Voiko rakentamisen äkkijarrutuksen sulkea pois?

Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä.

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.

Legendaariset grynderin katteet ovat legendaa

Rakennuslehti herätti henkiin aika ajoin toistuvan keskustelun perustajaurakoinnin kannattavuudesta jutussaan ”Kovat katteet gryndiasunnoissa” (26.4.2019). Juttu pyrki selvittämään uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli kuitenkin tehty puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.

Laskelmissa oli käytetty vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja ja vähennetty niistä Ara-rakentamisen keskimääräiset kustannukset ja tontin hinta. Näin saatu erotus tulkittiin rakennusliikkeen katteeksi.

Kun jokainen valitsee turvallisuuden – välittämisen kulttuuria rakentamassa

Rakennusalan turvallisuustason kehittyminen Suomessa on tilastojen valossa ollut menestystarina. Kaksikymmentä vuotta sitten työmailla kuoli kaksikymmentä rakentajaa vuodessa ja viime vuosina noin viisi vuodessa.

Kehitys on ollut merkittävää, mutta siihen ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen. Rakennusala on edelleen yliedustettuna valtakunnallisissa tapaturmatilastoissa. Ja työmailla tapahtuu edelleen vakavia tapaturmia. Aivan ensin olisi painettava alan kuolemantapaukset nollaan. Mikäli edellisvuosikymmenien trendi jatkuu, voisimme nähdä tämän tilanteen jo lähivuosina. Tämä olisi Rakennusteollisuus RT:n ja sen jäsenyritysten Nolla tapaturmaa -ohjelmalle hieno saavutus.

Sisäilma saatava strategiseksi kohdaksi hallitusohjelmaan – lisää tietoa tarvitsevat käyttäjät, tekijät ja ylläpitäjät

Suomen kansallisvarallisuuden pääosa on rakennuksissa ja Suomen suurin voimavara on hyvinvoivissa suomalaisissa. Näiden kahden syyn takia uskomme, että kaikki maamme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset tutkijoista, suunnittelijoista, tuotekehittäjistä ja rakentajista kiinteistönomistajiin pitävät hyvän sisäilman varmistamista työlistansa kärjessä.

Asiasta on taitettu peistä aivoriihissä ja arvovaltaisissa kokouksissa, puhumattakaan verkkokeskusteluista. Siksi on nyt tärkeää havaita, että johtavien asiantuntijoiden keskuudessa vahvistuu pyrkimys yhteisen tavoitteen ja tiekartan luomiseen. Yhä useampi tiedostaa, että hyvän sisäilman ylläpitämiseen tarvitaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, hyväkuntoisia tai sellaisiksi korjattuja rakennuksia sekä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa.

Tarjolla on kärkipaikka – mitä tekee Suomi?

Rakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.

Anna äänesi rakennetulle ympäristölle

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Mielipahavalitukset kaavoituksessa – tuomariresurssien väärinkäyttöä vai demokratian hinta?

Demokratia edellyttää oikeutta osallistua. Tuttu juttu, joka pätee myös kaavoituksessa. Kaavavalitukset ovat kuitenkin huono tapa osallistua ja osallistaa. Tuskin on kansalaisten etu tuhlata tuomioistuinten resursseja vailla läpimenomahdollisuutta olevien valitusten käsittelyyn.

Aitoa osallistamista olisi kuntalaisten tehokkaampi mukaanotto jo kaavan suunnitteluvaiheessa. Samalla tulisi saada entistä paremmin huomioiduksi myös hanketta kannattavien ääni.

Kaavoitus- ja valitusprosessien järkeistämisellä on kiire. Yhteisen edun vuoksi on päästävä eroon kaavavalituksista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on hankkeen jarruttaminen tai oman edun tavoittelu vastoin jopa tuhansien muiden kuntalaisten etua.

Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme

Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä.

Autoilijat palaavat 1960-luvulle – rahareikiä teissä ja koko liikenneverkossa

Kuluva vuosi tulee olemaan valitettavasti ennätysvuosi. Koskaan aiemmin 50 vuoden aikana Suomessa ei ole saatu päällystettyä yhtä vähän teitä kuin kuluvana vuonna.
Ennätysvuosi tulee näkymään kaikille tiellä liikkujille. Sen lisäksi se kertoo karusti, ettei toimivan liikenneverkon merkitystä täysin ymmärretä. Päätöksenteossa unohtuu, ettei kärryillä pysyminen riitä kilpailussa pärjäämiseen, myös eteenpäin vievän välylän on oltava kunnossa.

Kuluneen hallituskauden alussa saimme perusväylänpitoon tuntuvan lisärahoituksen, jolla onnistuimme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahoitus romahti kuitenkin täksi vuodeksi 370 miljoonalla eurolla. Nyt uhkana on, että saavutettu parannus hukataan ja entistäkin reikäisemmät tiet tekevät paluun.