Uusi valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tuli voimaan 1.1.2020. Aikaisemman kolmen aineen sijaan uusi asetus listaa nyt 22 ainetta, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Nyt listassa on mukana myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä rakennustyömaan näkökulmasta? Mikä on muuttunut? Lue loppuun
Rakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus. Lue loppuun
Viime aikoina on julkisuudessa haikailtu painovoimaisesta ilmanvaihdosta helpotusta sisäilmaongelmiin. Koneellisen ilmanvaihdon yleistymiselle on kuitenkin syynsä.
Viime vuosisadan alkupuoliskolla sisävessa ja -sauna olivat harvinaisuuksia ja pyykki kuivatettiin ullakolla. Kodinkoneitakaan ei juuri ollut. Kosteus- ja lämpökuormat olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Huoneistoissa oli yleensä myös puu-uuni tai -keittoliesi, joka lisäsi ilman vaihtuvuutta.
Ilma ei vaihdu itsestään. Lue loppuun
Kauppa ja ihmisten kohtaamiset ovat historiallisesti olleet vilkkaimmillaan tavaraliikennereittien risteyskohdissa. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä itsestään logistinen hubi lännen ja idän väliin keskiaikaisten kauppapaikkojen tapaan.
Pikkuruisilla saarilla sijaitsevasta Venetsian kaupungista syntyi merkittävä talous- ja merenkäyntimahti, kun se käytti hyväksi strategista sijaintiaan Adrianmeren pohjukassa. Venetsiasta muodostui myös kirjapainotaidon keskus, ja se kykeni hyötymään eniten alun perin saksalaisten kehittämästä keksinnöstä.
Vastaavasti esimerkiksi Viipuri oli aikanaan Tukholman ja Pietarin välisen kauppareitin varrella, mikä sai seudun kukoistamaan. Lue loppuun
Rakennusalaa ei tunneta kaikkein nopealiikkeisimpänä toimialana, mikä on hyväkin asia. Rakentamisessa on kyse niin mittavista taloudellisista panostuksista sekä pitkäaikaisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, että varovaisuus on usein paikallaan.
Kehityksen vauhti kuitenkin nopeutuu huimasti. Onpa heitetty muutosvauhdin kasvavan tulevana vuosikymmenenä jopa satakertaiseksi edelliseen vuosikymmeneen nähden etenkin niillä aloilla, jotka hyötyvät tiedon muuttamisesta digitaaliseen muotoon. Lue loppuun
Rakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.
On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta. Lue loppuun
Kestävää kehitystä rakennetaan yhdessä. Verbi rakentaminen ei ole tutussa lauseessa sattumalta, kestävän kehityksen mahdollistamisessa rakentamisella on suuri merkitys. Rakentamisen ratkaisuilla on vaikutusta siihen, että arkemme on niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävää.
Rakennetun ympäristön ympäristövaikutusten kannalta isoin kysymys on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja miten se tehdään. Uudet rakennukset ovat jo erittäin energiapihejä, mutta niissäkin on tärkeä lisätä uusiutuvan energian osuutta. Lue loppuun
Neljä vuotta kuskin paikalla oltuaan rakennusala saa nyt kokea, miltä tuntuu olla talouden vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa matkustajan paikalla. Jyrkimmässä nousussa mentiin vaunut nitisten. Nyt radan laella tähyillään seuraavan alamäen suuruutta ja toivotaan, ettei kiihtyvyys kouraisisi liiaksi vatsanpohjasta.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota varjostaa maailmantaloutta. Brexit odottaa edelleen ratkaisuaan. Euroopan talouden voimakas hidastuminenkin näyttää mahdolliselta. Jos Saksan teollisuustuotannon hidastuminen jatkuu, se näkyy kohta Suomen viennissä. Lue loppuun
Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.
Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan. Lue loppuun
Rakennuslehti herätti henkiin aika ajoin toistuvan keskustelun perustajaurakoinnin kannattavuudesta jutussaan ”Kovat katteet gryndiasunnoissa” (26.4.2019). Juttu pyrki selvittämään uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli kuitenkin tehty puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.
Laskelmissa oli käytetty vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja ja vähennetty niistä Ara-rakentamisen keskimääräiset kustannukset ja tontin hinta. Näin saatu erotus tulkittiin rakennusliikkeen katteeksi. Lue loppuun
