Työttömyyden hinta on kova, siksi elvytysrahat on kohdennettava oikein

1990-luvun lama opetti karulla tavalla, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan. Sillä kun on taipumus pitkittyä. Nykyisillä päättäjillä on vielä mahdollisuus pehmentää koronan aiheuttamaa iskua. Lue loppuun

EU:n tukipaketti käytettävä tehokkaasti – kuntien investointikyky tulee turvata

026-aleksi-randell-3Budjettiriiheen kokoontuva hallitus on tiukan paikan edessä. Kokenut valtiomies ja hallituksen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on antanut ymmärtää, että kansallinen elvytysvara on käytetty. Katseet Suomen talouden elvyttämiseksi on siis käännettävä EU:n 750 miljardin euron elpymispakettiin, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa.

Lue loppuun

Päästöjen vähentämisessä pienetkin purot ovat tärkeitä, mutta kannattaa keskittyä isoihin virtoihin

007 Pekka VuorinenVähähiilisyyden tiekarttatyössä on koottu ainutlaatuisen laaja-alaisesti sellaista tietoa, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Työtä on leimannut avoimuus, aito innostus ja sitoutuminen tuottaa kaivattua aineistoa, toimialakohtaisia päästökartoituksia sekä skenaarioita nopeaan vähähiilistymiseen. Toimenpide-ehdotusten, joihin toimialat sidosryhmineen voivat sitoutua, on oltava sekä vaikuttavia että realistisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettiin eri toimialaliitoille toive kasvihuonekaasupäästöjen selvitystyöstä, toimialakohtaisista vähähiilisyyden tiekartoista. Lue loppuun

Lataa, neuvo ja varmista: mitä rakennusten energiatehokkuus-direktiivin muutos tuo mukanaan

Juhani HyvärinenRakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutos velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan lainsäädännössä monia uusia vaatimuksia rakennuksille. Näistä eniten on julkisuudessakin keskusteltu sähköautojen latauspisteistä. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet monet rakennuksiin liittyvät toimet, joiden vaikuttavuus saattaa olla latauspisteitä suurempi.

Maamme hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisimpia. Lue loppuun

Rakentajat ja hyvä sisäympäristö

Kemppainen__JaniJulkisuudesta saa lukea lähes päivittäin kirjoituksia rakennusten huonosta laadusta. Koulujen huono sisäilma, vuotavat katot tai homeessa olevat alapohjat näkyvät usein otsikoissa. On kyseessä uusi tai vanha rakennus, syyttävä sormi osoittaa lähes poikkeuksetta rakentajaan.

Niissä tapauksissa, missä asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan usein, että vika voi löytyä jostain ihan muualtakin. Reilut kaksi vuotta sitten tilasimme selvityksen VTT:ltä sisäilmaongelmien syistä. Sen mukaan ongelmia löytyi rakennushankkeen kaikista vaiheista. Lue loppuun

Jo muutaman sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä

Ilkka SaloCOVID-19-pandemia on tuonut lisätarvetta ilmanvaihdon ohjeistuksiin ja tutkimukseen. Kuitenkin jo muutama sisäilmaan liittyvän perusasian varmistaminen auttaa merkittävästi koronatartuntojen estämisessä jokapäiväisessä sisäympäristössämme. Sisäilman epäpuhtauksien hallinnassa on tärkeätä rajata epäpuhtauslähde ja näin vähentää ympäröivän ilman pitoisuutta. Riittävällä ilmanvaihdolla ja oikealla ilmanjaolla laimennetaan tilan ilmassa oleva epäpuhtauspitoisuus hyväksyttävälle tasolle. Oikein suunniteltu suodatus taas puhdistaa tuloilman.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeastaan onkin sitä. Lue loppuun

Vähähiilisyyden lupaukset lunastettava rohkealla yhteistyöllä

Nikula_OlliKiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta odotetaan mittavia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoiteohjelmat, materiaalineutraalius ja avoimuus ovat hyviä lähtökohtia rakennusalan yhteisille pyrkimyksille.

New Yorkissa syyskuussa 2019 järjestetty YK:n ilmastokokous siivitti suuren määrän valtioita, kaupunkeja ja kansainvälisiä suuryrityksiä entistä kunnianhimoisempiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Kokouksessa muun muassa 77 maata ja 87 yritystä sitoutuivat hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tavoitteenaan rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Lähtökohtana oli hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n edellisvuonna julkaisema raportti.

Lue loppuun

Toimiva ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman

Ilkka SaloViime aikoina on julkisuudessa haikailtu painovoimaisesta ilmanvaihdosta helpotusta sisäilmaongelmiin. Koneellisen ilmanvaihdon yleistymiselle on kuitenkin syynsä.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla sisävessa ja -sauna olivat harvinaisuuksia ja pyykki kuivatettiin ullakolla. Kodinkoneitakaan ei juuri ollut. Kosteus- ja lämpökuormat olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Huoneistoissa oli yleensä myös puu-uuni tai -keittoliesi, joka lisäsi ilman vaihtuvuutta.

Ilma ei vaihdu itsestään. Lue loppuun

Tukeeko kaupungistuminen kestävää kehitystä?

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.

Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta. Lue loppuun

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Lue loppuun