Suomessa kaupungistuminen on voimistunut entisestään talouden nousukauden myötä. Väestönkasvu kasvavilla kaupunkiseuduilla luo paineita maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä suuret kaupungit ovat heränneet ja vaativat enemmän kaupunkeja huomioivaa politiikkaa valtakunnan tasolla. Asuntomarkkinoiden toimivuus on noussut yhdeksi keskeisimmäksi talous- ja työllisyyspolitiikan kokonaisuudeksi. Myös sosiaaliturvan uudistustarve on kiinteästi kytköksissä asumiseen ja kaupunkiseutujen elinvoimaan.
Kaupunkipolitiikka nousseekin yhdeksi vaaliteemaksi eduskuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien alla. Lue loppuun
Rakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.
Kuluneella viikolla taloyhtiölainoista ja niiden kasvusta on riittänyt paljon puhetta. Alkuviikosta sekä Nordea että Suomen Pankki tulivat ulos varoittaen asuntoyhteisöjen lainakannan nopeasta kasvusta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Viimeksi tänään Hypoteekkiyhdistys nosti omassa asuntomarkkinakatsauksessaan varoittavan sormen pystyyn taloyhtiölainoihin ja sijoittajakysyntään liittyen. Velkaantumiskehityksestä on oltava hereillä ja on hyvä että riskeistä puhutaan, mutta ilmiön taustalla on myös hyviä puolia, jotka ovat keskustelussa jääneet taka-alalle.
”Kyseenalaistaminen yhdistää Nobel-voittajia”, summasi Tukholman Nobel Museon kuraattori Tobias Degsell taannoisessa seminaarissa, jossa olin kuuntelijana. Hän on tutkinut palkinnon saajia löytääkseen innovatiivisuuden reseptin. Jos tutkija ei olisi rohjennut kyseenalaistamaan vallitsevaa käsitystä, ei useaa merkittävää innovaatiota olisi saatu aikaan.
Helsingin Sanomat on viime viikkoina ylläpitänyt keskustelua Länsimetron todellisista kustannuksista. On epäilty, että metron kustannuksia on piilotettu esimerkiksi katutöihin. Kaupunginvaltuuston takauspäätöskin mainittiin kustannuksena. On selvää, että metron rakentaminen vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi asemien ympäristön yhdyskuntarakenteeseen, mutta oma kysymyksensä on, paljonko kaupunkiympäristön parantamisen kustannuksista voidaan kohdistaa suoraan metroon. 
Digitalisaatio vaikuttaa aivan jokaiseen toimialaan. Toisistaan alat eroavat lähinnä siinä suhteessa, miten ja kuinka nopeasti digitalisaatio niissä ilmenee ja etenee. Digitalisaatiota ei voi tarkastella yhtenä, kontekstistaan irrotettuna kokonaisuutena, vaan sen vaikutuksia on tarkasteltava pienempiin osiin pilkottuna. Näin voimme ymmärtää paremmin sen vaikutuksia ja niin ikään sitä, miksi myös rakennusalan on syytä olla kehityksessä mukana. 
Rakennusalan työehtosopimusneuvottelut ovat tänä keväänä olleet poikkeuksellisen vaikeat. Rakennusliitto haluaa tällä kierroksella enemmän kuin kukaan muu. Torstaina 19. huhtikuuta alkava lakko ei ole kellekään hyväksi.
Uusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen rakentamisessa vaatisi nyt kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi asennemuutosta ja julkisen sektorin asettautumista kiertotalouden edelläkävijäksi. Paljon esillä ollut primääristen luonnonvarojen verotus sen sijaan ei uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi. 
Rakentaminen kasvaa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeammin kuin kokonaistuotanto. Ennakkotietojen perusteella rakentamisen kasvu on kuluvana vuonna ollut sekä arvonlisäyksellä että rakennusinvestoinneilla mitattuna keskimäärin vajaat 6 prosenttia. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumaan päin.
Rakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.