(Lupaan) Kautta kiven ja kannon

Uuden vuoden kynnyksellä maailma näyttää kovin erilaiselta kuin vuosi sitten. Epävarmuutta ja turvattomuutta luo ennen kaikkea Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota sekä sen moninaiset seuraukset. Energiakriisi nostaa sähkön hintaa, ja kiihtyvä inflaatio nakertaa ihmisten ostovoimaa. Lähitulevaisuuttamme varjostaa laman uhka ja yhä useammassa perheessä kasvaa huoli toimeentulosta.

Ajan vaikeutta lisää se, että uudet haasteet kaatuvat päälle, vaikka vanhojakaan ei ole vielä ratkaistu. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat kiireellisiä toimia. Julkisen talouden tulot ja menot on saatava tasapainoon. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa.

Mineraalit ja kaivosjätteet pitää kierrättää yhä tehokkaammin

Maailmassa ei välttämättä ole tarpeeksi vihreään siirtymään vaadittavaa materiaalia. Ratkaisua voidaan hakea kiertotaloudesta.

Euroopan unionissa on havahduttu huomaamaan, kuinka paljon Euroopan vihreä siirtymä nojaa Kiinasta tuotuihin raaka-aineisiin. Turvatakseen tärkeiden mineraalien saatavuuden EU haluaa aloittaa kaivostoiminnan omilla takapihoillaan. Litiumia, kobolttia ja muita sähköautojen akuille, aurinkopaneeleille ja tuulimyllyille tärkeitä mineraaleja pitäisi ryhtyä kaivamaan Euroopasta.

KIRA-kasvuohjelma luo kiihdytyskaistan alan yhteiselle kehitykselle

Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvun siemenet piilevät vihreän siirtymän edistämisessä, TKI-toiminnan kasvattamisessa ja kansainvälistymisessä. KIRA-kasvuohjelmassa on alkamassa seuraava vaihe, joka luo edellytyksiä alan kestävälle kasvulle, paremmalle asiakaskokemukselle ja tuottavuuden parantamiselle.

Rakennettu ympäristö on todella merkittävässä roolissa meidän jokapäiväisessä elämässämme: käytämme ajastamme 99 prosenttia rakennetussa ympäristössä, kansallisvarallisuudestamme 83 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa, kaikista Suomen investoinneista 60 prosenttia liittyy rakennettuun ympäristöön ja joka viides suomalainen työllistyy rakennetun ympäristön parissa.

Betonia vähähiilisenä, kiitos

Rakennusala ryhtyi tositoimiin vähähiilisen rakentamisen suhteen vasta muutama vuosi sitten, ainakin päätellen vähähiilisiin rakennustuotteisiin kohdistuvasta kysynnästä. Äkisti virinnyt kysyntä sai myös betoniteollisuuden liikekannalle vähähiilisyyden suhteen.

Vähähiilinen betonirakentaminen perustuu vähähiiliseen sementtiin, jossa merkittävä osa klinkkeristä on korvattu pienipäästöisellä masuunikuonalla. Masuunikuonaan perustuva vähähiilisyys on turvallinen ratkaisu, koska kuonaa on käytetty betonissa jo vuosikymmeniä. Tekniikka on siis koeteltua, vähähiilisten betonien käyttäytyminen ja ominaisuudet tunnetaan hyvin, eikä materiaaliin liity tuntemattomia ”uutuusriskejä”.

Tiede ja aika ovat ajaneet rakennusten hiilisääntelyehdotusten ohi

Eduskunnassa puretaan isoa lakiesityssumaa kiihtyvällä kiireellä. Vaarana on, että lapsi, ellei useampikin, on menossa pesuveden mukana.

Rakentamislain etenemistä ei sen vaikutuspiiriin kuuluvista sidosryhmistä kannata oikein kukaan. Sen sisään on taasen leivottu rakennusten vähähiilisyyssääntelyä, kun asetuksenantovaltuuksia haetaan ilmastoselvityksen nimellä hiilipäästöjen arvioinnille ja samalla niiden raja-arvoillekin. Molemmissa on isoja ratkaisemattomia ongelmia.

