Luottamus syntyy kokemuksista

Luottamus laatuun syntyy kokemuksista, toistuvista näytöistä laadukkaasta työstä. Se ei synny julistuksista eikä juhlapuheista. Vasta arjen työ luo katteen laatulupauksille. Nyt käynnissä oleva Rakentamisen Laatuteko -kilpailu etsii hyviä esimerkkejä laatua parantavista teoista. Pienelläkin teolla voi joskus olla suuri vaikutus, mutta tietyissä asioissa tunnistetaan tavallista enemmän potentiaalia rakentamisen laadun parantamiseen.

Rakentamisen Laatu RALA ry kysyy säännöllisesti sidosryhmiltään, miten tyytyväisiä RALAn nykyiset ja potentiaaliset sidosryhmät ovat RALAn toimintaan. Samaisen mainekyselyn yhtenä kysymyksenä kysyimme: Mitkä ovat mielestänne parhaat keinot nostaa suomalaisen rakentamisen laatua?

Miten esimies saa koko henkilöstön tekemään turvallisuustyötä?

Lue turvallisuusviikon tiedote turvallisuushavainnoista ja vaaratilanneilmoituksistaLue turvallisuusviikon tiedote turvallisuushavainnoista ja vaaratilanneilmoituksistaTyöturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Kukapa meistä ei olisi kuullut tätä lausahdusta, josta kaikki ovat varmasti samaa mieltäkin. Kuitenkin silloin kun asiat eivät suju suunnitellusti ja jotain ikävää sattuu, seuraukset osuvat kipeimmin yleensä työntekijöihin, mutta vastuut kaatuvat poikkeuksetta esimiesten harteille. Johdon ja esimiesten kannattaa siis ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla yhteistä tekemistä ja sitoutumista edistetään.

Miten työturvallisuudesta sitten tehdään aidosti kaikkien yhteinen asia?

Miksi kouluissa on homeongelmia?

Mediassa esitetään yksinkertaisena totuutena syy kosteus- ja homevauriolle: rakentajan huolimattomuus ja taitamattomuus. On älyllistä epärehellisyyttä kohdistaa varsin laaja syy-seurausketju yhteen osapuoleen, toki rakentajatkaan eivät ole virheettömiä. Urani aikana (RI 1977) olen ollut mukana rakentamassa ja saneeraamassa useita julkishallinnon kiinteistöjä ja tässä muutamia huomioita.

Normien mukaan rakennukset suunnitellaan tasalämpöisiin olosuhteisiin, sisäilma n 21 astetta ja ilmanvaihto päällä kaiken aikaa.  Ongelmista iso osa poistuisi, jos käyttäjät huolehtisivat edes näistä kahdesta perusasiasta.

Paikallinen sopiminen on jo arkipäivää

Viime aikoina työmarkkinoilla on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta ja vaadittu kovaan ääneen sen  lisäämistä. Monelle se on ollut kuitenkin peikko ja nähty lähinnä työnantajan keinona polkea työntekijöiden oikeuksia  ja romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

Mutta mitä paikallinen sopiminen oikeastaan tarkoittaa? Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa todetaan, että eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Miksi juuri kuntien kiinteistöt homehtuvat?

”Jos haluaa tietää mitkä ovat kaupungin kiinteistöjä, niin riittää, kun kiipeää vesitorniin ja katsoo mitkä katot ovat ruosteessa.” Vaikka sanonta on kärjistetty, se ei ole ihan tuulesta temmattu.

Sisäilmaongelmat ovat valitettavan tuttuja niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kunnantaloissakin. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden mukaan ongelmia on erityisesti vanhoissa rakennuksissa ja kuntien kiinteistöissä. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta.

Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Autottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.

Nuoret kouluja suunnittelemaan

Mitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi.

Rakentajat vastatkoot virheistä – omista ja kaikkien muiden!

 

Tilaan ompelijalta mekon, johon toimitan itse kankaan, mitat ja kaavat, joiden mukaan toivon sen tehtävän. Kun mekko on valmis, se on vähän liian kireä ja saumat risahtavat kiskoessani sen päälleni. Pesussa mekko värjäytyy riemunkirjavaksi ja kutistuu käyttökelvottomaksi. Tämän jälkeen haukun luonnollisesti ompelijan, joka on tehnyt sutta ja sekundaa.

Viime aikojen keskustelu homekouluista ja rakentamisen kosteusvaurioista on paikoin läikkynyt yli äyräiden. Rakentajia ryöpytetään välillä aiheestakin, mutta usein jää näkemättä kokonaiskuva ja se, kuinka asioita voitaisiin ratkaista.

Parhaissa kunnissa katse on jo kaduissa

Sekavaa ja holtitonta vai mukavan moninaista? Tehoton sotku vai mahdollisuuksien maailma?

Suomessa on noin 300 kuntaa. Jokainen niistä hoitaa kuntatekniikkaa – väyliä ja joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoa ja muuta infraa – omanlaisellaan otteella.

Teknisiä palveluja tuottavat virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kunnan osakeyhtiöt ja kuntayhtymän osakeyhtiöt. Ostopalvelujakin käytetään. Toimintamallien kirjoa on vaikea vertailla ja pistää paremmuusjärjestykseen.

Mikä on tärkein asia, mistä kunnanvaltuutetut päättävät

Varhaiskasvatuksen järjestäminen, homekoulujen korjaaminen, kevyen liikenteen väylien parantaminen vai liikuntahallin rakentaminen? Merkittävin on kuitenkin kaavoitus, jolla varmistetaan rahojen riittäminen näihin kaikkiin.

Kuntapäättäjille tehdyn kyselyn mukaan onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään parhaiten kunnan elinvoimaisuutta. Ne ratkaisevat pitkälti, kuinka kunta onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita ja työpaikkoja tarjoavia yrityksiä – eli käytännössä verotuloja.