Rakennukset ovat elävää historiaa

Kuva: Lauri Kaivo-oja

Aloittaessani tänä syksynä viestintäassistenttina Rakennusteollisuus RT:llä yksi ensimmäisistä työtehtävistäni oli RT:n 100-vuotishistoriikin oikoluku. Kun tarkemmin ajattelee, kyseessä oli varsin oiva sattuma – mikäpä sen parempi tapa tutustua itselle uuteen alaan, kuin lukea sen historiasta?

En ole aina ollut kovinkaan kiinnostunut historiasta, ja peruskoulussa koko aine tuntui lähinnä pölyiseltä kaiulta museon uumenista. Myöhemmin mielipide on muuttunut, mielenkiintoista kyllä, osin juuri rakennusten ja arkkitehtuurin kautta.

Vain passi puuttuu

Rakennusalan yrityksissä on käytetty kaikki kuviteltavissa olevat ja lain sallimat keinot koronatartuntojen leviämistä ehkäisevässä taistelussa. On toki olemassa esimerkillisiä työmaita, joilla homma on pysynyt hanskassa ja tartunnat minimissä, mutta yleisellä tasolla tilanne on edelleen huono – ja aina huonommaksi muuttuu. Pääurakoitsijoilla on työturvallisuuslain mukainen vastuu yhteisen työmaan turvallisuudesta. Nyt enää puuttuu se viimeinen keino, jolla tämä vastuu voidaan kantaa.

Vastaus pääurakoitsijoiden hätähuutoon on koronapassi. Vain sen avulla voidaan pidemmän päälle varmistua siitä, ettei kenenkään tarvitse työssään altistua tarpeettomille riskeille. Samalla toteutuu yhtinen tavoite rokotekattavuuden nostamisesta.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen antaa suunnan uralle

Työpaikoilla tapahtuvalla oppimisella on merkittävä vaikutus opiskelijan urapolkuun – hyvin toteutuessaan se avaa suotuisan väylän työelämään. Polku kohti tulevaa uraa alkaa varhain, usein jo yläkoulussa. 8. ja 9. luokilla suoritettavalla työelämään tutustumisjaksolla on tutkitusti vaikutusta jatko-opintopaikan valintaan. Tilastojen mukaan jopa 40 prosenttia nuorista hakeutuu alalle, jolla TET-harjoittelu on suoritettu.

Omassa työssäni luupin alla ovat työpaikoilla oppimisen monet eri muodot opiskelun kaikissa vaiheissa. Viikon ja kahden mittaisille TET-jaksoille kiinteistö- ja rakentamisalalla päätyvät useimmiten ne, jotka ovat alasta jo valmiiksi kiinnostuneita. Kiinnostusta puolestaan pääsee herättelemään esimerkiksi Avoimet työmaat -tapahtumissa. Niissä ammatinvalintaikäisille avautuu oiva mahdollisuus päästä näkemään, mitä alan hommissa ihan oikeasti tehdään. On ollut upeaa seurata, millaisia ahaa-elämyksiä nuoret tapahtumissa saavat: tämä voisi olla juuri minullekin sopiva ala!

Itämeren alueen digiratkaisut ovat talouskasvun kovassa ytimessä

Osaajien saatavuus on tunnistettu lukuisissa selvityksissä yhdeksi yritysten ja organisaatioiden suurimmista kasvun ja kehittymisen esteistä. Koko kansantalouden tasolla työvoiman saatavuus on suoraan talouskasvun ytimessä. Pysyvä taloudellinen hyvinvointi syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kasvusta. Viime vuosikymmeninä tuottavuuskehitys on ollut länsimaissa heikkoa, ja samaan aikaan väestörakenteen kehitys on kääntynyt pysyvästi epäedulliseksi.

Miten hallita asuinkerrostalojen sisälämpötiloja ilmaston muuttuessa?

Kesät 2018 ja 2021 ovat piirtyneet mieleen kaikkien aikojen hellekesinä, hyvässä ja pahassa. Pitkät hellejaksot kutsuivat ihmiset viettämään aikaa ulkona, ja samaan aikaan koettiin tukalaa oloa kotosalla ja nukkumisvaikeuksia yön kuumuudessa. Kesän sisälämpötila ei ole kuitenkaan pelkästään viihtyvyyskysymys, vaan rakennusten sisälämpötilalla on merkittävä vaikutus myös terveyteen.

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on yhä juridisesti ratkaisematta

Kiertotalous on eräs ajankohtaisimmista aiheista pyrittäessä ekologiseen rakentamiseen. Rakennuksista purettavien tuotteiden uudelleenkäyttöä pohditaan useammassakin käynnissä olevassa hankkeessa ja siihen kohdistetaan suuria odotuksia. Purkamisen seurauksena syntyvän jätteen määrän vähentäminen, sekä uusien materiaalien ja luonnonvarojen säästäminen on luonnollisesti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Asiaa konkretisoitaessa törmätään kuitenkin aina väistämättä kahteen ongelmaan: taloudellisuuteen ja teknisiin reunaehtoihin.

Laskurista apuja päästöjen vähentämiseen

Hiilijalanjälkeen ja ympäristöasioihin liittyvältä kirjoittelulta, keskustelulta ja uutisoinnilta ei ole mitenkään voinut välttyä viime vuosien aikana. Erityisiä ennustajan lahjoja ei tarvita oivaltaakseen, että asia tulee pysymään otsikoissa myös tulevaisuudessa, yhä enenevässä määrin. Ja miksipä ei pysyisi – aihe on kiinnostava ja asiaan halutaan hanakasti tarttua, mutta millä keinoilla? Konkretiaa on vielä varsin vähän. Mielipiteiden, uutisten ja näkökulmien viidakossa monelle voi olla vaikeaa kiinnittää huomiota olennaiseen, eli siihen, mitkä olisivat niitä ”matalalla roikkuvia hedelmiä”.

Lakiuudistus tavoittelee rakennustiedon koneluettavuutta – rakennuksen tietomallin toimiminen edellyttää, että teollinen vakiointi on kunnossa

Jos tietosisällön vakiointi ei etene rivakasti, suunnittelu- ja rakennussektori eivät voi toteuttaa kaavoitus- ja rakennuslain (KRL) uudistuksen keskeisiä tavoitteita rakennuksen digitaalisen tiedon tuottamisesta. Linjaamme nyt yhdessä KIRA-alan tulevaisuutta. Veturina tässä on KRL-uudistus, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa rakennuksen digitaalista tietoa koneluettavassa muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksen tietomallien, eli BIM-mallien tulevaan asemaan ja siten hyödyntämiseen tiedonhallinnassa.

Vähähiilisyyden säädöskehitykseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä

Vähähiilisyyden edistäminen etenee kiinteistö- ja rakennussektorilla. Tiettyjen rakennusmateriaalien valmistuksen ja toisaalta rakennusten energiankäytön päästöjen vähentämisellä on pitkä sääntelyhistoria. Muita toimia on edistetty markkinavetoisesti ja vapaaehtoisilla sopimuksilla. Vähähiilisyyden arvioinnin tueksi on menetelmänä jalkautunut elinkaariarviointi, jossa lasketaan kaikki rakennuksen rakentamisesta, pitkästä käytöstä sekä käytöstä poistamiseen liittyvät CO2-päästöt, pitkälti skenaariopohjaisesti.

”Raksaduunit” ja muut kapeakatseiset mielikuvat

Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?

Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.