Rakentamislaki etenee – kannattaisiko kuitenkin vetää hätäjarrusta?

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistukselle ladattiin vaalikauden alussa suuret odotukset niin poliittisten päättäjien, virkamiesten kuin sidosryhmienkin taholta. MRL:stä odotettiin yhtä tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Lakihanke on kuitenkin kulkenut kovassa myrskyssä ja nyt, kun hallitus on antanut esityksen eduskunnalle, on siitä vain ranka jäljellä.

MRL-uudistuksen lähtökohtana oli kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn sujuvoittaminen. Kokonaisuudistuksen sijaan hallitus on nyt viemässä eteenpäin ainoastaan rakentamislakia sekä joukkoa liitelakeja, kuten lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Kritiikkiä on annettava sekä lainsäädännön valmistelusta että lain sisällöstä.

Suomalaisen kira-alan ei tarvitse hävetä

Kiinteistö- ja rakennusalaa on monesti, aivan aiheesta, kritisoitu vanhakantaisuudestaan sekä haluttomuudestaan kehittää toimintaansa ja tuotteitaan tai kuunnella asiakkaitaan. Mutta miten suomalainen kiinteistö- ja rakennusala vertautuu muihin maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin? Tätä lähdimme selvittämään rapakon taakse.

Avaimet roskaamattomaan raksaan

Työmaat ovat rakennusalan näkyvät kasvot – eivätkä ne aina ole siistit, vaan monenlaisen roskan tahrimat. Miksi näin?  

Väitän, että roskaaminen on harvoin tarkoituksellista. Tavoitteena ei ole epäsiisti ympäristö tai meren roskaantuminen. Kukaan meistä ei halua uida roskien joukossa eikä levittää piknikpeitettään tupakantumppien päälle.  

Roskaantuminen on seurausta ajattelemattomuudesta. Siitä, ettei asiaan ole kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi pakkausta avattaessa kohdistuu pääasiallinen mielenkiinto tuotteeseen: sen saamiseen käyttöön halutussa kohdassa, oikeassa asennossa ja ehjänä. Pakkaus on tässä vaiheessa tehnyt tehtävänsä eikä sen repeäminen tai maahan päätyminen kiinnitä huomiotamme. Samalla tavalla kahvimuki tai välipalakääre on merkityksellinen niin kauan, kun sen sisällä on syötävää tai juotavaa.  

Muutetaan maailmaa rakennus kerrallaan

Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.

Rakentaminen ja kiertotalous RAKI -koulutus tarkastelee rakennetun ympäristön aiheuttamia päästöjä sekä muita ympäristövaikutuksia ja menetelmiä niiden vähentämiseksi. Pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta hyödyntävä verkkokoulutus osoittaa käytännönläheisesti, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa.

Kybervaikuttaminen ei uhkaa pelkästään puhelimia ja läppäreitä, vaan myös rakennuksia – ja sitä kautta koko arkeamme

Yhteiskunnan häiriötön toiminta on rakennetusta ympäristöstä riippuvainen, sillä asumisen lisäksi siinä toimivat huoltovarmuuden kannalta kriittiset logistiset palvelut ja verkostot. Digitaalisen teknologian laajeneva hyödyntäminen lisää rakennetun ympäristön haavoittuvuutta kybervaikuttamiselle. Kybervarautuminen on Ukrainan sodan vuoksi juuri nyt entistäkin ajankohtaisempaa.

Suurin osa fyysisestä tuotannostamme, varastoinnistamme ja palvelutuotannostamme tapahtuu sisätiloissa, joiden olosuhteita on ylläpidettävä vaadituissa rajoissa. Näiden olosuhteiden hallinta toteutetaan pääasiassa digitaalisten säätöjärjestelmien avulla, jotka ovat usein laajasti verkotettuja. Kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) kyberriskit kohdistuvat siis myös tuotantoon, jonka häiriöttömästi toimiva rakennettu ympäristö mahdollistaa.