Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Anu KärkkäinenAutottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä. Lue loppuun

Kilpailuvirastolta hyviä ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi muutama viikko mielenkiintoisen rakentamisen sääntelyyn liittyvän raportin. Jo raportin nimi, Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve, kertoo siitä, että loputtoman sääntelyn tie on viraston mielestä kuljettu loppuun, ainakin mikäli kasvukeskusten asuntotuotantotarpeeseen halutaan vastata. Virastolla on tunnetusti uskallusta tarttua arkoihinkin aiheisiin, ja kun raportin tekijä Ari Ahonen on pitkään seurannut rakentamista, huomioihin on syytä suhtautua vakavasti. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt kuntavaalien vuoksi, kunnissahan sääntelyn painopiste on. Lue loppuun

Kilpailukykyisimmät kaupunkikeskukset Suomeen

Marko Heino, Hartela OySuomi eurooppalaistuu vauhdilla ja sen myötä myös muuttoliike kohti kaupunkiympäristöjä kiihtyy – ihmiset hakeutuvat töiden sekä monipuolisempien palveluiden ja viihdykkeiden perässä kehittyviin kasvukeskuksiin. Asukkaista, työvoimasta ja työpaikoista kilpaillaan alueiden välillä ja jopa kasvukeskusten sisällä; onko Jätkäsaari kiinnostavampi kuin Kalasatama, Tapiola, Myyrmäki tai Kivistö? Onko Tampere Oulua houkuttelevampi? Samaan aikaan kilpailua käydään myös laajemmassa mittakaavassa, koko Itämeren alueen pääkaupunkien kesken. Lue loppuun

Miten niin en saa itse remontoida omaa taloani?

Ville WartiovaaraTee se itse -remontoijat törmäävät esteeseen, kun aikovat laittaa kotitalonsa kylpyhuoneen tai vaikkapa julkisivun tai katon uuteen uskoon. Esimerkiksi vanhoissa kaakeleissa, putkieristeissä, julkisivulevyissä ja kattohuovassa saattaa olla asbestia, jonka vuoksi rakenteet on ensin tutkitutettava ammattilaisella eikä niitä saa itse purkaa, jos asbestia löytyy.

Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta, ja tieto uusista pykälistä on tullut yllätyksenä monille remonttireiskoille. Lue loppuun

Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta

Juha Kostiainen, YIT Oyj:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaavana johtaja,Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä tarkoittaa.

Lue loppuun

3 pointtia kohtuuhintaiseen asumiseen

Tiina KaskiaroAsuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on jo jonkin aikaa saatu positiivisia näkymiä, patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Myös rakentamisen sääntelyn tarkasteleminen on ajankohtaisena poliittisella agendalla. Lue loppuun

Miksi tarvitaan uusi Omakotitalo-Arava?

Tapio Pitkänen, PTT ry1 500 toteutunutta unelmaa, 7 500 työpaikkaa ja  jopa 220 miljoonan euron edestä julkisen sektorin verotuloja. Kaikki tämä olisi mahdollista saavuttaa Pientaloteollisuus PTT ry:n esittämällä Omakotitalo-Aravalla, eli korotetulla valtiontakauksella omakotitalon rakentamiseen haettuun lainaan. Omakotitalojen kysyntä on patoutunut ja patoutumisen aiheuttanut tulppa olisi nyt syytä poistaa.

Tulpaksi on muodostunut riskien hallinnan maksimointi. Rahoitusalan systeemisten riskien hallitsemiseksi on alan sääntelyä jatkuvasti kiristetty. Basel-säännösten vaikutukset yhdessä kansallisten lakien ja FIVA:n tulkintojen kanssa on johtanut tilanteeseen, jossa keskituloinen perhe ei saa rahoitusta uuden omakotitalon rakentamiseen, mutta samanhintaiseen uuteen huoneistoon rahoitus järjestyy. Lue loppuun

Oikea-aikaisesta ja oikein suunnatusta rakentamisesta vetovoimaa ja hyvinvointia kuntaan

Tiina PursiainenKuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta. Lue loppuun

Suomi muuttuu rakentamalla

tiina-kaskiaroKaupungistuminen Suomessa jatkuu. Väestön painopiste siirtyy etelään. Samalla muun muassa ympäristösyistä rakennetun ympäristön tiiviydestä on noussut tärkeä ja laajasti jaettu tavoite.

Asetelma muuttaa Suomea ja kaupunkikuvaamme vääjäämättä. Kasvukeskuksiin toteutettava täydennysrakentaminen tai raide- ja muun liikenteen solmukohtiin nouseva uusi rakennuskanta edellyttävät uudenlaista tekemistä.

Suomi tulee tässäkin kehityksessä muuta maailmaa perässä. Lue loppuun

Katse vaihteeksi valmistuviin asuntoihin

Sami Pakarinen 5RT:n lokakuun suhdannekatsauksessa asuntoaloitusten ennakoitiin kääntyvän laskuun vuonna 2017. Syynä on oletus erilaisten asuntorahastojen aktiivisuuden hiipumisesta, jotka vastaavat jo noin kolmanneksesta uusien kerrostaloja-asuntojen aloituksista. Avaan tätä ajatuksenjuoksua tarkemmin tässä kirjoituksessa.

Asuntotuotanto kääntyi selvään kasvuun kesällä 2015 ja on sittemmin kohonnut lukemiin, joita on viimeksi nähty vuosituhannen alussa. Kappalemääräinen kasvu on syntynyt ennen kaikkea asuntojen keskikoon pienentymisen seurauksena. Lue loppuun