Kulkusiltaturman kaltaisen onnettomuuden torjuntaan on keinot olemassa

Espoon Tapiolassa tapahtunut väliaikaisen kulkusillan romahdus on ymmärrettävästi herättänyt paljon huolta ja poikinut mediassa myös virheellisiä tulkintoja ja tietoja. Tärkeintä on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy jatkossa, ja tähän muun muassa eurokoodi tarjoaa ratkaisun. Eurokoodia pitäisi ylipäänsä käyttää silloin, kun rakenteesta voi aiheutua henkilöturvallisuudelle vaaraa.

Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja. Rakenteiden suunnittelussa käytettävän eurokoodijärjestelmän luotettavuustason perustana on kullekin rakenteelle määriteltävä seuraamusluokka. Seuraamusluokka valitaan ensisijaisesti mahdollisten ihmishenkien menetysten ja toissijaisesti taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen perusteella. Luvanvaraisessa (rakennuslupa) rakentamisessa tunnetaan myös vaativuusluokkakäsite.

Nyt kannattaa investoida luottamukseen

Tuliko tarjolle kiinnostava työpaikka omalta osaamisalueelta, mutta aivan liian hankalien yhteyksien päästä?

Näitkö uutisen Suomeen kaavaillusta vihreän siirtymän miljardi-investoinnista? Tarkemmalla lukemisella ehkä huomasit, että konkreettinen rakennusprojekti onkin vasta pilke nimettömän investorin silmäkulmassa.

Heräsitkö sota- ja Nato-uutisten keskellä katsomaan sijaintiamme kartalla uusin silmin? Niinpä: syrjempänä emme voisi olla. Millä sitten elämme, kun Itämerelle tulee häiriöitä eikä korvaavia maaliikenteen reittejä länteen ole rakennettuna?

Miten menee? Rakentajan mielen hyvinvointi tapetilla

Pystyn näkemään omat kykyni. Selviydyn elämääni kuuluvissa haasteissa. Pystyn työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisöni toimintaan.

Omaa mielen hyvinvointiaan voi arvioida edellä mainittujen väitteiden avulla maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan. Suomessa Työterveyslaitos taasen haastaa arvioimaan kuinka usein kokee vaikkapa seuraavia tuntemuksia työssä:

Kun työskentelen, mieleni harhailee muissa asioissa.

Työssäni saatan tahattomasti ylireagoida tunteillani.

En juurikaan palaudu työpäivän jälkeen.

Turvallisuuskulttuuria kehitetään johtamalla

Johtamisen vahvistaminen on avaintekijä lähdettäessä kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria. Koko henkilöstön panosta tarvitaan turvallisen työympäristön luomiseen, mutta perustana ovat johdon asenteet, ajatukset, työtavat ja sitoutuminen. Lainsäädännön ja tilaajien turvallisuudelle asettamat vaa­timukset ovat minimitaso, jonka päälle rakennetaan vah­vaa ja tavoitteellista turvallisuuskulttuuria.

Vuonna 2023 kaikki on toisin

Rakentaminen on jarruttanut voimakkaasti yli vuoden. Yrityskyselyjen mukaan rakentaminen on suhdanteen pohjalla. Suurin epävarmuus ja pudotus näyttävät kuitenkin olevan takanapäin. Aloituksissa ja luvissa on pudottu tasolle, josta nousu on tilastohistoriassa keskimäärin alkanut.

Rakentamisen laiva kääntyy kuitenkin hitaasti. Tuotanto laskee vielä pitkään. Uuden nousun ajoitus ja kulmakerroin riippuvat siitä, miten tiukasti eri tekijät pitävät ankkurin pohjassa kiinni.

Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia

Eduskuntavaalit on käyty ja alustavat reaktiot kansan äänestämiseen ovat olleet medioissa aika yksituumaiset: äänestäjät halusivat muutosta. Yhteensä 17 lisäpaikkaa kahdelle suurimmalle oppositiopuolueelle onkin selkeä tahdonilmaus uudesta suunnasta. SDP teki pääministeripuolueelle harvinaisen tempun ottamalla myös vaalivoiton, mutta koska samaan aikaan kaikki muut hallituspuolueet saivat rökäletappion, niin tässä voitossa saattaa olla vähän hapan maku. Hallitusohjelmaneuvotteluista ei ole luvassa helppoja.

Haloo, onko asuntoministeri?

Valtion tukema Ara-asuntotuotanto romahti viime vuonna 37 prosentilla ilman sen isompaa meteliä. Tällä hetkellä Ara-aloitukset ovat käytännössä jumissa, eikä edes vaalikevät ole saanut poliittisia päättäjiä pitämään ääntä asuntotuotannon riittävyydestä.

Viime vuonna korkotukilainaa saaneet 5 600 asuntoa olivat vain 15 prosenttia koko vuoden asuntoaloituksista. Se on alhaisin osuus sitten vuoden 2007 ja prosenttiyksikköinä puolet vähemmän kuin mitä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa on asetettu tavoitteeksi pääkaupunkiseudulle.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen kanssa kannattaa pitää pää kylmänä

Kotien pakkoremontit ja Suomelle koituvat hurjat kustannukset ovat nousseet viime aikoina otsikoihin valmisteilla olevasta energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Kohujutut ovat kuitenkin ennenaikaisia ja todennäköisesti lietsovat turhaa huolta, sillä direktiivi hakee vielä lopullista muotoaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ITREn tekemän ehdotuksen EPBD:n päivityksestä viime viikolla. Työ jatkuu nyt kolmikantaneuvotteluissa eli trilogissa komission, neuvoston ja parlamentin kesken kompromissin aikaansaamiseksi. Pääsiäisen jälkeen alkavat neuvottelut saataneen päätökseen kesällä tai alkusyksyyn mennessä, jolloin tiedämme tulevat vaatimukset. Jäsenvaltioiden täytyy sen jälkeen viedä nämä vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön, jotka astuisivat voimaan noin vuoden 2026 alussa.

Rakennusteollisuudella avaimet varmistaa Suomen kestävä kasvu

Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen. Nämä globaalit megatrendit ravistelevat rajusti myös Suomea. Samalla meitä haastaa Venäjän hyökkäyssodan luoma geopoliittinen epävarmuus.

Muutospaine ja epävarmuus aiheuttavat rakennetulle ympäristölle valtavia haasteita lähivuosina. Tarvitsemme vuosittain 35 000 uutta asuntoa kasvukeskuksiin, korjausrakentaminen tulisi vähintään tuplata sekä varmistaa infrastruktuurin toimivuus ja huoltovarmuus. Samalla tulisi pienentää merkittävästi päästöjä.

Suomi tarvitsee strategisen tason infrapäätöksiä ja -investointeja enemmän kuin koskaan

Kiihtynyt kisa vihreän siirtymän teollisuusinvestoinneista, kaupungistuminen, energiakriisi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ajan isot ilmiöt edellyttävät investointeja niin energia- kuin liikenneinfraankin.

Oman lisänsä investointipaineeseen tuo muuttunut geopoliittinen asemamme. Kaivos-, metsä- tai konepajateollisuuden vienti- ja tuontireitit kulkevat tulevaisuudessa vain länteen, ja lähes yksinomaan meriteitse. Vaihtoehtoisia maareittejä on vahvistettava ja maan sisäisiä yhteyksiä modernisoitava, jotta vientitulot sekä Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus pystytään takaamaan jatkossakin.