joka on tähän saakka onnistunut pysyttelemään piilossa. Tämän myötä rakentamisen vuotuinen palkkasumma kasvoi 300 miljoonalla eurolla ja valtion verotuotot 100 miljoonalla. Tiedot kävivät ilmi, kun Verohallinto julkisti kauan kaivatun selvityksen rakennusalan lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.

Rakennustyömailla jokaisella työntekijällä on nykyisin oltava veronumero.